Kulttuuri vai luonto?

08.04.2011 » Suvi Saarnio ja Mikko Kiuttu

Myös yliopistossa jako kulttuuriin ja luontoon on selkeä. Yleensä jo ensimmäisen vuoden aikana opiskelijalle selkenee haluaako hän suuntautua kulttuurin vai luonnon puolelle. Tämä johtuu siitä, että ensimmäisen vuoden aikana käydään peruskurssit eri suuntautumisvaihtoehdoista ja näin saadaan selkeä kuva siitä, mikä kiinnostaa ja mikä ei. Syynä on varmasti myös se, että kulttuurimaantieteen ja luonnonmaantieteen opiskelussa on suuri ero. Itse olen suuntautunut luonnonmaantieteeseen joten en ole paras henkilö kirjoittamaan kulttuurimaantieteen opiskelusta. Minusta tulee kuitenkin aineenopettaja, niin yritän käydä monipuolisesti myös muita kuin luonnonmaantieteen kursseja. Tänä keväänä kävin saman Gis ja rs –projektikurssin josta Mikko kertoi viime blogissa. Kurssi oli mielenkiintoinen, koska siinä pääsi todella itse tekemään, eikä vain istumaan luennolla.

Muutama päivä sitten loppui myös eräs kulttuurimaantieteen kurssi, kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Kurssi ei ollut minulle pakollinen, mutta halusin käydä sen ope-opintojen takia. Kurssilla oli muutama luento ja lukupiirejä joissa keskustelimme kulttuurimaantieteellisistä artikkeleista. Lisäksi teimme ryhmätyön 2-3 hengen porukoissa. Meidän ryhmän aiheena oli Tapaustutkimus ja työ oli 16 sivun pituinen. Minulle kurssin suorittaminen oli aika tuskaista, koska en oikein osaa ajatella kulttuurimaantieteellisesti. Olen ihan liikaa luonnonmaantieteilijä ja minulle on vaikeaa tuottaa esim. tällaisia lauseita joita meidän ryhmätyö sisälsi: ” Relatiivisuus näkyy kunkin tutkijan tutkimukseen tuomassa ainutlaatuisessa panoksessa ja kunkin lukijan siitä johtamissa ainutlaatuisissa merkityksissä, jotka kaikki ovat verrannollisia tutkimuksen tarkoituksiin, tapauksen välittömään tilanteeseen ja lukijan olosuhteisiin.” Onneksi meidän ryhmässä oli yksi kulttuurimaantieteilijä joten saimme työn kunnialla tehtyä.

Mielestäni Oulun yliopistossa maantieteen opiskelu on kulttuuripainotteista. Viidestä suuntautumisvaihtoehdosta kolme on vahvasti kulttuurisesti painottunutta (kulttuurimaantiede, matkailumaantiede ja aluekehitys ja –politiikka). Myös professorien määrästä näkee saman asian. Meillä on vain yksi luonnonmaantieteen professori mutta useita kulttuuripuolen professoreja. Oulun yliopistossa kulttuurimaantieteen tutkimus on keskittynyt muun muassa alueellisen muutoksen tutkimiseen, alueiden sosiaaliseen ja kulttuuriseen rakentumiseen ja tilan, paikan ja maiseman kokemiseen.

Olen kuitenkin myös pitänyt joistakin kulttuurimantsan kursseista. Kulttuurimantsan professori on niin mahtava tyyppi, että jo pelkästään hänen takiaan haluaa suorittaa joitakin kulttuurimantsan kursseja. Ensimmäisen vuoden keväällä käytävä ”Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen” oli todella kiva kurssi, ja tänä keväänä aion käydä vielä ”Ihmismaantieteen kenttäkurssin” jossa tehdään ryhmätyö johon saamme itse kerätä aineiston vaikkapa haastattelujen avulla.

Jos olet kiinnostunut kulttuurimaantieteestä, lisätietoa saat maantieteen laitoksen sivuilta: http://www.oulu.fi/geography/opetus/suuntautumisvaihtoehdot/kulttuurimaantiede.html tai kulttuurimaantieteen sivuilta: http://terra.oulu.fi/kmt/index.html

-Suvi