Saapuminen Etelä-Koreaan

13.10.2010 » Matti Karppinen

Matkajännitys alkoi kasvaa muutama päivä ennen lähtöä. Tuntui aika epätodelliselta, että olin todellakin lähdössä aivan yksin toiselle puolella maapalloa lähes puoleksi vuodeksi. Onneksi Suomen märkä, kylmä ja pimeä syksy helpotti lähtemistä huomattavasti. Matka alkoi lennoilla Oulu-Helsinki, Helsinki-Pariisi ja Pariisi-Soul. Ensimmäinen kosketus korealaiseen ruokaan ja kulttuuriin oli lennolla Souliin, jossa olin lähes ainut länsimaalainen korealaisten joukossa ja tarjolla oli korealaista ruokaa.

Lentokentällä minua vastassa oli paikallinen opiskelija Yohan, joka toimii minun henkilökohtaisena tuutorina tämän lukukauden ajan. Ilman hänen avustusta olisi ollut erittäin hankalaa löytää oikea bussi lentokentältä kampukselle, sillä Soul on Suur-Tokion jälkeen maailman toiseksi suurin metropoli. Suur-kaupunki aluella asuu vajaa 21 miljoonaa ihmistä. Kyung Heen Yliopistolla on kaksi erillistä kampus-aluetta, toinen Soulissa ja toinen Suwonissa joka on osa Suur-Soulia. Bussimatka kentältä Suwonin kampukselle jossa opiskelen, kesti noin tunnin ja maisemat oli hiukan erillaiset mihin Oulun seudulla olen tottunut. Joka puolella on matalaa vuoristoa ja jokainen laakso täynnä korkeita asuinrakennuksia.

Bussin saavuttua Suwoniin oli vaikea uskoa, että kampus sijaitsee kaupungin laitamilla, sillä rakennukset on huomattavasti korkeampia kuin Suomessa ja kadut tupaten täynnä ihmisiä. Ensimmäiset vaikutelmat kampusalueesta oli huikeat. Pääsisäänkäynnin portti oli erittäin vaikuttava näky. Samoin koko alue on erittäin siisti, viheralueet hyvin hoidettu, rakennukset suhteellisen uusia ja rakennuttua klassisella tyylillä.

Paras puoli alueessa on että kampusalue on yksi yhtenäinen kokonaisuus ja täältä löytyy kaikki opiskelijan tarvitsemat palvelut. Alueelta löytyy mm. 6 tenniskenttää, iso kuntosali, jalkapallostadion, golf-range ja asuntolan yhteydessä on oma ostoskeskus kauppoineen ja ravintoloineen. Alue on myös erittäin eloisa myös iltaisin, sillä Global campuksen 10 000 opiskelijasta noin 80% asuu kampuksen neljässä eri asuntolassa.

Ensimmäinen ei niin mukavan yllätyksen havaitsin muutamassa päivässä tänne saapumisen jälkeen. Erittäin harva paikallinen puhuu englantia, mikä vaikeuttaa huomattavasti asioiden hoitamista toimistoissa ja pankissa. Ilman Yohanin apua olisi ollut aika mielenkiintoista hoitaa asiota pelkkien käsimerkkien avulla. Seuraava totuttelua vaativa asia oli paikallinen ruoka. Korealainen ruoka on erittäin tulista verrattuna suomalaiseen keittiöön. Aluksi kaikki ruoka vaikuttu tuliselta, mutta muutaman viikon totuttelun jälkeen korealainen ruoka on erittäin hyvää. Henkilökohtainen suosikkini on Kimchi, joka on kiinankaalista valmistettu tulinen lisuke, jota tarjotaan joka aterialla, myös aamiaisella. Korealaiset pitävät sitä lääkkeenä kaikkiin vaivoihin ja sille on omistettu mm. oma museo ja festivaalit.