Laskemme todennäköisyyksiä. Heittelemme kolikoita ja nastoja. Pitkän matematiikan opiskelijat naureskelevat laululinjalaisista ja tarkistavat tuolinsa ennen istumistaan. Opimme uusia sanoja moodi ja mediaani. Sigman merkillä yritämme vimmatusti karistaa matematiikan stigman. Emme vielä ymmärrä, että rehtorimme on viisas: meistä humanisteista tulee opettajia, psykologeja ja kasvatustieteilijöitä. Me itse emme tiedä, ettemme saa vieläkään hyvästellä matematiikan pirulaista.

Opettajan ura on kiinni kasvatustieteen approbaturista. Taas lasketaan. Tilastot ja todennäköisyydet kiusaavat. Moodi ja mediaani eivät anna yön ei päivän rauhaa. Sigma palaa stigmaksi, häpeäksi osaamattomuudesta. Ennen tenttiä ja tentin jälkeen ulkoa opetellut sivut palaavat uniin. Kiusaavat viikkokausia, kunnes häipyvät jonnekin takaraivon taakse ja siitä kauas kallon läpi pois. Viimeinkin hyvästit, matematiikka. Olet olemassa, mutta et minun elämässäni. Olet tärkeä, mutta et minulle.

Opiskelijoille kerron, kuinka hoitaja ei saa sotkea millilitroja senttilitroiksi, kuinka talonrakentajan on osattava laskea betonin lujuudet, kuinka ihmiselle tehtävän housunlahkeen pituus ei voi olla viisi senttiä eikä viisi metriä. Matematiikka on tärkeä. Ilman matematiikkaa ei ole elämää eikä rakennuksia, ei lounaaksi ruokaa eikä sitä eikä tätä. Onneksi minun ei tarvitse, huokaan mielessäni. Onneksi minun ei tarvitse, koska en osaa. Laskimen tuloksen tarkistan kynällä ja paperilla. Pienimpiin tehtäviin käytän sormiani. Matematiikka on viisaitten heiniä.

Sitten eräänä syksyisenä päivänä elämääni pujahtaa valtakunnan virallinen matikkatäti Alli. Hän haastaa minut kirjoittamaan lastenkirjan matematiikasta. Hän ei ymmärrä, että tehtävä on kaiken todennäköisyyden, kaiken tilastotieteen ja kaiken mahdollisen laskuopin perusteella mahdoton. Perheenjäsenet purskahtavat nauruun, siskot pyörittävät päätään, ystävät virnistelevät. Kaikki toteavat, että ei ikinä. Ei koskaan. Ei milloinkaan. Minä itse sanon, etten minä osaa.

Mutta matematiikka ei anna yön ei päivän rauhaa. Matikkatäti lähettelee aineistoa. Ei anna unohtaa. Tarina ottaa vallat. Se antaa yhdeksi päähenkilöksi matematiikan. Minä en mahda mitään. Tutkin lähteitä. Luen tehtäviä. Tarkistan käsitteitä ja ilmauksia. Luen ja jotakin opin, vaikka minun matematiikkani on satua.

Kutsusta kirmaan Keminmaan Luma-päivän vieraaksi kuin vasikka kesälaitumelle. Olen ilosanoman tuoja, valaistunut, vastaherännyt. Olen kuin rakastunut koulutyttö. Odotus kohtaamisesta saa polvet notkahtamaan. Olen sekaisin. Muistutan raha-automaattien turvakoodeista, vihjaan pikavippien korkoansoihin. Näytän aanelosen kokoista piin symbolia ja yllytän opettelemaan sen desimaaleja ihan vain aivojen treenaamiseksi. Kehotan kertaamaan kertotaulua. Saarnaan laskimen petollisuudesta, jolloin yksi vikapainallus voi saada aikaan katastrofin. Paasaan prosenttilaskuista. Painotan päässälaskua. Houkuttelen harmaat aivosolut töihin ja pakotan päättelykyvyn takaisin kunniapaikalleen.

Ajattelen tyttölyseon rehtoria ja opettajia sekä matematiikasta innostuneita koulutovereitani. Kaikki viisaita ja rohkeita ihmisiä, jotka tiesivät, että matematiikka kuuluu kaikille, myös naisille ja kieltenopettajille. Kirjoitin sadun ja pääsin stigmasta. Syntyi tarina Ansku ja Armas ynnä matikkatäti. Olen iloinen ja ihmeissäni. Enää en sano hyvästejä matematiikalle. Vilkutan iloisesti ja toivon, että jostakin nurkan takaa jonakin päivänä eteeni putkahtaa vanha tuttu, jota en enää pelkää.

———————————————————–

Ritva Kokkolan uusin lastenkirja Ansku ja Armas ynnä matikkatäti julkistettiin Kemissä maanantaina 29.4.2013. Julkistamistilaisuudesta kerrotaan Pohjolan Sanomien artikkelissa.

Lisätietoa Ritva Kokkolasta ja hänen tuotannostaan löytyy esimerkiksi Kirjasampo.fi-sivustolta hakusanoilla Ritva Kokkola.

Ansku ja Armas ynnä matikkatäti -kirja on saatavilla mm. seuraavista verkkokaupoista Nordbooks, Adlibris, CDON.COM ja Suomalainen.com sekä kirjastoista.

1.–5. luokat, sopii hyvin myös vanhemmille pelaajille

Välineet:

pelimateriaali, laminointimahdollisuus tai kartonkia

Kuvaus:

Geometriapeli Salamassa pelaajien tulee tunnistaa erilaisia geometristen muotojen ja värien yhdistelmiä mahdollisimman nopeasti saadakseen kortin itselleen. Peliä voi pelata myös käyttämällä vuoroja, jolloin pelissä ei kilpailla nopeudesta.

1. Geometriapeli Salama

1. Geometriapeli Salaman kortit

1. Geometriapeli Salaman muodot

Matematiikan oppimisvälineet -kurssi kuuluu Oulun yliopiston teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden toisen vuoden opintoihin. Kurssi koostuu luennoista, harjoituksista, lyhyestä opetuskokeilusta ja suuresta määrästä itsenäistä työtä sekä raportoinnista.

Kurssin aluksi opiskelijat ovat tutustuneet erilaisiin matematiikan oppimisvälineisiin kurssin opettajan Vesa-Matti Sareniuksen johdolla. Seuraavaksi vuorossa on ollut omien oppimisvälineiden ideointi, suunnittelu ja valmistus. Tämän jälkeen itse tehtyjä oppimisvälineitä on kokeiltu lyhyessä opetuskokeilussa.

”Kurssin alkoi muutamalla yhteisellä tapaamisella, joissa tutustuttiin erilaisiin matematiikan oppimisvälineisiin. Sitten saimme ryhmissä alkaa ideoida, suunnitella ja toteuttaa omia oppimisvälineitä. Tavoitteena on ollut se, että jokainen ryhmä tuottaa vähintään kaksi oppimisvälinettä, jotka on tehty ryhmäläisten omista ideoista valmiiksi käytettäväksi oppimateriaaliksi itse. Kaikki ovat myös itse kehitelleet oppimisvälineiden käyttötarkoitukset ja -tavat, kuten esimerkiksi pelien säännöt.” kertoo Aleksi Palosaari.

Aleksin kassa samassa ryhmässä työskennellyt Eemil Suviaro kertoo heidän ryhmänsä tuottaneen kolme erilaista oppimisvälinettä vaaditun kahden sijaan. Ryhmän tuottamat oppimisvälineet olivat orsivaaka, lukugeneraattori ja huojuva torni -peli matemaattisilla säännöillä.

Teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijat Eemil Suviaro ja Aleksi Palosaari sekä ryhmän tuottamista oppimisvälineistä orsivaaka ja matemaattinen huojuva torni -peli

Opiskelijat kertovat kokeneensa Matematiikan oppimisvälineet -kurssin hyödylliseksi ja hauskaksi. He ovat saaneet kurssilta esimerkiksi kokemusta oppimisvälineiden ideoimisesta ja valmistamisesta. Lisäksi kaikki tietysti saavat itse tekemänsä oppimisvälineet omikseen ja toistensa ideat käyttöönsä.

Tekno-opiskelijat lupasivat myös, että OuLUMA.fi-sivusto saa verkkoon soveltuvan osan materiaaleista käyttöönsä. Murtokakut-materiaali ja Geometriapeli Salama on jo julkaistu OuLUMA.fi-sivustolla. Myös muuta materiaalia, kuten Huojuva torni -pelin matemaattiset säännöt, tullaan julkaisemaan OuLUMA.fi-sivustolla. Materiaalit tulevat esille omille sivuilleen, jotka löytää OuLUMA.fi-sivuston materiaalit osiosta. Lisäksi linkit kunkin materiaalin omalle sivulle lisätään tämän kolumnin yhteyteen.

Pelilaudat laskutoimitusten harjoitteluun lukualueella 1–20

Tunnustelupussi, jota voi käyttää  vaikkapa geometristen muotojen opettelussa.

Pienet värisauvat oppilaiden käyttöön…

…ja isot värisauvat käytettäväksi koko luokan kesken opetustilanteissa.

Orsivaaka

Oppimisavaimet, joissa osassa on vaihdettava tehtäväkortti.

Opetuskello, jossa numerot ja viisarit ovat kiinni tarroilla.

Opetuskello, jossa on käytetty neppareita tarrojen asemesta ja siksi viisareita voi pyörittää.

Murtokakut murtolukujen havainnollistamiseen.

Montessorihelmet, ensimmäinen versio…

…montessorihelmien toinen versio…

…kolmas versio…

…ja neljäs versio montessorihelmistä.

Lukugeneraattori

Kertolaskudomino

Huojuva torni -peli matemaattisilla säännöillä

Helmitaulu

Geometriapeli Salama geometristen muotojen harjoitteluun

Antivirus-pulmapeli

Kymmenjärjestelmävälineet

10-hajottajat

IQ-twist-pulmapeli

]]> http://ouluma.fi/2013/05/monipuolisia-matematiikan-oppimisvalineita/feed/ 0 http://ouluma.fi/2013/05/murtokakut/ http://ouluma.fi/2013/05/murtokakut/#comments Tue, 14 May 2013 07:23:15 +0000 Heli Vaara http://ouluma.fi/?p=28356 Luokkataso:

1–5

Välineet:

värillistä paperia ja laminointimahdollisuus

Kuvaus:

Murtokakkujen avulla voidaan pohjustaa murtoluvun käsitettä perusopetuksen vuosiluokilla 1–2. Vuosiluokilla 3–5 murtokakut soveltuvat murtoluvun käsitteen konkretisointiin sekä muunnosten ja peruslaskutoimitusten laskemisen apuvälineiksi.

Murtokakkujen avulla voidaan esittää yksinkertaisia murtolukuja ja sekalukuja sekä laskea murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja.

Pienemmät murtokakut sopivat oppilaiden käyttöön ja isot murtokakut demonstraatiovälineiksi.

1. Murtokakut ohje

1. Murtokakut 1

1. Murtokakut 1/2

1. Murtokakut 1/3

1. Murtokakut 1/4

1. Murtokakut 1/5

1. Murtokakut 1/6

1. Murtokakut 1/8

1. Murtokakut 1/9

1. Murtokakut 1/10

1. Murtokakut 1/12

1. Isot murtokakut

3–5

Välineet:

koordinaatisto tai ruutupaperia ja kynä

Kuvaus:

Tässä laivanupotuspelissä laivat sijoitetaan tavallisesta pelistä poiketen koordinaatiston pisteisiin. Pelin avulla voidaan harjoitella koordinaatiston käyttöä helposti ja hauskasti.

1. Laivanupotus koordinaatistossa -pelimateriaali

Diplomitoiminnan avulla on tarkoitus tukea matematiikasta kiinnostuneita oppilaita sekä saada oppilaat kiinnostumaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kokonaisuudesta ja kannustaa heitä näiden aineiden opiskeluun myös jatkossa.

Tällä hetkellä saatavilla ovat Matemaattisten aineiden diplomit I–III. Tulevaisuudessa diplomitoimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että se kattaisi myös lukiokurssit. Myös nämä tulevat saataville OuLUMA.fi-sivustolle.

Millaisia Matemaattisten aineiden diplomit ovat?

Vuoden 2012 keväällä julkaistiin OuLUMA.fi-sivustolla Matemaattisten aineiden diplomit I ja II. Diplomi I pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 7. vuosiluokan sisältöihin ja Diplomi II puolestaan 8. vuosiluokan sisältöihin. Myös uusi 9. vuosiluokan sisältöihin pohjautuva Matemaattisten aineiden diplomi III on julkaistu OuLUMA.fi.-sivustolla. Diplomit koostuvat erilaisista matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävistä, joita voi ratkoa kotona tai mahdollisuuksien mukaan myös koulussa.

