Artikkeleiden ihmeellinen maailma

21.10.2011 » Suvi Saarnio ja Mikko Kiuttu

Luentoja on nimittäin ollut viimeisen parin viikon aikana huikeat yksi kappale, eli kaksi tuntia! Ja kalenteri näyttää samalta vielä viikon eteenpäin! Äkkiseltään voisi kuulostaa lomalta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole ollut..

Suuri osa ajasta on mennyt jo edellisessä blogissani mainitseman kandin työn kirjoittamiseen. Sen lisäksi on ollut ryhmätyön tekemistä eli esseen kirjoittelua, ja vihdoin sain suoritettua myös erään kirjatentin. Kirjatentti oli mielenkiintoinen, mistään kirjasta ei ollut tietoakaan vaan tenttialue koostui yli kahdestakymmenestä luonnonmaantieteen artikkelista (luonnollisesti kaikki englannin kielisiä). Niiden kahlaamiseen sai mukavasti kulumaan puolentoista viikon vapaa-ajan..

Tieteelliset artikkelit ovat oikeastaan yksi yliopiston erikoisuuksista, ja etenkin luonnontieteissä ehkä se näkyvin osa tieteenmaailmaa. Artikkelit ovat tiiviitä katsauksia (yleensä n. 5-10 sivun mittaisia) tehtyihin tutkimuksiin, tiiviitä sen vuoksi että ne julkaistaan yleensä tieteellisissä julkaisusarjoissa eli ohuissa lehdissä, joissa julkaistaan jonkun tietyn aihealueen tutkimuksia.

Artikkeleiden (ja tutkimuksien ylipäätään) rakenne on melko samantyyppinen eri tieteenaloilla, mutta sisältö vaihtelee sitten hyvinkin paljon. Esimerksiksi ns. kvalitatiivisissa tieteissä (humanistiset tieteet; mm. kulttuurimaantiede) tutkimukset ovat pitkälti pohdiskelevaa kerrontaa, eikä artikkelista välttämättä löydy mitään tarkemmin määriteltyä tulososiota. Tulokset muodostuvat hiljalleen tutkijan pohdintojen kautta ja voivat olla vain tutkijan oma tulkinta tutkittavasta kohteesta. Toki tulokset voivat olla selvästikin esitelty, mutta ne ovat kuvailevia (laadullisia) eivätkä pyri ilmiöiden tarkkaan selittämiseen tai ennustamiseen.

Sen sijaan ns. kvantitatiivisissa tieteissä (luonnontieteet, lääketiede, teknilliset tieteet; esim. luonnonmaantiede ja geoinformatiikka) artikkelien rakenne on usein hyvin  kaavamainen. Ne alkavat johdannolla, jossa esitellään aihealue, perustellaan tutkimuksen tärkeys ja kerrotaan tutkimuskysymykset tai hypoteesit (eli mitä tutkimuksella halutaan selvittää). Joko johdannossa tai sen jälkeen käydään läpi teoria, eli mitä tietoa aihealueesta tai tutkimuskohteesta on saatu aiemmissa tutkimuksissa selville. Sitten käydään läpi tutkimusmenetelmät (miten tutkitaan), mahdollinen tutkimusalue tai -kohde ja tulokset. Tulokset ovat usein raakaa lukujen esittämistä, ja tukena voi olla kuvaajia tai taulukoita. Pohdintaosio on näissäkin tutkimuksissa hyvin tärkeä. Siinä tulosten mielekkyys ja sovellettavuus käydään läpi ja pohditaan, ovatko tulokset “totta”. Johtopäätökset löytyvät lopusta ja niihin muotoillaan vielä tärkeimmät tulokset pohdintojen jälkeen.

Riippumatta tutkimuksen “tyypistä”, löytyy lopusta lähdeluettelo. Se on tärkeä, sillä tutkija voi esittää hyvin vähän väittämiä “ominaan”. Kaikki tieto ennen tutkimuksen tekemistä on peräisin jonkun muun tutkimuksista ja niihin täytyy tällöin “viitata” tutkimuksessa. Se tapahtuu ilmaisemalla kuka ja milloin tiedon on esittänyt ensimmäisen kerran. Niinpä keskimääräiseen n. viiden sivun artikkeliin voi sisältyä jopa toista sataa lähdettä!! Kandin työssä suosituksena on käyttää n. 30-50 lähdettä, gradussa niitä pitäisi sen sijaan olla mielellään yli 100. Esimerkiksi omaan kandiin olen käyttänyt tällä hetkellä noin 30 lähdettä, joista osa on paksuja kirjojakin, mutta suurin osa luonnonmaantieteellisissä tai geotieteellisissä julkaisusarjoissa julkaistuja artikkeleita. Kandi on teoreettinen katsaus johonkin aihealueeseen ja siksi kaikki esitettävä tieto on peräisin aiemmista tutkimuksista.

No joo, tämä oli tällainen hieman raskaampi blogi sisällöltään, mutta toivottavasti tuo hieman valoa yliopiston tutkimusmaailmaan. Ainakin itselleni vielä yliopistoon tullessa artikkelit olivat täyttä hepreaa, joten ajattelin hieman selventää mistä on kyse. Etenkin, kun opiskeluni ovat viime aikoina pohjautuneet lähes kokonaan niihin.. :) Ensi kerralla lienee luvassa syksyisiä kuulumisia sekä hieman geoinformatiikkaa ja GPS:ää!

Rattoisaa syksyn jatkoa kaikille,

-Mikko