Kun syö niin jaksaa…
19.02.2011 » Antti Moilanen
…vaikka opiskella. Linnanmaan kampuksella nälän tunnetta torjutaan kuudessa ravintolassa, jotka on ripoteltu ympäri laajaa taloa.
Unirestan pyörittämät ravintolat poikkeavat toisistaan, mutta kaikista saa kuitenkin päivittäin samat peruslounaat. Tämä tarkoittaa yleensä, että jokaisesta ravintolasta löytyy pari liha- tai kalaruokaa, kasvisvaihtoehto sekä kevytlounas. Hintakaan ei ole paha; 2,5€ normilounaalta ja 1,90€ kevytversiolta.
Perustarjonnan lisäksi löytyy ravintolakohtaisia erikoisuuksia: on wokkia, salaattibaaria, pitsaa ja grilliruokaa. Näiden hinta on toki tavallista lounasta kalliimpi, mutta opiskelijakorttia vilauttamalla reippaasti tavallisia ravintoloita ja pikaruokaloita halvempi. Varsinkin henkilökunta näyttää suosivan erikoislinjastoja, joilla myös jonot ovat usein hieman lyhyempiä kuin muualla.
On melko luonnollista, että kun samassa rakennuksessa opiskelee ja työskentelee tuhansia ihmisiä, välillä syntyy myös ruuhkia. Osaltaan ruuhkia helpottaa ”akateeminen vapaus” eli määrättyjen lounasaikojen puuttuminen, jolloin jokainen voi sovittaa oman ruokailunsa hieman ravintolasta riippuen kello kymmenen ja kahden välille. Pahimmat ruuhkat ovat yleensä lukukauden alussa syksyllä, jolloin uudet opiskelijat eivät ole vielä löytäneet sitä väljintä ruokailuhetkeä ja ravintoloiden hieman sekavat linjastojärjestelyt ovat vielä tuntemattomia.
Joulua kohti tilanne yleensä helpottuu, kun fuksitkin hoksaavat, ettei kaikkien kannata rynnätä syömään tasan puoli kaksitoista. Pikkuhiljaa myös linjastotoiminta hioutuu ammattimaisen sulavaksi; päätä ruokalistan perusteella mitä otat, valitse lyhyempi linjasto, ota opiskelijakortti ja rahat/kortti valmiiksi esille, ota valitsemaasi ruokaa tai sen ollessa loppu sitä toista vaihtoehtoa (jos lähistöllä ei ole henkilökuntaa joka voisi tilanteen korjata), näytä opiskelijakortti kysymättä ja maksa. Helppoa ja sujuvaa!
Välillä voi hemmotella itseään syömällä jotain ravintolakohtaista erikoisuutta. Huonosti mennyt tentti tai puuduttava luento tuntuu vähemmän ahdistavalta, kun lautasella syömistä odottaa vastapaistettu pihvi tai reipas salaattiröykkiö. Syömään voi mennä joko porukalla tai yksin, aina sieltä joku tuttu ruokaseuraksi löytyy.
Ei kommentteja artikkelille “Kun syö niin jaksaa…”