Matemaattisten aineiden diplomien tehtävät eivät kuitenkaan ole vain lisätehtäviä, joissa sisältö ja vaatimustaso olisivat samat kuin oppitunneilla jo käsitellyssä sisällössä. Diplomitehtävissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden sisältöjä käsitellään syvällisemmin ja laajemmin kuin oppitunneilla ja mukana on myös uusia ja laajennettuja sisältöjä. Tehtävien tekemiseen tarvitaan kirjoitusvälineiden lisäksi tehtävistä riippuen mm. laskin, tietokone, internetyhteys ja ilmainen GeoGebra-ohjelma.

Kokemuksia toiminnasta

Keväällä 2012 monissa hankkeen yhteistyökouluissa järjestettiin kerhoja, joissa yläkoulujen oppilaat saivat tehdä diplomitehtäviä. Sittemmin kerhoista on pikkuhiljaa luovuttu ja oppilaat tekevät diplomitehtäviä pääosin itsenäisesti. Tietysti opettajilta on saatavissa tarvittaessa apua.

Monissa kouluissa Matemaattisten aineiden diplomit on otettu myös osaksi arviointia. Tekemällä osan Matemaattisten aineiden diplomin tehtävistä oppilaan on mahdollista korottaa kurssista muuten tulevaa arvosanaa.

”Oulun normaalikoulussa diplomitoiminta aloitettiin 7-luokkalaisilla keväällä 2012 ja siihen kannustettiin kaikkia 7.-luokan oppilaita mukaan. Työmäärä oli kuitenkin niin iso, ja aikaa vain kevätlukukausi, että vain muutama oppilas jaksoi tehdä koko diplomin. Oppilaita tuettiin opettajien toimesta pitämällä diplomikerhoja, joissa ratkaistiin tehtäviä osittain yhdessäkin. Mukavaa oli nähdä, miten kiinnostus matemaattisia aineita kohtaan kasvoi, kun haastetta tuli lisää. Kuluvana lukuvuonna koko diplomin tekemistä on jatkanut edelleen muutama 8.-luokkalainen, mutta varmaankin paras hyöty on saatu siitä, että tehtäviä on käytetty eriyttämiseen. Innostuneimmat oppilaat ovat hakeneet diplomitehtävistä lisää haastetta ja sitä onkin löytynyt! Joillakin kursseilla diplomitehtävien tekeminen on otettu osaksi arviointia. Tällä pyritään kannustamaan oppilaiden harrastuneisuutta matemaattisia aineita kohtaan.” kertoo Oulun normaalikoulun matematiikan opettaja Hellevi Kupila.

Oulun Normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajat Tuomo Talala (vas.), Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Ari Heimonen, Hanna Tuhkanen ja Pekka Vaaraniemi

Mistä Matemaattisten aineiden diplomi -tehtäviä saa?

Kaikki Matemaattisten aineiden diplomit ovat vapaasti ladattavissa OuLUMA.fi-sivustolta. Koululaiset voivat tulostaa tehtävät itselleen tai pyytää opettajaansa tulostamaan tehtävät heille. Tarkoituksena on, että oppilaat tekisivät tehtävät mahdollisimman itsenäisesti, mutta toki vanhemmat sisarukset ja vanhemmat voivat auttaa ja opastaa esimerkiksi tiedonhaussa. Apua saa myös omalta opettajalta tarvittaessa.

Opettajat puolestaan saavat diplomitehtävien ratkaisut sähköpostitse Oulun normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajilta. Heidän yhteystietonsa löytyvät täältä. Opettajat voivat myös tulostaa diplomitehtäviä tehneille oppilailleen diplomit täältä.

Lisätietoja ja ohjeita opettajille ja oppilaille sekä Matemaattisten aineiden diplomi -tehtävät saat osoitteesta http://ouluma.fi/harrastus-ja-kilpailutoiminta/matemaattisten-aineiden-diplomit/.

Lauantaina 27.4.2013 järjestettiin perinteiset Päässälaskukisat Oulun keskustassa, Rotuaarin esiintymislavalla. Nyt jo 27. kerran järjestetty kilpailu houkutteli paikalle runsaasti sekä osallistujia että heitä kannustavaa yleisöä. Aurinkoisessa kevätsäässä kisailtiin päässälaskun mestaruudesta neljässä kilpailusarjassa.

Kilpailusarjojen voittajat

A-sarja, alle kouluikäiset:

1. Juho Saarela
2. Max Ebeling
2. Eemeli Toljamo

B-sarja, 1.-3.-luokkalaiset:

1. Aaro Sirviö, Ritaharjun koulu
2. Akseli Ollinaho, Knuutilankankaan koulu
3. Annika Harjula, Ritaharjun koulu

C-sarja, 4.-6.-luokkalaiset:

1. Hermanni Huhtamäki, Ähtäri
2. Veeti Kainulainen, Pateniemen koulu
3. Atte Rahikkala, Kempeleen ylikylän koulu

Avoin sarja kaikenikäisille:

1. Tommi Linna, Oulu
2. Kaisa Haapasalo, Joensuu
3. Viola Haapasalo, Joensuu

Kilpailun järjestämisvuorossa olivat tänä vuonna Kastellin koulu ja Kastellin lukio, joiden lisäksi järjestelyihin osallistuivat MAOL Oulun Seutu ry ja Oulun Liikekeskus ry.

Kuvat: Pasi Konttinen

Alin kuva: Heli Vaara

Pilvenpiirtäjät-tehtävissä on tarkoituksena täyttää ruudukko numeroilla siten, että jokainen numero esiintyy kullakin vaaka- ja pystyrivillä ainoastaan kerran. Numerot kuvaavat ruudussa olevan pilvenpiirtäjän korkeutta.

Vihjenumerot ruudukon reunoilla kertovat, kuinka monta pilvenpiirtäjää näet kyseiseltä paikalta. Korkeampi pilvenpiirtäjä näkyy aina matalamman takaa, mutta matalampi ei koskaan korkeamman takaa.

1. Pilvenpiirtäjät 3 x 3-ruudukko

1. Pilvenpiirtäjät 4 x 4-ruudukko

1. Pilvenpiirtäjät 5 x 5-ruudukko

1. Pilvenpiirtäjät 6 x 6-ruudukko

Ammattitutkintoihin kuuluvissa LUMA-aineiden opinnoissa harjoittelet käytännön tilanteissa murtolukujen avulla ammattialakohtaisissa tehtävissä esimerkiksi GN-vuokiin liittyvää matematiikkaa, tutustut laskimen ja tietokoneen tarjoamiin mahdollisuuksiin matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa esimerkiksi tilastomatematiikan vaativimmissa laskutoimituksissa ja kuvaajien tuottamisessa.

Kuva: OSAO

Sanallisissa ongelmanratkaisutehtävissä tutustut kustannusten laskemiseen eri käytännön tilanteissa. Voit esimerkiksi selvittää ja vertailla muuttokustannuksia muutossa auttavien yritysten, toimijoiden ja kalustojen kesken muutettaessa toiselle paikkakunnalle. Pohdit, miten saada muuttoon kohtuulliset kustannukset. Ongelmanratkaisutehtävissä voit hyödyntää mm. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia kuten OuLUMA.fi-sivuston esimerkkejä eri kouluasteille jne.

Tutustuminen mittakaavaan avaa sinulle ovet ratkomaan pulmallisempiakin tehtäviä esimerkiksi yhtälöistä jne. Opit arvioimaan saatuja tuloksia sekä ennustamaan tulevaa erilaisissa laskutoimituksissa. Opiskelussa itsesäätelytaitosi vahvistuvat. Käytössäsi on useita apuvälineitä, työkaluja matemaattisen tiedon monipuoliseen esittämiseen. Tangram, toiminnalliset palikat jne. yhdessä opetusohjelmien kanssa auttavat sinua pääsemään tavoitteeseen.

Ammattitunneilla LUMA-aineita käytännössä

Ruokaohjeen suurentaminen ja pienentäminen oman kokoiseksi tuo mielenkiintoisia makunautintoja myös arkeen. Osaat laskea kustannuksia omille töillesi ja tiedät esimerkiksi missä vaiheessa graavisuolattuun kalaan lisätään suola, sokeri jne. Mitä kemiallista tapahtuu tässä reaktiossa ja miten tämä kemiallinen reaktio tapahtuu? Voit myös käytännössä tehdä kokeita oppilaitoksen ammattitunneilla.

Palaat kotiin kaupasta ja mietit kauppalaskun suuruutta, siellä törmäät esimerkiksi käsitteeseen alv jotain ja ihmettelet mikä ihmeen alv. Matematiikan tunneilla sinut opetetaan laskemaan arvonlisävero eli käibemaks. Saat siis tuulahduksia myös toisten maiden vastaavista luvuista, kuten esimerkiksi äskeisen Virosta.

Kemikaalien käsittely on sinulle arkipäivää työelämässä ja kotona arjessa. Onpa kysymys hiusten pesusta, kasvojen hoitamisesta, auton moottorin pesemisestä, terveyden hoitamisesta, oman huoneen maalaamisesta, elintarvikkeiden käsittelystä, soittamisesta puhelimella jne. pääset tutustumaan kemian luokkatilassa sekä käytännössä että teoriassa käyttöturvallisuustiedotteen merkitykseen arkielämässä, suomen- ja ruotsinkielisiin varoitusmerkkeihin, kemikaalien turvalliseen käsittelyyn ja mahdollisesti tekemään erilaisiin kemiallisiin reaktioihin liittyen tehtäviä sekä käytännössä että teoriassa.

Fysiikassa keskeistä on tutustuminen niihin laitteisiin, joita käytät arkielämässä ja ammatissa toimiessasi. Onko sähkölaitteen esimerkiksi pölynimurin teholla millaista merkitystä lopputulokseen, millainen on sauvasekoitin tehokkuudeltaan, millainen hiustenkäsittelylaite jättää hiuksiin luonnollisen kosteuden, elektrolyysin merkitys tekniikan alalla esimerkkeineen, uuden teknologian tuomat mahdollisuudet  ammatin opiskelussa esim. polttokennoautojen testaaminen jne.

Seuraat ajankohtaisia asioita uutisista sekä lehdissä että muissa tiedotusvälineissä esim. ajankohtaiset tilastot elintarvikkeiden hinnoissa, asuntojen hintavertailut, polttoaineiden hinnat jne. Tutustut erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin niin asunnonhankinnassa kuin yrityksen perustamisessakin.

Ammattialakohtaisesti painotetaan erilaisia asioita, mutta kaikille tarjotaan kuitenkin samoja perustietoja matematiikan, fysiikan ja kemian perusasioissa.

Teknologia apuna opinnoissa

Kohtaat myös esimerkkejä arkielämästäsi käytännön kokeellisilla tunneilla. Teet mm. liesivertailun, miten perinteinen valurautaliesi, keraaminen liesi ja induktioliesi eroavat energiankäyttöominaisuuksiltaan toisistaan, tutkit lämpölaajenemista käytännön tilanteissa, äänen ja valaistusvoimakkuuden merkitystä arjessa ja tutustut ajantasaisiin laitteisiin ja välineisiin kokeellisen tiedon tuottamisessa. Dokumentoinnissa käytät erilaisia ajantasaisia välineitä. Esimerkiksi voit tuottaa kirjallisia raportteja, videoita jne.

Matemaattisiin aineisiin sopivat luontevasti erilaiset tavat toimia ja jotta oma vahvuutesi kasvaa ottamaan vastuuta omista opinnoista, sinulle tarjotaan myös mahdollisuus hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia oman matemaattisen ajattelusi löytymisessä.

Keskeistä opinnoissa onkin koota niitä tietoja, joita opinnoissa kohtaat, itsenäisesti ja vastuullisesti omaan portfolioon esim. vihkoon, tietokoneille, tableteille jne. OSAOn ajantasaisissa oppilaitoksissa pyritään tuomaan opetukseen uusia välineitä aiemmin hyviksi havaittujen rinnalle helpottamaan tietojen käsittelyä. Esimerkiksi symbolisen laskimen tarjoamia mahdollisuuksia ammattiopinnoissa sekä ammattilukio-opinnoissa on lähdetty miettimään. Valinnaisilla opetusjaksoilla sinun on mahdollista vahvistaa omaa matemaattista osaamistasi monipuolisesti esim. tulevia jatko-opintoja varten.

http://www.osao.fi/

1–2

Välineet:

Muistipelikortit

Kuvaus:

Muistipelin tavoitteena on harjoitella opetussuunnitelman mukaisia matematiikan 1.–2.‑luokalle kuuluvia keskeisiä sisältöjä, kuten matemaattisen symbolin ja sitä vastaavan käsitteen hahmottamista, kellotaulun ja digitaalisen kellonajan yhteyttä, kymppi- eli sydänpareja ja kertolaskupareja sekä havaintojen ja syy–seuraussuhteiden tekemistä.

1. Matikkamuistipeli

5–6

Välineet:

Muistipelikortit

Kuvaus:

Pelin tavoitteena on harjoitella ja kerrata opetussuunnitelmassa esitettyjä matematiikan keskeisiä sisältöjä vuosiluokilla 3–6, kuten esimerkiksi piirin, pinta-alan, tilavuuden laskemista ja yksikkömuunnoksia.

1. Muistipeliohje

1. Muistipelikortit

Hentilä on aloittanut tietokonekuvien tekemisen jo 1990-luvulla ja tauluja syntyy edelleen. Hentilän taulut voivat kuvata esimerkiksi kukkaa, maljakkoa, paperiserviettiä tai kuutamoista talvista vuorimaisemaa. Taulujen joukossa on myös fantasiamaisemia, vaikkapa jostain Jupiterin kuusta, jossa on metaanijärviä ja jostain muusta aineesta muodostuvia lampia. Mielikuvitukselliset kuutamomaisemat muistuttavat todellisia maisemia, mutta ovat kuitenkin matemaattisesti tuotettuja eikä niillä ole esikuvaa luonnossa. Osa tauluista on puhtaammin matemaattisia, puhdasta grafiikkaa. ”Niistä ei selvästi näe, mitä ne esittävät. Mutta eihän grafiikan tarvitse aina esittää mitään reaalista. Voihan olla niinkin, että se, mitä jokin kuva esittää, on katsojan silmässä”, Hentilä pohtii.

Mietiskelyä ja tietotekniikkaa

Ohjelmat, joita Hentilä käyttää kuvien tekemiseen, hän on kehittänyt itse. Matemaattisina virikkeinä taulujen teolle ovat olleet Schaum’s Outline Series-sarjasta teokset Advanced Calculus, Vector Analysis ja Complex Variables. ”Nämähän ovat semmoisia korkeamman matematiikan perusteoksia”, Hentilä selittää. Ohjelmien pituus eri taulujen kohdalla vaihtelee, mutta mitkään niistä eivät ole kovin pitkiä. Ohjelmat ovat kuitenkin vaatineet paljon ajattelutyötä. ”Kalevassa haastateltiin kerran erästä Oulussa asuvaa puolalaista pianistia. Hän sanoi, että sävellystyöstä hän tekee noin viisi prosenttia pianon ääressä ja sitten loput 95 prosenttia muualla mietiskelemällä. Tämä taulujen tekeminen on vähän samanlaista”, Hentilä kuvailee.

Ohjelmoinnin harrastamisen Hentilä aloitti 1990-luvun alussa Commodore 64:llä. Hentilän taulut on tehty käyttäen Basic-kielen eri versioita, kuten Basic, GW-Basic ja nykyään Visual-Basic. Tietokoneiden kehitys 1990-luvulta tähän päivään on ollut huimaa ja tämä kehitys on vaikuttanut myös tietokonetaiteen tekemisen mahdollisuuksiin. ”Tietokoneiden kehittyminen on tuonut värejä lisää. Alussa värejä Commodore 64:n aikana oli vain yksi, musta. GW-Basic-kieli toi käyttöön jo 16 väriä. Visual-Basic antaa käyttöön kaikkine sävyineen 256(red)*256(green)*256(blue) = 16777216 eri värisävyä. Ja onhan ne tulostimetkin kehittyneet”, Hentilä tiivistää.

Hentilän tauluja on ollut vuosien varrella esillä mm. Kuusamon pääkirjastossa ja Oulun yliopistolla.

Taidetta opetustyön lomassa

Pentti Hentilä on valmistunut Filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta pääaineenaan matematiikka. Hän on toiminut Oulun yliopistossa assistenttina ja matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajana Nilon koulussa Kuusamossa. ”Taulujen tekeminen on ollut paljolti ajatustyötä, esimerkiksi autoa ajaessa tai yleensä, milloin ajatukselle on vapaat siivet. Välillä on kyllä ollut taukovaiheita. Yläasteen opettajan työ on vienyt veronsa. Eläkkeellä kerkesin olla reilut kaksi vuotta, ennen kuin sain tehtyä ensimmäiset taulut, kun on ollut niin paljon muutakin mukavaa tekemistä: kielten opiskelua, sähköpianon soiton opiskelua, lukemista, kesällä polttopuun tekemistä, marjan poimimista jne.”, Hentilä paljastaa.

Myös matematiikan havainnollistaminen opetuksessa grafiikan avulla on kiinnostanut Hentilää: ”Kemin iltalukiossa ollessani tein funktioiden kuvaajia Commodore 64:n avulla, tulostin ja sitten monistin oppilaille. Tein myös Commodore 64:n avulla muutaman videofilmin VHS-nauhalle, esimerkiksi Pythagoraan lauseesta, sinistä, piistä ja prosentista. Taulujen käyttämistä suoraan opetuksen apuna vaikeuttaa kuitenkin se, että tauluissa käytetään yliopistotason matematiikkaa.”

0-9

Välineet:

Pulma-aihioita, paperia ja kynä

Kuvaus:

Tehtävänä on piirtää kuvio kynällä yhdellä piirrolla, eli nostamatta kynää paperista ja menemättä samaa viivaa pitkin kahdesti. Ainoastaan punaisen pisteen kohdalla saa vaihtaa suuntaa.

1. Yhdellä kosketuksella piirto -materiaali

3. luokasta alkaen

Välineet:

ruutupaperia ja kynä

Kuvaus:

Ristiviivapistepeli avulla pelaaja oppii ratkomaan yksinkertaisia ongelmia ja kehittämään erilaisia peli-strategioita mahdollisimman monipuolisesti. Tavoitteena on löytää kuviosta jatkomahdollisuuksia, jotta peli etenee mahdollisimman pitkälle.

1. Ristiviivapistepeli-materiaali

Voit valita opiskelupaikan joistakin seuraavista 7 ammattialasta: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristöala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden tai liiketalouden ja hallinnon ala. OSAO:n ammattilukiossa voit suorittaa ammatillisen perustutkinnon rinnalla ylioppilastutkinnon tai tähdätä koko lukion oppimäärän suorittamiseen. Ammattialakohtaisia videoita löydät osoitteesta http://yhteishaku.osao.fi/#osaosta.

OSAO:ssa opiskelee noin 8 500 nuorta ja aikuista. Koulutamme osaavia ammattilaisia etenkin pohjoisen työelämän tarpeisiin kahdessatoista yksikössä Oulun seudulla ja Koillismaalla – Limingasta Taivalkoskelle, Muhokselta Haukiputaalle!

Opiskelijat kolmella ammattialalla esimerkiksi Myllytullin yksikössä osallistuvat valtakunnalliseen LIPPO-hankkeeseen ja heidän blogeihin voit tutustua seuraavassa osoitteessa http://myllytulli.wikispaces.com/Blogit

OSAO:n tilat ja laitteistot ovat viimeisen päälle, ja niin on opetuskin! Oulun seudun ammattiopistossa ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja työelämän tarpeita ennakoiden. Hedelmällisen työelämäyhteistyön ansiosta rohkenemme luvata opiskelijoillemme aina ajantasaista ja työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Opiskelemaan tullessasi sinulla on mahdollista suorittaa ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 opintoviikkoa seuraavasti: 16 ov koostuu pakollisista ja 4 ov valinnaisista opinnoista. Näitä opintoja ovat äidinkieli, ruotsi, englanti, matematiikka, fysiikka, kemia sekä yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Opinnoissa sinua auttaa myös nettiopomme osoitteessa: http://nettiopo.osao.fi/.

Testaa myös omat vahvuutesi ja tutustu oppilaitoksemme yhteishakusivustoon seuraavassa linkissä http://yhteishaku.osao.fi.

OSAO:n löydät myös Facebookista: https://www.facebook.com/osaobook.

2-6, 7-9, lukion Lämpö-kurssi

Välineet:

Vesiastia, sukellusvene (muovipullo ja ohutta letkua)

Kuvaus:

Demonstraation avulla voidaan tutustua sukellusveneen toimintaperiaatteeseen ja nosteeseen. Samalla voidaan myös havainnollistaa, että ”ilma” on ainetta.

1. Sukellusvene-demonstraatio

Luokkataso:

7.–9. luokka, lukio

Välineet:

Vesiastioita, erikokoisia kappaleita (puusta, metallista), vaaka, punnuksia ja mittalasi

Kuvaus:

Demonstraatioiden avulla tutustutaan tilavuuden ja massan käsitteisiin sekä nosteeseen.

1. Demonstraatiomateriaali

Syyskuussa 2012 ensimmäinen versio oli valmis käytettävyystestaukseen. Käytettävyystestaukseen osallistui 18 lukiota ja lähes 400 opiskelijaa eri puolilta Suomea. Sovellusta testattiin lukion toisen jakson aikana matematiikan sisällöillä. Käytettävyystestauksen tarkoituksena oli löytää kriittiset tekijät, jotka helpottavat sovelluksen käyttöönottoa, käyttämistä ja sovelluksen hyödynnettävyyttä. Käytettävyystestauksen kesto oli poikkeuksellisen pitkä, koska halusimme saada kokemuksia myös koetilanteesta. Testijakson aikana opiskelijoille osoitettiin kaksi kyselyä, toinen heti testijakson alettua ja toinen testijakson jälkeen. Opettajille lähettiin kysely testijakson päätteeksi.

Käytettävyystestauksen tulokset: Kyselyt opiskelijoille

Ensimmäisessä opiskelijoille osoitetussa kyselyssä tiedusteltiin, kuinka helppoa sovelluksen käyttöönotto oli. Käyttöönotto koettiin helpoksi, ja helppoutta edesauttoi sovelluksesta tehty käyttöopastusvideo:

Myös varsinainen sovelluksen käyttö oli varsin helppoa, sen sijaan opiskelijat kokivat, että tiedon löytäminen digi-MAOLista ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan digi-MAOL-sovelluksen hyödyllisyyttä. Viisiportaisella likert-asteikolla vastaukset jakautuivat molempiin ääripäihin. Opiskelijat olivat käyttäneet sovellusta oppitunneilla ja kotona läksyjä tehdessään.

Testijakson päätyttyä opiskelijoille esitettiin samat väittämät kuin ensimmäisessä kyselyssä. Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa:

Mielenkiintoista on, että testauksen päätyttyä enemmistö vastaajista piti digi-MAOLia hyödyllisenä sovelluksena. Avoimien vastauksien perusteella tyytyväisyyttä laski se, että hakutoiminto ei löytänyt haluttua tietoa sekä se, että sovellus ei toiminut Nokian älypuhelimilla. Valtaosa vastaajista oli käyttänyt sovellusta koulussa ja kotona. Seitsemän vastaajaa kertoi käyttäneensä sovellusta myös vapaa-ajallaan. Avoimissa vastauksissa opiskelijat korostivat, että digitaalinen sovellus on hyvä, koska taulukkotiedot voi kuljettaa aina mukana esimerkiksi omassa puhelimessa.

Käytettävyystestauksen tulokset: Kysely opettajille

Opettajilta kysyttiin neljä kysymystä:

1. Kuinka hyödylliseksi sinä itse opettajana arvioit digitaalisen MAOL-taulukkosovelluksen?
2. Miten käytit itse sovellusta?
3. Mikä sovelluksen käytössä oli hankalinta?
4. Toiveita ja ideoita tuotteen jatkokehittämiseen.

Opettajat vastasivat, että sovellus on varmasti hyödyllinen tulevaisuudessa, kun ylioppilastutkinto sähköistyy. Opettajalle sovelluksesta ei välttämättä ole suoraa hyötyä, sillä kuten eräs vastaaja totesi: ”Opettaja muistaa tarvittavat asiat ulkoa.” Toisaalta digi-MAOLin käyttöä haittasivat myös yleiset digitaalisten materiaalien käyttöä hidastavat tekijät eli ongelmat koulun nettiyhteydessä sekä se, että opiskelijoilla ei välttämättä ole sopivaa päätelaitetta. Myös opettajat kiittivät, että digitaalisuus mahdollistaa taulukkotietojen käytön ajasta ja paikasta riippumatta, kun tiedot voi ottaa käyttöön omalla päätelaitteella.

Hämeenlinnan ITK-päivillä torstaina 11.4. klo 12.30 matematiikan lehtori Matti Räsänen Kuopion Lyseon lukiosta kertoo, kuinka hän käytti sovellusta opiskelijoidensa kanssa MAA13-, MAA2- ja MAA2-preIB-kursseilla. Foorumiesityksessä hän kertoo omista havainnoistaan ja pohtii yhdessä foorumin osallistujien kanssa, miten tieto- ja viestintäteknologiaa voisi entisestään hyödyntää matematiikan opetuksessa. Käytettävyystestauksesta saatu palaute on erittäin arvokasta sovelluksen jatkokehittämiseen. Tällä hetkellä kehitetään sovelluksen käyttöliittymää, hakutoimintoa ja suosikit-kansion toimintaperiaatetta. Tavoitteena on, että sovellus valmistuu vuoden 2013 aikana.

Lisätietoja Otavasta kustannuspäällikkö Mervi Korhoselta mervi.korhonen(at)otava.fi tai puh. 050 440 3948.

