Suomen lukiokoulutusta on moitittu liian teoreettiseksi. Toisaalta kun pohditaan lukion tehtävää, valmistaa oppilaat kykeneviksi jatko-opintoihin, niin käytettävissä oleva aika huomioon ottaen ei pakollisilla ja valtakunnallisilla syventävillä lukiokursseilla kovin paljon ehdi kokeellisuutta harrastamaan.
Toisaalta kokeellisten tutkimusmenetelmien hallitseminen on yhtä tärkeää kuin vallitsevien teorioiden ja niiden rajoitusten ymmärtäminen. Jos tuntikehys sen sallii, niin koulukohtaiset kurssit olisivat tässä suureksi avuksi.
Eräs mahdollisuus kokeellisuuden lisäämisen olisi osallistua valtakunnalliseen INNOlukio-kilpailuun tällaisen kurssin myötä. Välttämättä täyden kurssin tuntimäärää ei siihen tarvitsisi, puolittainen kurssikin auttaisi jo paljon.
Haapaveden lukion INNO-lukio kilpailussa palkitut opiskelijat rehtori Erkki Seitajärven kanssa
INNOlukio-kilpailun hyviä puolia ovat mm.
- Oppii havainnoimaan ongelmia, ja rohkaistuu yrittämään niiden ratkaisua. Luovuus kehittyy, kun pohtii erilaisia ratkaisuja.
- Ratkaistaessa yhteiskunnallisia ongelmia (nuorten fyysinen kunto, syrjäytyminen, vanhenevan väestön mahdollisuus asua kotonaan, palvelujen säilyminen valtakunnan eri osissa, jne.) koetaan asuinympäristö enemmän ”omana” ja jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon, jolla on tärkeä tehtävä: muuttaa vallitseva tilanne paremmaksi.
Välttämättä ratkaisua ei löydy, mutta jo se, että on mukana ryhmässä, joka pyrkii tähän päämäärään, tuntunee hyvältä. Omalla työllä on merkitystä ja ryhmätyö lisää yhteisöllisyyttä.
- Yrittäjyyskasvatuksenakin kilpailuun osallistuminen voidaan nähdä. Onhan uuden hyvän yritysidean taustalla juuri ajatus tuottaa tavaroita tai palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tutkittaessa oman idean ainutlaatuisuutta tulee perehdyttyä samalla menetelmiin, miten aikaisemmin jotain ongelmaa on yritetty ratkaista. Ideansa kaupallistaminen lisää työllisyyttä, ja hieman ideasta riippuen, välilliset työllistämisvaikutukset voivat olla huomattavia.
Avainsanat:
