Syysflunssa
25.11.2010 » Antti Moilanen
Flunssa saapuu yliopistolle yhtä säännöllisesti ja varmasti kuin jokaiseen oppilaitokseen tässä maassa. Kun samoja käytäviä kulkee päivittäin tuhansia ihmisiä ja sadat kädet tarttuvat samoihin ovenkahvoihin, influenssaviruksen leviämiselle on otolliset olosuhteet.
Erona peruskouluihin ja lukioihin ovat sairauspoissaolot. Kun harvoin on varsinaista pakkoa olla paikalla yliopistolla, ei kotona vietettyjä sairaspäiviäkään tarvitse selittää kenellekään.
Jotenkin tuntuu oudolta jäädä aamulla kotiin ilman, että ilmoittaa siitä työnantajalle tai opettajalle. Kun olo hieman paranee ja jalkeilla pystyy olemaan jo vessareissua pidempiä aikoja, mutta ulos ei ole vielä asiaa, mielessä alkaa liikkua ajatuksia neljän seinän sisällä vietetyn ajan hyödyllisestä käyttämisestä. Pitäisikö lukea kurssikirjaa ja tehdä kandia netissä roikkumisen ja leffojen katselun sijasta? Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi voi valita myös jotain niiden väliltä, kuten pitkään pannussa olevan kahvin pahan maun tieteellisen selityksen etsimisen. Itsensä omalääkärinä pitää kuitenkin muistaa huolehtia, ettei rehki liikaa, jotta paraneminen ei turhaa viivästy ikävillä jälkitaudeilla.
Mutta siitä kahvista; yksiselitteistä vastausta ei lyhyellä etsimisellä löytynyt, mutta monta vaihtoehtoista selitystä. Kysymyksen ratkaisuksi oli esitetty muun muassa kahvin konsentroitumista veden haihtuessa lämmityksen vaikutuksesta. Toinen vaihtoehto voisi olla lämpimän kahvin ja ilman välillä tapahtuvat reaktiot, joissa pannuun syntyy pahanmakuisia öljyjä ja happoja. Oikean selityksen löytäminen näyttäisi vaativan lisää perehtymistä aiheeseen ja ehkä jopa uusia kokeita.
Vaikka kysymykseen ei löytynyt selvää vastausta, lyhyt perehtyminen aiheeseen paljasti monta muuta asiaa, kuten käy usein vakavamielisempiäkin ongelmia tutkiessa. Kahvi on muuten luonnostaan hapanta, mikä taasen johtuu sen sisältämistä orgaanisista hapoista kuten muurahais-, etikka-, sitruuna- ja fosforihapoista.
Ei kommentteja artikkelille “Syysflunssa”