Soveluksen käyttöopastusvideo löytyy myös osoitteesta: http://www.youtube.com/watch?v=x-v91O9_4Rs.

0-9

Välineet:

Pelilauta ja pelinappulat (9 mustaa ja 9 valkoista)

Kuvaus:

Miilupelissä tavoitteena on saada joko syötyä vastustajalta 7 pelinappulaa tai saada vastustaja sellaiseen tilanteeseen ettei hän voi liikkua.

1.  Miilupeli

0-9

Välineet:

Pelilauta (shakkilauta) ja pelinappulat (12 mustaa ja 12 valkoista)

Kuvaus:

Pelin tavoite on syödä kaikki vastustajan napit, tai saattaa vastustaja sellaiseen tilanteeseen ettei hän enää pysty liikkumaan eteenpäin.

1. Tammipeli

Jostain syystä tytöt ilmeisesti vieroksuvat tietotekniikan opintoja. Alalla ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään, mitä kannattaisi pelätä. Tietotekniikassa kehitetään kaikkien meidän tulevaisuuteen vaikuttavia laitteita ja palveluita. Tässä työssä todellakin tarvitaan myös sitä kuuluisaa naisen logiikkaa! Ja ennen kaikkea naisen käytännön järkeä!

Monenlaista työtä monenlaisille osaajille

Kuva: Jussi Tuokkola

Insinööreille on tarjolla hyvin monenlaista työtä. Kaikkien ei tarvitse olla huippumatemaattisia lahjoja omaavia neroja. Tietysti heitäkin tarvitaan, mutta työnantajat etsivät myös käytännönläheiseen ajatteluun ja tekniikan soveltamiseen kykeneviä tekijöitä. Työnkuva vaihteleekin todella paljon, osa keskittyy työssään täysin tekniikkaan, osa ei tarvitse sitä juuri lainkaan. Maailmasta löytyy tietotekniikan insinööreille kaikenlaista työtä näiden kahden ääripään väliltä. Meillä Oulussa on muuten tarjolla myös hyvinvointiteknologian suuntautumisvaihtoehto, jossa keskitytään  ihmisen hyvinvointia palvelevien sovellusten suunnitteluun.

Nykyajan työelämässä tärkeä työskentelytapa on tiimityö. Se tarkoittaa, että työt jaetaan osiin ja tiimissä osat sovitetaan yhteen. Tässä voisi kuvitella naisten hyvien kommunikointitaitojen tulevan hyvin käyttöön. Tiimityössä ei voi olla kokonaan eristäytynyt muusta ryhmästä; erilaisten ihmisten taidot täydentävät tiimissä toisiaan. Tässäpä naisille markkinarakoa tietotekniikka-alalla!

Tietotekniikka alana on vielä suhteellisen uusi. Se ei ole niin kangistunut kaavoihin ja perinteisiin roolimalleihin kuin moni muu toimiala. Kun kehitetään uutta, eivät vanhat roolimallit ja sukupuolten väliset työnjakoasetelmat ole enää voimassa. Itse pitkään alalla toimineena olen nähnyt valtavan joukon todella hyvin menestyviä ja työstään pitäviä naispuolisia tietotekniikan insinöörejä.

Tekemällä oppimista sekä matemaattista ja loogista ajattelua

Toisaalta ei kuitenkaan voi unohtaa matemaattisen ja loogisen ajattelutavan tärkeyttä. Kyllä insinööri tarvitsee matemaattisia taitoja, siitä ei pääse mihinkään. Perusteet opitaan opintojen alussa ja sitten niitä voidaankin jo alkaa pikkuhiljaa soveltaa käytäntöön. Moni meistä oppii parhaiten, kun saa kokeilla oppimiaan teorioita käytännössä. Nykyisin ainakin meidän oppilaitoksessamme panostetaan tällaiseen tekemällä oppimiseen.

Kuva: Jussi Tuokkola

Toivottavasti saamme tänä vuonna lisää nuoria naisia (ja miehiä) hakemaan tietotekniikan alalle Oulun Ammattikorkeakouluun! Kyllä Oulussa vielä tarvitaan lisää nuoria insinöörejä, sekä naisia että miehiä. Jos tunnet mielenkiintoa alalle, tervetuloa hakemaan ja opiskelemaan meille! Älä anna luutuneiden roolimallien rajoittaa elämän tärkeitä valintoja!

Lisätietoja tietotekniikan koulusohjelmasta ja hakemisesta saat osoitteesta http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/nuoret_suomenkielinen/koulutusohjelmat/tietotekniikka/. Samalta sivulta löydät myös videoita, joissa opiskelijat kertovat itse tietotekniikan opiskelusta.

Videoissa esitellään mm. seuraavia koulutusohjelmia tietotekniikka, talotekniikka, rakennustekniikka, kone- ja tuotantotekniikka, hyvinvointoteknologia, bioanalytiikka ja automaatiotekniikka.

Videot ovat osoitteessa http://www.oamk.fi/tietoa_oamkista/yksikot/tekniikka/?sivu=esittelymateriaali&alasivu=videot.

Blogissa Peter esittää omia henkilökohtaisia mietteitään eivätkä ne edusta YTL:n kantaa.

Blogin tarkoituksena on kerätä ajatuksia matematiikan ylioppilastutkinnon kehittämisestä. Tervetuloa keskustelemaan!

Blogin osoite on http://phasto.wordpress.com/.

Paikkatietotaidoista on viime vuosien kuluessa muodostunut liki uusi kansalaistaito, jonka perustiedot on hankittava jo koulussa. Aiemmin lähinnä ammattilaisten työkalusta on tullut tavallisten kansalaisten vapaa-ajallaan hyödyntämä apuväline. Paikantavat matkapuhelimat, edulliset GPS-vastaanottimet, opastavat autonavigaattorit sekä näiden päälle rakentuneet palvelut ovat tuoneet paikkatiedon sovellukset monien kansalaisten arkeen – jopa heidän tietämättään.

Tavoitteena helpottaa paikkatietotaitojen opetusta

PaikkaOppi-pilottihankkeen tavoitteena on ollut kehittää paikkatiedon ja maantieteen perus- ja lukio-opetusta täydentävä maksuton verkkopohjainen oppimisympäristö, joka sisältää työkaluja paikkatietojen tarkasteluun ja tuottamiseen sekä valmiita tehtäväkuvauksia ja projektityörunkoja paikkatieto-opetuksen tueksi.

Oppimisympäristön ensisijaisena tavoitteena ei ole ollut paikkatiedon tekniikan opettaminen, vaan paikkatiedon arvon, sovellettavuuden ja helppokäyttöisyyden havainnollistaminen mahdollisimman selkeässä ja opiskelijaa tukevassa oppimisympäristössä.

Oppimisympäristössä opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus tarkastella erilaisia kartta- ja paikkatietoaineistoja tarkoitukseen luodun verkkopalvelun kautta. Opiskelijat pääsevät tutustumaan paikkatiedon sanastoon ja ominaisuuksiin ja tämän lisäksi oppimisympäristön karttapalvelua voidaan käyttää opiskelijoiden omien ympäristöhavaintojen ja itse tuotettujen paikkatietoaineistojen tallentamiseen ja jakamiseen.

Verkkopohjaisuus mahdollistaa oppimisympäristön joustavan käytön

PaikkaOppi-hankkeessa luodun oppimisympäristön kulmakivenä on alustan verkkopohjaisuus. Ajatuksena on, että paikkatieto-opetuksen niin tekniset, teknologiset kuin opetukselliset rajoitteet voidaan ratkaista, kun työkalut ja sisällöt viedään verkkoyhteyden päähän mistä tahansa verkkoon liitetystä tietokoneesta – sijaitsi se sitten koulussa, kotona tai kirjastossa.

Verkkoympäristö vapauttaa koulut monista paikkatieto-opetuksen tietoteknisistä rajoitteista. Verkkoympäristön myötä oppilaitoksissa ei vaadita ohjelmistojen asennustöitä ja paikkatietoaineistot sekä työkalut on koottu valmiiksi yhteen verkko-osoitteeseen. Karttapalvelun tavoitteena on, että palvelussa esiteltävä aineistot kattavat koko Suomen ja ne saadaan suoraan tärkeimmiltä aineistontuottajilta. Pilottiversiossa aineistoja on mm. Maanmittauslaitokselta, Geologian tutkimuskeskukselta sekä Suomen ympäristökeskukselta. Palveluun lisätään myös alueellisia aineistoja, jotka lisäävät kiinnostusta omaan lähiympäristöön.

Pilottikurssit tuottavat toimintamalleja paikkatiedon opetuksen tueksi

Hankkeen pilottivaiheen tavoitteena on ollut tutkia, miten verkkopohjainen oppimisympäristö soveltuu koulukäyttöön. Oppimisympäristön ensimmäiset kurssit järjestettiin hankkeen pilottikouluissa, Joensuun lyseon lukiossa ja Turun Kupittaan lukiossa, syyslukukaudella 2008. Tällöin käytössä olivat oppimisympäristön ensimmäiset kartta-alusta- ja työkirjaversiot.

Joensuun lyseossa oppimisympäristöä hyödynnettiin muun muassa lukion valtakunnallisella GE4-kurssilla, jolla opiskelijat laativat aluetutkimuksen oman kotikuntansa tietystä kaupunginosasta. Kurssin lopulla kaikkien opiskelijoiden tutkimustyöt olivat kaikkien kurssin muiden opiskelijoiden ja opettajan luettavissa suoraan verkkoselaimella.

Sittemmin palvelua on hyödynnetty mm. lähiöiden sosiaalisten arvojen kartoituksessa, maiseman muutoksen tutkimuksessa sekä omaan lähiympäristön kehittämisen työkaluna.

PaikkaOpin verkkopalvelun löydät osoitteesta http://www.paikkaoppi.fi/.

Oulussa järjestetään 13.4. ja 25.5. koulutus, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan PaikkaOpin verkko-oppimisympäristöön. Lisätietoja koulutuksesta löydät osoitteesta http://ouluma.fi/2013/03/paikkatiedon-opetusta-verkossa-paikkaopin-verkkopalvelu-tutuksi/

Kiva hyrinä alkaa tuntua sisuksissa, tämä on jännitystä ja innostusta. Opiskelijaelämä vaatii uudelleen järjestelyä arjessa, mutta kyllä tästä selvitään. Edessä on askel kohti uutta akateemista uraa ja kohti uusia oppimisen haasteita. Ensin suoritan terveystieteiden kandidaatin tutkinnon 180 opintopistettä ja sen jälkeen maisteriopinnot 120 opintopistettä – minusta tulee maisteri!

Akateemisesti koulutetulla on töitä terveydenhuollon johtotehtävissä, opettajana, tutkijana, projekti- ja asiantuntijatehtävissä, ylihoitajana tai vaikkapa perusturvajohtajana. Tässähän voi luoda uraa vaikka mihin, kun vain uskaltaa haastaa itsensä.

Tiedeyhteisö – mikä se on?

Alan selailla tarkemmin kirjekuoressa tulleita papereita. Tiedeyhteisö – mikä se on? Minä olen nyt osa tiedeyhteisöä ja tieteentekijöitä. Voin siis osallistua tieteenalani kehittämiseen ja syventyä mielenkiintoni mukaisesti terveystieteiden kiehtovaan maailmaan. Olen aina halunnut kuulua johonkin tiedeyhteisöön ja tämä on nyt juuri sitä. Minulle avautuu mahdollisuus lisätä ymmärrystä terveydenhuollon muutoksista, rakenteista, moniammatillisesta johtamisesta tai vaikkapa hoidon vaikuttavuudesta.  Olen osa tulevaisuuden vaikuttajia terveystieteen moninaisella kentällä. Voin lähteä etsimään vastauksia siihen, mikä minua on askarruttanut työelämässä.

Minusta tulee terveystieteilijä

Nyt olen opiskelija Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella ja muistelen tuota opintojen alkuvaihetta hymyssä suin. Pääsykokeeseen meno jännitti toukokuussa, siinähän piti vastata neljästä kysymyksestä vähintään kolmeen. Opiskelin huolella pääsykoekirjat, jotka antoivat esimakua siitä, mitä tuleva opiskelu pitää sisällään. Onneksi tänä päivänä terveystieteen laitokselle pystyy lähettämään hakupaperit sähköisesti yliopistohaku.fi-sivuston kautta.

Nyt minusta on tullut opintojen edetessä kriittinen tiedon hakija ja hyödyntäjä, pystyn keskustelemaan oman tieteenalani käsitteistöllä ja hyödyntämään tieteellistä koulutustani käytännön haasteissa. Käytän kymmensormijärjestelmää kuin entinen sihteeri ja olen oppinut hakemaan tietoa paikoista, joita en tiennyt edes olevan olemassa. Luvalla sanoen, en ole katunut lähtemistäni akateemiselle uralle. Uusia ihania tuttavuuksia sekä tulevaisuuden työuran verkostoja, uusia avartavia kokemuksia ja paljon uutta tietoa on tullut näiden kuluneiden opintovuosien aikana.

