Tietokoneiden valtakausi
01.02.2011 » Antti Moilanen
Kiertäessään yliopiston mikroluokkia vapaata tietokonetta etsiessä mieleen nousee usein kysymys ”Onko kaiken pakko olla netissä?”.
Vaikka kirjoja käytetään edelleen kurssimateriaaleina, yhä suurempi osa aineistosta löytyy sähköisenä verkosta. Kaikkien saatavilla olevat materiaalit, joita ei periaatteessa edes tarvitse tulostaa tuntuvat fiksulta idealta. Enää ei tarvitse jonottaa niitä harvoja kurssikirjoja yölainaan, ja luontokin kiittää, kun opettajat eivät jaa jatkuvasti erilaisia monistepinoja. Valitettavasti tietokoneet eivät tehneet toimistoista ja yliopistoista paperittomia.
Kun ennen opiskelijat tekivät muistiinpanoja luennoitsijan puheen ja kalvojen perusteella nykyisin luentodiat ovat saatavissa salasanan takaa netistä tai ostettavissa valmiina tulosteina. Toki järjestely vapauttaa opiskelijan seuraamaan luentoja tarkemmin ja täydentämään valmiita tulosteita, mutta mappeihin kertyvien papereiden määrä on valtava. Vaikka dioja tulostaisi neljä yhdelle sivulle ja paperin molemmin puolin, tulee opiskelija-asunnon varastokapasiteetti pian vastaan yhden luennon saattaessa olla jopa yli 120 diaa. Toisaalta 100 kaksipuolisen tulosteen tulostuskiintiökin tuntuu olevan välillä aika riittämätön.
Vaikka kirjat pitävät pintansa perustiedonlähteinä, ovat erilaiset sähköiset tietokannat valtava parannus tutkimustiedon seuraamiseen. Ennen tietokantoja tieteelliset tutkimustulokset sai tietoonsa seuraamalla eri alojen tieteellisiä lehtiä ja selailemalla lehtien vuosikertoja, joihin oli koottu lyhennelmät vuoden aikana ilmestyneistä artikkeleista. Tuhatsivuisten järkäleiden pientä fonttia lukiessa on saattanut mennä hermojen lisäksi hieman aikaakin. Tätä ajatellen voi lepyttää itseään etsiessä sitä vapaata konetta yliopiston 120 mikroluokkiin sijoitetun koneen tai kirjastoista ja käytäviltä löytyvien tietokoneiden joukosta.
Ei kommentteja artikkelille “Tietokoneiden valtakausi”
