Hiihtolomaa ja luonnonmantsaa
14.03.2011 » Suvi Saarnio ja Mikko Kiuttu
Yliopistossa ei varsinaista talvilomaa ole. Muutamia pakollisia harjoituksia on peruttu, mutta esim. tentit ja luennot ovat melko yleistä ajanviettoa ”lomaviikolla”. Ne eivät kuitenkaan ole ehdoton este pienen loman viettoon, sillä yliopistossa omaloma on onneksi lähes aina mahdollinen!
Ensimmäisenä vuonna en olisi tohtinut ottaa omaa lomaa ilman veljen rohkaisua. Silloin pienenä takapiruna oli vielä tentti heti hiihtoloman jälkeen, ja yksi harkkatyökin piti olla palautettuna juuri hiihtoloman päätteeksi. Päätin kuitenkin yhdistää huvin ja hyödyn, ja niillä verukkeilla käydä Lapissa hiihtelemässä. Se olikin loppujen lopuksi hyvin antoisa reissu, sillä juuri sitä ennen oli systemaattisen luonnonmaantieteen kurssilla käyty läpi erilaisia maa- ja kallioperän muodostumia. Niinhän siinä sitten kävi, että illat meni tutkiessa lähialueen karttoja, ja päivisin hiihtoretkillä aika hupeni muodostumien etsimiseen ja kuvaamiseen maastossa. Se oli oikeastaan ensimmäinen kokemus siitä, miten maantieteen opiskelu voi muuttaa näkökulmaa, jolla luontoa tarkkailee. Tänä vuonna ehdin Lappiin taas muutamaksi päivää hiihtelemään. Tällä kertaa mantsan ”harrastamisen” lisäksi tuli kerättyä havaintoja myös biologian lintukurssia varten, ja niinpä hiihtolenkit menivätkin kiikarit kaulassa ja kamera valmiina. Luonnontieteiden opiskelun kautta oppii näkemään luonnon melko lailla uudesta näkökulmasta. Mutta mitä kaikkea luonnonmaantiede voi sitten paljastaa ympäristöstä?
Luonnonmaantiede keskittyy luonnonilmiöiden sekä ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Se jakautuu edelleen erikoisaloihin, joita ovat esim. klimatologia (ilmasto), hydrogeografia (vesistöt), geomorfologia (pinnanmuodot) ja biogeografia (eliöiden levinneisyys jne). Satelliittikuvat ovat nykyisin hyvin suuressa roolissa eri ilmiöiden tutkimisessa, ja kaukokartoitus linkittääkin luonnonmantsan lähelle geoinformatiikkaa. Erilaisin kuva- ja kartta-analyysein on mahdollista selvittää esimerkiksi harvinaisen perhoslajin aiemmin tuntematon esiintymisalue! Tietty lajin löytäminen vaatii vielä maastotutkimuksia, mutta murto-osan siitä mitä perinteisillä menetelmillä.. On kuitenkin myös tilanteita, joissa perinteisiä menetelmiä on vaikea korvata. Dendrokronologia tutkii luonnonilmiöitä puiden vuosilustojen avulla, ja tällöin ihmissilmän tekemä tulkinta on korvaamaton. Jo muutamankin riittävän vanhan puun avulla on mahdollista selvittää ilmastovaihteluita, metsäpaloja ym jopa satojen vuosien ajalta! Kunhan vain jaksaa laskea ja tulkita lustoja..
Yksi luonnonmantsan kohokohtia ovat kenttäkurssit. Ensimmäinen pidetään Oulangalla Kuusamon pohjoispuolella ja toinen Suomen ja Norjan Lapin alueella. Kenttäkursseilla asioita tehdään käytännössä: kerätään näytteitä maastossa, analysoidaan niitä joko paikanpäällä tai laboratoriossa ja tulkitaan tuloksia sekä verrataan niitä aiempiin tutkimuksiin. Näytteet voivat olla maaperästä, vesistöistä, kasvillisuudesta jne, ja lisäksi havainnoidaan lämpötilaa, sadetta, pilvisyyttä ym säämuuttujia erilaisissa paikoissa. Oppiminen tapahtuu aivan eri mielekkyydellä ja tehokkuudella kuin vain kirjasta lukemalla! Ensimmäiselle ”kenttikselle” pääsee jo ensimmäisen vuoden lopussa, ja toinen on sitten myöhemmin. Välissä voi käydä myös biologian tai geologian kenttiksiä, mikä onkin ihan suositeltavaa luonnonmantsalaiselle. Kenttikset ovat myös eräitä huippuhetkiä koko opiskeluaikana: opiskelun lisäksi ne ovat loistavia paikkoja tutustua kurssikavereihin, ja yleensä nuotiolla aika vilahtaakin helposti aamuun asti..
Luonnonmaantiede on kuitenkin vain yksi maantieteen useasta osa-alueesta. Esimerkiksi Oulussa on mahdollista suuntautua luonnonmaantieteeseen, kulttuurimaantieteeseen, matkailumaantieteeseen, aluekehitys ja aluepolitiikkaan tai geoinformatiikkaan. Kuten Suvi mainitsikin, ensimmäisenä vuonna tutustutaan pintapuolisesti näihin kaikkiin osa-alueisiin johdantokurssien muodossa. Eri osa-alueet käydään tarkemmin läpi myöhemmissä blogeissa.
Mutta takaisin hiihtolomaan. Hiihtolomaviikolle sijoittui tänä vuonna myös laskiainen, joka on yksi lukuvuoden suurtapahtumista. Tapahtuma alkaa mäenlaskulla Raksilassa, jossa eri joukkueet kisaavat mäenlaskussa joko ajassa tai tyylissä. Joukkueet ovat kiltojen omia ”edustusjoukkueita” tai sitten ”sekajoukkueita”, joissa voi olla jäseniä usealta eri opinsuunnalta. Tapahtuma jatkuu illalla palkintojen jaon ja muiden ”jälkipelien” merkeissä keskustassa. Laskiainen onkin loistava veruke höllätä opiskeluja pariksi päivää, jos siihen ei muuten olisi juuri mahdollisuuksia.. Onneksi yliopistossa joululoma on pitkä, ja kohta alkaakin jo valmistautuminen wappuun.. Siispä pari rentoa talvilomapäivää riittääkin jo hyvin!
-Mikko
Ei kommentteja artikkelille “Hiihtolomaa ja luonnonmantsaa”