Opetusmenetelmien monipuolisuus haastaa meitä opiskelijoita jokaisella opintojaksolla. Opintojaksojen teemojen reflektointi on auttanut syventämään omaa oppimista. Tiedeyhteisössä voi todellakin viihtyä ja saada aikaan uusia innovaatioita vietäväksi käytäntöön. Tuleekohan minusta sittenkin tutkija? Näkemyksen laajentuminen ja uusien mahdollisuuksien puntaroiminen on antanut unelman jostain ihan uudesta ja erilaisesta: ehkä lähdenkin ulkomaille, kansainvälistä touhuahan tämä on joka tapauksessa.

Päässäni ajatukset risteilevät jo opinnäytetyössä. Pro Gradu – hieno nimi lopputyölle, jonka aihetta pohdin jo kuumeisesti.

Varhaiskasvatuksen piirissä on kuitenkin jo kauan tiedetty lapsen synnynnäinen kiinnostus ympäristöään ja siihen liittyviä ilmiöitä kohtaan. Tutkiva mieli on läsnä lapsen arjessa joka hetki. Tiedekasvatus luo pohjan lasten tutkivalle toiminnalle, liittyipä se sitten ihmisen synnyttämään sosiaaliseen-, rakennettuun- tai luonnonympäristöön.

Tiedeseikkailua Tietomaassa

Marras–joulukuun 2012 aikana Tiedekeskus Tietomaa täyttyi tiedonhaluisista 3–6 vuotiaista lapsista. Tietomaan tarjoamaa virikkeellistä oppimisympäristöä pyrittiin tuomaan tutummaksi myös alle kouluikäisille.

Tiedekeskus Tietomaan ja Oulun yliopiston Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden yhteistyöprojektina toteutettiin Kadonneen tiedon arvoitus -tiedeseikkailu. Seikkailussa lapset pääsivät auttamaan maskotti Hemmiä keräämään kadonnutta tietoa. Seikkailuun kuului kolme erilaista teemaa, joista jokainen muodosti oman kokonaisuutensa. Teemoina olivat vesi, liike ja ääni, joihin tutustuttiin lapselle ominaisella tavalla; kokemuksellisesti, kokonaisvaltaisesti ja itse tutkien. Toiminnassa huomioitiin lapsen ikä ja kehitystaso. Toiminta toteutettiin pienissä ryhmissä, jolloin lasta kuultiin ja pystyttiin huomioimaan yksilöllisesti.

Varsinainen seikkailu toteutettiin kiertämällä etukäteen suunnitelluilla toimintapisteillä. Toimintapisteet sijaitsivat Tietomaan näyttelytiloissa sekä tiedeluokassa. Seikkailu koostui yhteisestä aloituksesta, toimintapisteillä kiertelystä sekä yhteisestä lopetuksesta. Hemmi kierteli mukana pisteillä ja seurasi lasten toimintaa.

Tietomaan tietäjä Hemmi

Seikkailujen yhteydessä esiteltiin maskotti: tornin tietäjä Hemmi, jonka kaikki tieto on hänen vanhassa hatussaan. Hemmi on hyvin viisas ja vähän hupsu hahmo, joka tiedettä tehdessään saattaa pudottaa hattunsa. Hatun pudotessa kaikki siinä oleva tieto valuu hukkaan ja lapsia tarvitaan keräämään kadonnut tieto takaisin.

Hemmi oli lapsille mieleinen hahmo ja he ottivat hänet omakseen. Hemmin tarinan kuultuaan lapset eläytyivät seikkailuun, mikä herätti heissä oppimisen iloa ja tuki lapsille ominaista tapaa oppia leikkimällä.

Monipuolista varhaiskasvatusta virikkeellisessä tiedeympäristössä

Palautteiden pohjalta on selvää, että Kadonneen tiedon arvoitus -seikkailujen tapaisille tapahtumille olisi jatkossa tilausta. Tehokkaan markkinoinnin myötä tiedeseikkailut toivat Tietomaahan kaiken kaikkiaan 96 alle kouluikäistä seikkailijaa.

Olennainen osa projektia ja sen kehittämistä olivat lasten näkemykset ja kokemukset toiminnasta. Projekti vahvisti ajatuksen, jonka mukaan tiede kuuluu kaikille – ikään katsomatta. Hyvin suunnitellulla ja ohjatulla toiminnalla pienetkin lapset pääsevät käsiksi tieteellisiin ilmiöihin.

5.-9.lk

Kuvaus

Metsä voi vaikuttaa kaikessa hiljaisuudessaan autiolta, mutta oletko katsonut tarkemmin ympärillesi? Eläimet jättävät luontoon mitä erilaisempia merkkejä olemassaolostaan: jälkijonot, papanat, sarvet, hampaanjäljet puiden rungoissa, kolo maassa tai luola rinteessä jne. Jäljillä-tehtäväpaketin tehtävät ja niiden lomassa olevat tietopaketit harjaannuttavat oppilaan tunnistamaan Suomen luonnossa esiintyviä eläinlajeja ja niiden jättämiä jälkiä. Samalla oppilas tutustuu eläinten ominaisuuksiin ja käyttäytymiseen.

1. Jäljillä-tehtäväpaketti
2. Tehtävien vastaukset

Tutuiksi tulevat niin lumen rakenne ja hiihdon mekaniikka kuin myös suksen luistamiseen ja pitämiseen liittyvät tekijät.

1. Hiihdon fysiikkaa – pdf

3. luokasta alkaen

Välineet:

Ruutupaperia ja kaksi kynää

Kuvaus:

Pelin tavoitteena on vallata ruutuja yksi kerrallaan. Eniten ruutuja itselleen vallannut on voittaja.

1. Kahden pelaajan aluevaltauspeli

3. luokasta alkaen

Välineet:

paperia ja kynä

Kuvaus:

Viivakertolasku on vaihtoehtoinen tapa moninumeroisten lukujen kertolaskulle perinteisen allekkainlaskun rinnalle.

1. Kertolasku viivoilla

Salit auki -luentoralliin osallistuvilla luennoilla saat antaa palautetta oppimiskokemuksestasi. OYY haluaa selvittää, tarjoavatko luennot vielä ahaa-elämyksiä vai onko massaopetus jo aikansa elänyt perinne. Palautelappuja on jaossa ennen luentojen alkua, ja niitä saa myös OYY:n ständiltä keskusaulasta tapahtumapäivänä.

Palautetta antaneiden kesken arvotaan kaksi pääsylippua OYY:n vuosijuhlille perjantaina 22.2. klo 19! Palauta lomake OYY:n ständille tai palautelaatikkoon luentosalissa. Palautteen voi antaa myös netissä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/449FB92D008D740E.par.

Jos luento osoittautuu kuivaakin kuivemmaksi tai kaipaat lisäpuuhaa, voit kuluttaa aikaasi pelaamalla luentobingoa!

Tempaus on osa ylioppilaskunnan vuosijuhlaviikkoa. Ylioppilaskunta on valvonut opiskelijan etuja ja vaatinut laadukasta opetusta jo 53 vuotta. Luentorallin tavoitteena on herättää uteliaisuutta, valaista monitieteisen yliopistomme koulutustarjontaa ja pohtia luento-opetuksen luonnetta 2010-luvulla. Tapahtuma järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Luentorallissa on mukana monipuolisesti eri tieteenalojen luentoja, vaikka kaikilta aloilta ei valitettavasti löytynyt ajankohtaan sopivaa opetusta. Luennoitsijoille on ilmoitettu tapahtumasta etukäteen.

Tempaukseen osallistuvat luennot

10.15-11.45

Äänne- ja muoto-oppi, suomen kieli, HU106, Niina Kunnas, suomi PERUTTU
Kasvatuspsykologia, kasvatustiede, L5, Heli Kiema, suomi*
Funktionaalisen kasvibiologian perusteet, biologia, L7, Anja Hohtola, suomi
Ohjelmistoarkkitehtuurit, tietojenkäsittelytieteet, IT116, Antti Juustila, suomi (huom. verkkoluento Tampereelta)
Tuotantotekniikka I, konetekniikka, KO150, Kauko Lappalainen, suomi
Tilinpäätösanalyysi, laskentatoimi, PR104, Pasi Karjalainen, suomi
Aaltoliike ja optiikka, fysiikka, L6, Seppo Alanko, suomi*
Wireless Communications, tietoliikennetekniikka, TS128, Antti Tölli, englanti*

12.15-13.45

Literarische Stile, germaaninen filologia, SÄ105, Gerhard Schmitt, saksa*
Saamelaisten maailmankuvat ja taide, saamelainen kulttuuri, HU304, Veli-Pekka Lehtola, suomi*
Tilastotieteen perusmenetelmät, matemaattiset tieteet, L4, Jari Päkkilä, suomi
Introduction to Nonlinear Dynamics, fysiikka, FY1035, Jürgen Schmidt, englanti*
Computer Graphics, tietotekniikka, IT113, Guoying Zhao, englanti

14.15-15.45

Katsaus Afrikan arkeologiaan, arkeologia, HU106, Jari Okkonen, suomi
Vihreän kemian perusteet, kemia, KE1139, Minna Tiainen, suomi
Matematiikan peruskurssi II, teknillisen tdk:n matematiikan jaos, L5, Ilkka Lusikka, suomi
Ympäristötekniikan perusta, prosessi- ja ympäristötekniikka, PR105, Jarmo Sallanko, suomi

(kurssi, oppiaine, sali, opettaja, opetuskieli)
(* salin koon vuoksi vierailijoita enintään 10)

Lähde etsimään Linnanmaan tähtiluentoa joko silkasta uteliaisuudesta tai halusta kehittää yliopistomme opetuskulttuuria!

Vinkkejä osallistujille

1. Ole utelias! Kysy kysymyksiä ja osallistu keskusteluun mahdollisuuksien mukaan.
2. Kirjoita palautetta! Palautelappuja on jaossa luentosaleissa, tai palautteen voi antaa sähköisesti osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/449FB92D008D740E.par Toivomme mielipiteitä myös niiltä, jotka ovat ”omalla luennollaan”.
3. Muista hyvä luentokäyttäytyminen: älä myöhästy, häiriköi tai rouskuta sipsejä luennon aikana.
4. OYY:n ständiltä keskusaulassa saa lisää tietoa ja myös kartan luentosalien sijanneista.

Lisätietoa tapahtumasta:

OYY:n Facebookista tai

OYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Jaana Isohätälä (etunimi.sukunimi at oyy.fi)

Vaativien ylioppilastehtävien kurssi järjestetään vuosittain yhteistyössä Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitoksen ja Oulun normaalikoulun kanssa. Kurssin opettajana normaalikoululla toimii Hellevi Kupila. Yliopiston puolella kurssin asioita hoitaa Marko Leinonen. Lisäksi lukiolaisten pienryhmiä ohjaavat auskultoivat matematiikan aineenopettajaopiskelijat.

Tänä keväänä kurssille osallistuu 14 abiturienttia, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta ja tähtäävät ylioppilaskirjoituksissa korkeampiin arvosanoihin. Kurssille osallistuvat abiturientit Minna Uusimäki, Mikael Juntunen, Antti Koivurova ja Tuomas Soudunsaari kertovat, että kurssi poikkeaa muista lukion kursseista kahdellakin tapaa. Ensiksikin tällä kurssilla vain lasketaan, mitään uutta kokonaisuutta ei opeteta. Toiseksi abiturientit kertovat, että tällä kurssilla kaikki osallistujat ovat todella motivoituneita ja tunneilla kaikki tosiaan laskevat.

MAA18 kurssille osallistuvat Oulun Normaalikoulun abiturientit Minna Uusimäki, Mikael Juntunen, Antti Koivurova ja Tuomas Soudunsaari

Tapaamisia myös lukulomalla

Kurssi järjestetään lukion kolmannen jakson ja lukuloman aikana. Aluksi tapaamisia on harvemmin, mutta lukuloman alkaessa lukiolaiset kokoontuvat pienryhmiin ratkaisemaan vaativia ylioppilastehtäviä jopa kolme kertaa viikossa 1,5 tunnin ajaksi kerrallaan. Tapaamisten lisäksi lukiolaiset tekevät ennakkotehtäviä tapaamisiin ja saavat pohdittavakseen ja ratkaistavakseen myös jokaisessa tapaamisessa uusia haastavia tehtäviä. Kaikkiin tehtäviin he saavat myös oikeat ratkaisut ja tarvittaessa tietysti myös apua.

Minna, Mikael, Antti ja Tuomas kertovat, että eivät vielä oikeastaan ole oppineet mitään uutta, vaan harjoitelleet jo osaamiaan asioita ja ennen kaikkea saaneet varmuutta vaativampien tehtävien ratkaisemiseen. Kaikki pitävät kurssia erittäin hyödyllisenä, koska haluavat menestyä hyvin matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Syyksi kurssille osallistumiseen kaikki kertovat halunsa menestyä hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Oikeastaan kurssista saatavalla kurssimerkinnällä ei oikeastaan ole mitään väliä, koska opiskelijoilla on jo koossa tarvittava määrä kursseja ja oikeastaan ylikin. ”Kursseja kertyy helposti paljon, kun opiskelee sekä matematiikkaa, fysiikkaa että kemiaa”, Mikael kertoo. Opiskelijat myös toteavat, että jos mukana olisi kurssimerkinnän takia, sen saisi joltain muulta kurssilta huomattavasti vähemmällä työmäärällä, vaikka tässä kurssissa ei koetta olekaan.

Laskemista kirjoituksia ja tulevaisuutta varten

Opiskelijat kertovat kurssin olevan todella hyödyllinen. Minna kertoo, että tällä kurssilla on joutunut pakottamaan itsensä laskemaan vaikeita tehtäviä, joita ei ehkä muuten olisi laskenut. Minna sanoo myös, että kurssin myötä kynnys tarttua vaikeisiin tehtäviin on laskenut. Mikael puolestaan kertoo saaneensa kurssilta ennen kaikkea itseluottamusta vaativien tehtävien ratkaisemiseen. Muut ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Tuomas kertoo, että lukuloman aikana olevissa tapaamisissa, kun päästään kaikkein vaativimpien jokeritehtävien pariin, aletaan sitten hioa tekniikkaa jokeritehtäviä varten.

Vaikka abiturientit eivät olekaan oppineet tällä kurssilla uutta, he kaikki ovat hyvin tyytyväisiä kurssiin. ”Kaikki laskeminen on hyödyksi ja tällä kurssilla rutiinia saa vaikeampiinkin tehtäviin, kun helppoihin sitä on jo.” Minna kertoo. Antti lisää, että ”tämän kurssin jälkeen on varmasti helpompi tarttua vaativiin tehtäviin myös ylioppilaskirjoituksissa.” Muut nyökyttelevät hyväksyvästi päitään.

Lopuksi juttelemme hetken siitä, miksi nuoret haluavat menestyä hyvin matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Minna kertoo hakevansa lääkikseen ja sinne pitkästä matematiikasta saa paljon lähtöpisteitä, jos sen kirjoittaa hyvin. Antti aikoo lähteä opiskelemaan matematiikkaa yliopistoon, Mikael ja Tuomas puolestaan teoreettista fysiikkaa. He kaikki ovat myös suuntaamassa luonnontieteellisille aloille ja kertovat myös olevansa kiinnostuneita matematiikasta, joten heille halu menestyä ylioppilaskirjoituksissa on oikeastaan itsestään selvää.

1. Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012 (PDF)

1. Oulun yliopiston yleisesittely -diaesitys (pdf)

Eräillä Oulun kouluilla pidettiin maanantaina 4.2.2013 hieman erilaisia luonnontieteiden ja matematiikan oppitunteja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö kehitti yhteistyössä OuLUMA-keskuksen kanssa ”Suomalainen osaaminen- keksinnöt ja innovaatiot” -aiheiset oppitunnit ja tarjosi niitä pidettäviksi Oulun kouluille. Oppituntien tarjoaminen kouluille sai aikaan suuren suosion, ja mukaan valittiin 10 nopeimmin ilmoittautunutta koulua, joissa oli yhteensä 48 oppilasryhmää 5.-9.-luokkalaisia. Oppituntien tarkemman sisällön suunnittelivat Oulun yliopiston matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen aineenopettajaopiskelijat ja he toimivat myös oppituntien vetäjinä.

Erilainen matikan tunti Terva-Toppilassa

Terva-Toppilan koululle tunteja saapui pitämään neljä aineenopettajaopiskelijaa, Hilla Liukko, Maija Martinmäki, Antti Eronen ja Miro Ruopsa. Matematiikan aineenopettajaksi opiskelevat Hilla ja Maija aloittivat ysiluokan tuntinsa kysymällä oppilaiden tuntemista suomalaisista keksinnöistä. Ensimmäisenä oppilaille tuli mieleen sauna, luonnollisesti (vaikka sauna ei tarkalleen ottaen ole suomalainen keksintö). Lisäksi oppilaat tiesivät mm. Angry Birdsin, Speden nopeustestipelin ja Kipukoukun suomalaisiksi. Hilla ja Maija kertoivat keksinnöistä, joiden kotimaisuus yllätti monet oppilaat. Tiesitkö esimerkiksi, että Abloy-avain, neuvolapalvelut, Linux-käyttöjärjestelmä ja mäkihyppylinko ovat suomalaisia keksintöjä?

Hilla Liukko ja Maija Martinmäki

Aihe sai selvästi oppilaat kiinnostumaan, ja he olivatkin hyvin mukana kyselemällä ja kommentoimalla reippaasti. Alun keskustelun jälkeen oppilaat pääsivät selittämään keksintöihin liittyviä sanoja Alias-pelin tyyppisesti muutaman hengen ryhmissä. Monet keksinnöt osoittautuivatkin yllättävän vaikeiksi selittää! Sanaselityksen jälkeen oppilaat ratkoivat vielä sanaristikon. Tunnin päätteeksi jotkut ryhmät intoutuivat itse ideoimaan arkipäivää helpottavia laitteita, kuten astianpesukaapin ja teleportin.

Sanaselitystä

Sanaristikon ratkaisemista opettaja Anne Kangaskortteen avustuksella.

Ysiluokkalaiset Emmi Viitala ja Aleksanteri Heikkinen pitivät tunnin kulusta. ”Mukava tunti, nyt tietää mitkä keksinnöt on suomalaisia. Oli kiva kuulla nippelitietoa keksinnöistä”, kommentoi Emmi. Tunti sisälsi uutta asiaa ja yllätyksiäkin, mutta Aleksanterin mielestä Alias-tyyppinen sanaselitystehtävä olisi saanut olla vaikeampikin. ”Tämmöinen olis mukava fysiikan tunnille!”, hihkaisi Emmi, kun he Aleksanterin ja opettajansa Annen kanssa innostuivat vielä miettimään millaiset pelit olisivat sopivia millekin luonnontieteen oppitunnille.

Ensimmäistä kertaa opettajan roolissa

”Idea tunnin sisällöstä syntyi helposti ja toiminnallisen tunnin sisältöä oli mielekästä suunnitella”, kertoi aineenopettajaksi opiskeleva Antti Eronen. Muut kolme opiskelijaa yhtyivät Antin näkemykseen. ”Tunnin suunnittelu ei vienyt liikaa aikaa, googlettamalla löytyi aika helposti tietoa keksinnöistä. Sitten teimme PowerPoint-esityksen ja pelikortit”, tarkensi Hilla.

Tämä opetuskerta oli kaikille opiskelijoille ensimmäinen laatuaan. Jännitys ei kuitenkaan näkynyt. Miron mielestä opettaminen oli mukavampaa kuin luennolla istuminen. ”Tästä sai hyvän käsityksen tuntisuunnitelman tekemisestä ja aihe oli erittäin hyvä ensimmäiseksi oppitunniksi”, Antti lisäsi. Myös Maijan mielestä laskeutuminen opetustyöhön kävi pehmeästi: ”Kiva, että sai suunnitella tällaisen rennomman tunnin, ettei heti ensimmäiseksi tunniksi tullut matematiikan tuntia”.

Myös koulun omat matemaattisten aineiden opettajat Anne Kangaskorte ja Anne Isohanni olivat tyytyväisiä. Kangaskortteen mielestä opiskelijoiden pitämät tunnit olivat mukavaa vaihtelua ja oppilaat saivat tunnilla uusia virikkeitä. Vastaavanlaisille luonnontieteiden ja matematiikan tunneille olisi ehdottomasti tilausta myös ensi vuonna.

Suomen matemaattisen yhdistyksen Valmennusjaoston julkaisemassa 108-sivuisessa Kilpailumatematiikan oppaassa esitellään tiiviisti mutta melko kattavasti niitä matematiikan alueita, joilta erilaisten matematiikan koululaiskilpailujen tehtävät yleensä valitaan.

Nämä alueet, algebra, geometria, lukuteoria ja kombinatoriikka eivät ole erityisen vahvasti esillä peruskoulun ja lukion matematiikanopetuksessa, ei myöskään täsmällinen matemaattinen todistaminen. Ainakin erilaisiin kansainvälisiin matematiikkakilpailuihin osallistujan olisi tutustuttava melko laajaan nykyisen koulumatematiikan ulkopuolelle jäävään matematiikan kenttään. Kilpailumatematiikan opas antaa ensimmäisen kerran mahdollisuuden aloittaa tämä tutustuminen suomen kielellä.

1. Kilpailumatematiikan opas (pdf)

1. Luonnontieteellisen tiedekunnan opintomahdollisuudet -diaesitys (pdf)

1. Teknillisen tiedekunnan opintomahdollisuudet -diaesitys (pdf)

3. luokasta alkaen

Välineet:

tehtävämateriaali ja (tuli)tikkuja

Kuvaus:

Tikkutehtävät ovat suuren suosion saaneita pulmatehtäviä, jotka soveltuvat kaiken ikäisille 3.-luokkalaisista alkaen.

Tähän materiaaliin on koostettu aikaisemmin OuLUMA.fi-portaalissa julkaistut materiaalit Tikuista asiaa 1 ja 2 sekä Tikkua ristiin.

1. Tikkutehtäviä 1

1. Tikkutehtäviä 2

1. Tikkutehtäviä 1 ratkaisuineen

1. Tikkutehtäviä 2 ratkaisuineen

Yläkoululaisille ja lukiolaisille käynnistyy 1.2.2013 valtakunnallinen, luonnontieteellinen valokuvauskilpailu.

LUMA-keskusten järjestämässä valokuvauskilpailussa tehtävänä on kuvien avulla kertoa globaaleista haasteista – veden, ravinnon ja energian riittävyydestä. Mitä nuoret ajattelevat näistä haasteista? Millaisia näkemyksiä heillä on veden, ravinnon ja energian riittävyydestä?

Miten osallistua?

Valokuvakilpailuun voivat osallistua lukiolaiset ja yläkoululaiset. Jokainen osanottaja voi osallistua kisaan yhdellä digikuvalla tai yhdellä paperikuvalla. Kuvan on käsiteltävä vähintään yhtä globaalia haastetta.

Valokuvauskisa käynnistyy 1. helmikuuta 2013. Kuvia voi lähettää paikallisiin LUMA-keskuksiin 24.3. saakka, minkä jälkeen järjestetään alkukarsinnat paikallisissa LUMA-keskuksissa. Jokaisesta keskuksesta valitaan viisi valokuvaa Joensuussa pidettävään loppukilpailuun.

Valokuvakisan voittaja valitaan yleisöäänestyksellä Joensuun SciFest-tiedetapahtumaan huhtikuussa. Hän saa palkinnoksi 300 euron tavarapalkinnon. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet palkitaan 150 euron lahjakortein.

Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

Innostuitko?

Lue tarkemmat kilpailusäännöt osoitteesta www.uef.fi/luma/valokuvauskilpailu. Lisätietoa saat myös valokuvauskilpailun mainoksesta ja valokuvauskilpailun säännöistä.

Lähetä digikuvat sähköpostitse osoitteeseen tiina.haapalainen(at)oulu.fi. Paperikuvat voi toimittaa osoitteeseen Oulun LUMA-keskus OuLUMA, Matemaattisten tieteiden laitos/TE305, Tiina Haapalainen, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto.

Valokuvakilpailun päävastuullinen järjestäjä on Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus. Mukana valokuvakilpailun järjestelyissä ovat myös Oulun LUMA-keskus OuLUMA, valtakunnallinen LUMA-keskus sekä Tampereen LUMATE-keskus. Järjestäjät voivat käyttää kilpailuun osallistuvia kuvia tiedotusmateriaaleissaan ja Internet-sivuillaan.

Luokkataso:

1.–5. luokka

Välineet:

Kymmenjärjestelmäkortit tulostettuna ja laminoituna, tehtävämateriaali ja kymmenjärjestelmävälineet.

Kuvaus:

Kymmenjärjestelmäkorttien ja niihin liittyven tehtävien avulla voi harjoitella kymmenjärjestelmä ja paikkajärjestelmää. Tehtävissä voi käyttää myös kymmenjärjestelmävälineitä. Isommat kymmenjärjestelmäkortit saat, kun tulostat kortit A3-koossa.

1. Kymmenjärjestelmäkortit
2. Tehtäviä kymmenjärjestelmäkorteille

2.–3. luokka

Välineet:

pelimateriaali, paperia ja kynä

Kuvaus:

Pelin avulla voidaan kerrata geometrian käsitteitä pelin avulla.

1. Selitä jos osaat -pelimateriaali

Pääpalkinnon voitti Perttu Pölönen Vaskivuoren musiikkilukiosta Vantaalta musiikinteorian opetusmetodilla, joka sisältää teknisen apuvälineen. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja Virpi Utriainen korosti, että Pölösen luoma kokonaisuus painottaa monia pedagogiikan kannalta tärkeitä asioita, kuten motivaatiota, kiinnostusta ja teorian ymmärtämistä. Opetusmetodin keskipisteenä on Pölösen keksintö, jolle on haettu patenttia. Kokonaisuudelle on nähtävissä jopa kansainvälisiä markkinoita.

Toiseksi sijoittui Ressun lukion opiskelija Linnea Erkamo työllään Maistelulusikka messukäyttöön. Erkamo kertoo kuinka häntä ärsytti, kun messuilla piti heittää roskiin lusikan lisäksi melkein puhtaan lautasen. Tämän jälkeen hän kehitti ratkaisuksi erityisen maistelulusikan.  Hän on saanut keksinnölle hyödyllisyysmallisuojan ja neuvottelee parhaillaan keksintönsä kaupallistamisesta. Kilpailusta helsinkiläinen Erkamo sai 3000 € stipendin.

Kolmannen palkinnon ja 2 000 € stipendin voitti Fanni Lyytikäinen Etu-Töölön lukiosta. Hän oli kehitellyt ”Get healthy in Helsinki” -konseptin, joka tarjoaa hyvinvointipalveluja turisteille. Fanni Lyytikäisen työ yhdistää erinomaisella tavalla matkailijoiden ja lukiolaisten tarpeita. Matkailijat saavat haluamiaan sisältöjä ja lukiolaiset työn ohella kielitaitoa.

Fanni Lyytikäinen, Linnea Erkamo ja Perttu Pölönen

Lisäksi 1000 € stipendeillä kymmenen parhaan joukossa palkittiin kahden kiehtovan peli-idean lisäksi seuraavat työt: Lukiolaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia pitkinä koulupäivinä lisäävä Hyvinvointihetki, Nuorten työllistymistä edistävä yrityskonsepti, Applikaatio digitaalisesta jalanjäljestä huolehtimiseen, Toisenlainen Lahjakortti sekä Siilinjärven lukion Albumit auki ja porisemaan, jossa lukiolaiset ja ikäihmiset kohtasivat valokuvien editoinnin parissa.

Oulun yliopiston tehtävässä palkittiin Kaisa-Leena Launonen Ylivieskan lukiosta. Hän on kehitellyt aktiiviseen käsitekarttaan perustuvan oppimispeli-idean, jonka avulla ajattelu ja toiminta saadaan näkyväksi biologian opiskelussa.

Pääministeri Katainen palkitsi Innolukion avajaisissa syksyllä antamansa viikkotehtävän parhaat ratkaisijat. Nuorten syrjäytymistä koskevan tehtävän voitti Mark Turunen Etelä-Tapiolan lukiosta. Julkisten palveluiden kehittämiseen haastaneeseen toiseen tehtävään esittivät parhaimman ratkaisun Ajlin Karaxhija ja Ronja Järvelä Olarin lukiosta.

Kymmenen parasta oikealta alkaen: 1. Perttu Pölönen, 2. Linnea Erkamo, 3. Fanni Lyytikäinen,4. Turengin lukion ryhmä (Miika Peltotalo, Eppu Peltonen, Teemu Seppälä ja Roope Nyman, järjestys epävärma), pääministeri Katainen, 5. Venla LIndström, 6. Kaisa-Leena Launonen, 7. Matias Mäkitalo, 8. Siilinjärven lukion kaksi edustajaa, 9. Rasmus SInnemaa ja 10. Viivi Ruuttula

Innolukio on Opetushallituksen rahoittama lukiolaisten oppimisympäristö. Sen tavoitteena on havahduttaa lukiolaisia innovatiiviseen ajatteluun ja yrittäjyyteen. Innolukiokonsepti on lähtöisin Ylivieskan lukiosta, jossa sitä on pilotoitu parin vuoden ajan keksintökurssin pohjalta. Nyt se on laventunut valtakunnalliseksi hankkeeksi, jonka kehittäjäyhteisöön kuuluvat mm. Opetushallitus, OAJ, Suomen Kuntaliitto, TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomen lukiolaisten liitto, Teknologiateollisuus ry, TAT, MTK, Nuori yrittäjyys ry, DNA Oy, Nokia Oyj ja Microsoft Oy.

Innolukio on monivuotinen hanke, joka pyrkii omalta osaltaan edistämään lukion uudistumista. Tänä vuonna tavoitteena on levittää nyt saatuja tuloksia entistä laajemmin koko lukiokentän käyttöön. Lisätietoja Innolukio-kilpailusta saa osoitteesta www.innolukio.fi. Avajaistilaisuuden videokooste on nähtävissä kotisivuilla 24.1. alkaen.

Innolukio-kilpailun voittajat

Palkintolautakunnan perustelut kymmenelle parhaalle työlle

Lisätietoja:

Ari Ervasti
Innolukion projektipäällikkö
044-429 4437, ari.ervasti@ylivieska.fi

3.–5. luokka

Välineet:

peliruudukot, Jeppe Jääkarhun taulukot ja kynä

Kuvaus:

Bingopelin avulla harjoitellaan jako- ja kertolaskua.

1.  Bingopeli Jeppe Jääkarhun tapaan

4.–5. luokka

Välineet:

noppia, paperia ja kyniä

Kuvaus:

Jeppe Jääkarhun kaveripelin avulla harjoitetaan jakolaskua ja matemaattista päättelyä sekä yhteenlaskua.

1. Jeppe Jääkarhun kaveripeli

Opiskelijat tapaavat työnantajia

Opiskelijoille Pesti-päivä tarjoaa harvinaisen ja erinomaisen mahdollisuuden keskustella työnantajien kanssa päättötyö-, harjoittelu- ja kesätyöpaikoista. Osaajia etsitään myös vakituisiin työsuhteisiin. Pesti-päivä onkin opiskelijoille loistava tilaisuus tavata useita kymmeniä työnantajia ja rekrytoinnin asiantuntijoita yhdessä paikassa saman päivän aikana!

Opiskelijat voivat valmentautua työnhakuun jo etukäteen tutustumalla osallistuvien työnantajien toimintaan Pesti-lehden sekä Pesti-yritystietokannan avulla. Opiskelijat voivat osoittaa kiinnostuksensa ja vuorovaikutustaitonsa yritysten osastoilla ja hakea työnantajien rekrytointi-ilmoitusten perusteella kesätyöpaikkaa, DI-työtä, osa-aikaista tai vakituista työtä. Tapahtumassa voi myös satsata urasuunnitteluun ja kerätä tulevaisuuden varalle hyödyllistä tietoa yritysten rekrytointiperiaatteista sekä tutustua avainhenkilöihin.

Kuva: Tommi Portti

Työnantajat tapaavat tuoreita osaajia

Työnantajille  Pesti-päivä tarjoaa mahdollisuuden tavata kampuksella yliopiston kaikkien alojen opiskelijoita ja löytää tuoreita osaajia. Samalla työnantajilla on mahdollisuus tavata potentiaalisia uusia työntekijöitä ja kertoa kiinnostuneille yrityksen toiminnasta ja tulevista rekrytointitarpeista. Lisäksi Pesti-päivä tarjoaa 24 vuoden kokemuksella hyvät puitteet työnantajamielikuvan rakentamiseen ja tunnettuuden lisäämiseen.

Pesti-päivään osallistuvat työnantajat esittäytyvät myös Pesti-lehdessä ja Pestin yritystietokannassa, joka on opiskelijoiden käytettävissä työnhaun tukena myös tapahtuman jälkeen koko kevään ajan tapahtuman verkkosivuilla. Työnantajat voivat myös varata yritykselleen esittelyajan messualueella sijaitsevasta luentosalista sekä saavat mahdollisuuden haastatella hakijoita Pesti-päivässä.

Kuva: Tommi Portti

Mukana myös kansainvälisiä mahdollisuuksia

Pesti-päivässä ovat mukana myös Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston EURES-palvelut, jotka tarjoavat tietoa kansainvälisistä työmahdollisuuksista. EURES-palveluiden osastolla on tänä vuonna mukana EURES-neuvojia Norjasta, Ruotsista ja Saksasta.

Tavattavissa on myös työnantajia Norjasta. Tarjolla on tietoa mm. ICT, elektroniikka-, rakennus- ja automaatiotekniikan työpaikoista Norjassa, ohjelmisto- ja laitesuunnittelu-, mekaniikka-, elektroniikka-, ilmailu- ja avaruustekniikan sekä rakennustekniikan tehtävistä Saksassa sekä IT-, ICT- ja kaivosalan työpaikoista Ruotsissa. Lisäksi osastolla on tietoa erilaisista kesätyömahdollisuuksista Suomessa ja ulkomailla.

Kuva: Tommi Portti

Pesti-päivän järjestävät vuosittain Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, Teekkarilupi Oy sekä tiedekunnan opiskelijat. Messualue on Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella.

Lisätietoja Pesti-päivästä tapahtuman verkkosivuilta osoitteesta: http://www.pestipaivat.fi/.

4.–5 luokka

Välineet:

pelimateriaali, pelinappulat ja noppa

Kuvaus:

Pelin avulla harjoitellaan jakolaskua ja jakojäännöksen laskemista päässälaskuna.

1. Jepen jakojäännöspeli

4.–5. luokka

Välineet:

(erikois-)noppa, (ruutu-)paperia ja kynä

Kuvaus:

Jeppe Jääkarhun jännittävä noppapeli on hyvä esimerkiksi jakokulman kertaukseen. Pelissä esiintyy jakojäännöstä, nollaa osamäärän alussa, nollaa osamäärässä ja ”peruslaskua”.

1.  Jeppe Jääkarhun jännittävä noppapeli

Kuva: Marjo Kokkonen/www.kanatieto.fi

Luokkataso

1.-9. lk

Kuvaus

Millainen lintu kana on? Millaista on kanan hyvä elämä?

Kanatieto.fi -sivustolle on koottu runsaasti tutkimus- ja kokemusperäistä tietoa kanoista ja kanaloista. Sivut on suunniteltu erityisesti peruskoulun opettajien ja oppilaiden tarpeisiin, mutta myös tueksi kenelle tahansa kanoista kiinnostuneelle. Sivustolta löydät hauskoja leikkejä ja mielenkiintoisia tehtäviä niin ala- kuin yläkoululaisellekin. Taittele vaikka oma kanagamisi! Sivusto on SEY:n tuottama.

1. Kanatieto.fi -sivusto
2. Tervetuloa kanalaan! -opas alakoululaisille (pdf)

0-2

Välineet:

Lasi/puuhelmiä tai puutikkuja sekä Matikkaboxin tekemiseen tarvittavat materiaalit (maitopurkkeja, kartonkia, sakset, liimaa, niittejä, teippiä ja tussi tai höylättyä puulautaa, vanerilevyä, saha, liimaa, ruuveja, ruuvimeisseli, nauloja ja vasara)

Kuvaus:

Matikkaboxin avulla yhteen- ja vähennyslaskua voidaan harjoitella konkreettisesti.

1. Matikkaboxin rakennusohjeet

1. Matikkaboxitehtäviä

6-9

Kuvaus

Tässä strategisessa oppimispelissä harjoitellaan murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua.

1. Ohjeet
2. Murtolukupelilauta

Yleistä YVAsta

YVA tarkoittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jonka avulla pyritään vähentämään tai estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa. Näin pyritään siihen, että ratkaisuihin voidaan vielä vaikuttaa ja pohtia vaihtoehtoisia lähestymistapoja. YVA on siis suunnittelun apuväline ja sen tulokset on otettava huomioon hankkeen lupaharkinnassa.

Lainsäädännössä on määritelty hankkeet joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeen suunnittelijan on huolehdittava tarvittavien ympäristöselvitysten tekemisestä. YVAa ohjaa ja valvoo yhteysviranomainen eli ELY-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). YVAan saavat osallistua kaikki, joihin hanke voi vaikuttaa. Jos siis arvele, että tietty hanke voi aiheuttaa haittavaikutuksia ympäristölle, voit ottaa yhteyttä oman alueesi ELY-keskukseen.

Lintujen muuttoa on tutkittu osana YVA-menettelyjä.

YVA ja ELY-keskus

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli töissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ympäristösuunnittelijana, eli hän kertoi YVAsta yhteysviranomaisen näkökulmasta. Yhteysviranomaisen tehtäviä YVAssa ovat seuraavat:

- ohjaa ja valvoo YVA-lain täytäntöönpanoa toimialueellaan
- sovittaa yhteen arviointimenettelyä muiden lakien mukaisiin menettelyihin
- hoitaa YVA-menettelyn tiedotukset ja kuulutukset
- järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet
- tarkistaa arviointiohjelma ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa
- huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään
- huolehtii muista säädetyistä tehtävistä

Pohjois-Pohjanmaalla YVA-hankkeita oli vuosina 1994–2012 yhteensä 82 kappaletta, eli vajaa viisi kpl vuosittain. Näistä päättyneitä on 59 kpl ja tiedossa tai vireillä olevia marraskuussa 2012 oli 23 kpl.

YVA-prosessi kulkee seuraavalla tavalla:

1. (Päätös, sovelletaanko YVAa)
a. Epäselvissä tapauksissa
2. Arviointiohjelma eli arvioinnin työsuunnitelma saapuu yhteysviranomaiselle = menettely alkaa
3. ELY kuuluttaa arviointiohjelman, järjestää yleisötilaisuuden ja lähettää lausuntopyynnöt
a. Kaikilla oikeus antaa mielipide
4. ELY antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta
5. Arviointiohjelmalausunto nähtäville (kunnat, kirjastot, ELY), tiedoksi asianomaisille viranomaisille ja lausunnonantajille sekä sähköinen tiedotus
6. Hankevastaava (=käytännössä konsultti) suorittaa ympäristövaikutusten arvioinnin
7. Arviointiselostus eli arvioinnin loppuraportti saapuu yhteysviranomaiselle
8. ELY kuuluttaa arviointiselostuksen, järjestää yleisötilaisuuden ja lähettää lausuntopyynnöt
a. Kaikilla oikeus antaa mielipide
9. ELY antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta (=YVA-menettely päättyy)
10. Arviointiselostuslausunto nähtäville (kunnat, kirjastot, ELY), tiedoksi asianomaisille viranomaisille ja lausunnonantajille sekä sähköinen tiedotus

On hyvä huomata, että YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeesta. Käytännössä kaikki ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaativat hankkeet tarvitsevat YVAn lisäksi muita lupia ja suunnitelmia. YVA-menettely on siis edellytyksenä lupapäätöksille, joista säädetään muissa laeissa ja asetuksissa.

Tuulivoimalapuistoista on tehty YVA-selvityksiä.

Luonnonsuojelijan näkökulma

Seuraava puhuja lähestyi aihetta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Hän on tutkija, mutta myös aktiivinen luonnonsuojelija. Hän kertoi muutamia karmeimpia esimerkkejä YVAn epäonnistumisesta. Siikajoen tuulivoimapuistohankkeesta tehdyssä YVAssa ei ilmeisesti oltu oikein tiedetty mitä tutkia ja mistä, joten esim. kasvillisuutta oli tutkittu vääristä paikoista. Haukiputaan tuulivoimapuistohankkeen YVAssa oli tarkkailtu lintujen muuttoa, mutta havainnointipaikat olivat niin kaukana, ettei lajeja ole niin kaukaa edes mahdollista tunnistaa. Iin Polvisuon turvetuotantohankkeen YVAssa oli tehty linjalaskenta kuulon perusteella suolajien tunnistamiseksi. Laskenta oli tehty kulkemalla suon reunoja pitkin. Kuulon perusteella siis tunnistettiin vain laulavat koiraat ja luultavasti iso osa lajeista jäi havaitsematta, koska laskenta suoritettiin suon reunalla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys oli tehnyt oman kartoituksen myöhemmin ja havainnut enemmän sekä lajeja että yksilöitä.

Edellä mainituista esimerkeistä tuli selkeästi esiin se fakta, että usein tai ainakin joskus, ympäristöselvityksen tekijä ei ole pätevä tekemään hänelle annettua työtä. Jos lähtee selvittämään esimerkiksi tietyn alueen linnustoa, täytyy selvityksen tekijällä olla hyvä lajintuntemus ja myös paikallistuntemus. Tämän lisäksi tulee hänellä olla kokemusta siitä, millaisin menetelmin lajisto saadaan parhaiten selville.

Tässä esityksessä tuotiin esille myös se, että YVA-raporteissa on usein selkeitä asiavirheitä. Esimerkiksi Siikajoen tuulivoimapuistohankkeen alueesta oli kirjoitettu seuraavaa: ”Tuulivoimapuistoalueen ympäristö on suurimmalta osin mäntymetsää, joka on korkeimmillaan noin 30–40 metristä”. Alueen korkeimmat puut olivat kuitenkin puhujan oman vankan kokemuksen mukaan korkeimmillaan noin 25 metriä. Nämä kerrotut virheet saivat ison osan yleisöstä, itseni mukaan lukien, nauramaan. Kuitenkin ne saivat myös pohtimaan, millaisissa käsissä ympäristöselvitykset todella ovat. Puhujan mukaan selkeimpiä kehitystarpeita ovatkin 1) Menetelmien kehitys ja harmonisointi, 2) Tutkimuspanostuksen selkeä kuvaus, 3) Vertailuaineistojen käyttö ja 4) Paikallistuntemuksen varmistaminen.

Talvivaaraa.

Luontokartoitukset soilla

Seuraavaksi Metsähallituksen työntekijä kertoi soiden luontokartoituksista. Hänen mukaansa YVAn suurin merkitys tulisi olla siinä, että jo hankkeen alkuvaiheessa osallistetaan alueen ihmisiä ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja tasavertaisesti. Hän kertoi, että tulevaisuudessa maakuntakaavat ohjaavat turvetuotannon sijoittumista ja että tavoitteena on, että turvetuotanto ym. merkittävästi soita muuttava käyttö osoitetaan kaavassa vain jo muuttuneille soille.

Ympäristölupia tulee hakea monille hankkeille, jotka eivät vaadi YVA-käsittelyä. Mikäli hanke kohdistuu Natura-alueelle, pyritään Natura-arvioinneilla selvittämään heikentääkö hanke merkittävästi niitä perusteita, joilla alue on otettu Natura-verkostoon. Suokartoitukset työllistävät luontokartoittajia, koska soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet nopeasti. Luonnontilan muutokset soilla ovatkin usein peruuttamattomia.

Soiden luontokartoituksissa ilmakuva on usein hyvä lähtökohta. Sen avulla voidaan kohdistaa maastotyöt oikeisiin ja tärkeimpiin kohtiin. Usein maastotyöt teetetään konsulteilla, mutta Metsähallituksen työntekijän mukaan konsulttityössä on monenlaisia heikkouksia. Maastotöihin on varattu liian vähän aikaa, selvitys on liian suppea, eikä ole huomioitu sitä, miten hanke vaikuttaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa.

Talvivaaran avokaivos.

YVA biologin työssä

Myös neljäs puhuja oli Metsähallituksella töissä. Hän toimii meribiologina ja on antanut asiantuntijalausuntoja YVA-menettelyissä. Hänen mukaansa ympäristöselvitysten teossa puolueettomuus ja objektiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. YVA-prosessin ymmärtämiseksi on myös tehty useita oppaita, joihin kannattaa tutustua mikäli on tekemisissä YVAn kanssa. Myös tällä puhujalla oli huonoja kokemuksia konsultin työstä. Hänen mukaansa: ” Ainakin yksi konsultti on sitä mieltä, ja sanoo sen myös ääneen, että YVAssa ei ole tarkoitus kerätä uutta aineistoa vaan koota kokoon olemassa oleva data – vaikkei sitä olisi olemassakaan. Lisäksi konsultit eivät usein ole halunneet saada alueen aiempaa dataa, vaikka sitä on tarjottu”.

Konsultin näkökulma

Seuraavaksi tuli puhumaan konsultti Pöyryltä. Monella seminaariin osallistujalla oli varmasti jo tietynlainen käsitys konsultin työstä kuunneltuaan aikaisemmat puheenvuorot. Tämä konsultti vaikutti kuitenkin erittäin asiantuntevalta. Hän kertoi tekemästään työstä tuulivoimalapuiston YVA-menettelyssä. Hän oli tutkinut tuulivoimalapuiston vaikutusta lintujen muuttoon. Konsultti kertoi, että hänellä on vahva paikallistuntemus ja lajintuntemus, ja se on hänen mielestään erityisen tärkeää, jotta vaikutuksia voidaan tutkia.

Puheenvuoronsa lopuksi konsultti heitti ilmaan hyvän kommentin: ”Jotta saataisiin hyviä konsultteja, pitää asiantuntevien ihmisten alkaa työskentelemään konsultteina”. Tämä lienee totta ja todella tärkeää YVA-menettelyn parantamisen kannalta. Jos konsultit olisivat päteviä tekemään luontokartoituksia ym., olisivat varmasti myös selvitykset parempia ja kokonaisvaltaisempia.

Tälle lauttamatkalle Hailuodon ja Oulunsalon välille on suunniteltu siltaa.

6.-9. lk ja lukio

Kuvaus

Olli, Pekka ja Timo eivät palanneet viikon pituiselta kalareissultaan tyhjin käsin. Osaatko sinä selvittää vihjeiden perusteella, kuka sai minkäkin kalan ja minä päivänä?

1. Poikien kalareissu (pdf)
2. Poikien kalareissu -tehtävän ratkaisu (pdf)

Joulun pyhien ratoksi tarjoamme teille muutaman pähkinän purtavaksi:

Kuka kukin tonttu on?

Lahjat sekaisin

Kuva-arvoitus

kuva: SEY

Luokkataso

1.-9. lk

Kuvaus

Onko sinussa ainesta eläinguruksi? Tiedätkö sinä mistä koira hikoilee tai mitä kani viestii tömisyttämällä takajalkojaan? Testaa eläintietämyksesi SEY:n hauskassa Eläinguru-tietovisassa.

Lapsille ja nuorille suunnatuilla www.elaintaito.fi –sivuilla voit nyt testata eläinosaamistasi ja pelata koukuttavaa Eläinguru-tietovisaa! Kysymyksiä löytyy niin kaikenkarvaisista ja karvattomista eläimistä aina eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojeluun.

Visa onkin hyvä väline vaikkapa eläin- ja luontoaiheisille koulutunneille tai vapaa-ajankerhoihin.

SEY:n www.elaintaito.fi –sivuilta löytyy myös paljon muuta eläimellistä, esimerkiksi eläinaiheisia kuvia, tarinoita, testejä ja puuhia. Sisältö on pitkälti lasten ja nuorten tuottamaa.

1. Eläinguru-tietovisa

5.–9. luokka, lukio

Välineet:

tehtävämateriaali sekä kirjoja tai internet tiedonhakua varten

Kuvaus:

Tehtävänä on selvittää mitä talvipäivänseisaus tarkoittaa ja mikä silloin on Auringon sijainti suhteessa Maahan.

1. Talvipäivänseisaus-tehtävämateriaali

Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta heti talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pidentyä aluksi hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa päivä on jo yhtä pitkä yön kanssa. Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä myös pitenee nopeimmin, jopa 6 minuuttia vuorokaudessa.

Aurinko korkeimmillaan talvipäivänseisauksena Ylivieskassa. Kuva: Heli Vaara

Maa kiertää Aurinkoa omalla elliptisellä radallaan. Maan kiertonopeus vaihtelee sen mukaan, kuinka lähellä Maa on Aurinkoa. Nopeimmillaan Maan kiertonopeus on tammikuussa, jolloin se on lähimpänä Aurinkoa eli perihelissä. Kauimpana Auringosta Maa on heinäkuussa, jolloin sen sanotaan olevan aphelissä. Samalla Maan kiertonopeus on pienimmillään. Maan kiertonopeuden erilaisuudesta johtuu myös se, että kesä on pohjoisella pallonpuoliskolla lähes viikon eteläisen pallonpuoliskon kesää pitempi.

Maa ei ole kiertoradallaan suorassa vaan Maan akselin kaltevuus on kiertoradan tasoon nähden 66,5 astetta. Vaikka Maan kiertonopeus muuttuu, sen akselin kulma pysyy muuttumattomana. Kiertoradan muodosta ja akselin kallistuskulmasta johtuvat myös muun muassa vuodenaikojen vaihtelut, kun pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuoroin kääntyneenä kohti Aurinkoa tai poispäin siitä.

Talvipäivän seisauksen aikaan Aurinko on zeniitissä kauriin kääntöpiirillä ja pohjoiskalotti jää varjoon myös päivällä.

Talvipäivänseisauksen aikaan Aurinko on zeniitissä, eli se paistaa kohtisuorassa Kauriin kääntöpiirille. Tällöin pohjoisella napakalotilla eli napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. On kaamos. Kaamoksen kesto vaihtelee sijaintipaikan mukaan siten, että pohjoisemmassa kaamos on pitempi. Esimerkiksi Sodankylässä kaamos kestää vain neljä päivää, kun taas Nuorgamissa se kestää lähes kaksi kuukautta. Todellisuudessa kaamoksen raja on kuitenkin napapiiriä pohjoisempana, koska valo taittuu ilmakehässä.

Talvipäivänseisaus johtuukin siis Maan kiertoradan muodosta ja Maan akselin kaltevuudesta. Samat asiat aiheuttavat myös kesäpäivänseisauksen sekä kevät- ja syyspäiväntasaukset.

Maan asento kiertoradallaan päiväntasausten ja -seisausten aikaan.

Kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on zeniitissä Kravun kääntöpiirillä. Pohjoisella napakalotilla vallitsee yötön yö, eikä Auriko laske horisontin alapuolelle lainkaan. Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla, jolloin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkiä.

Projektin tavoitteena on luoda oppikirjoja avoimella lisenssillä kaikkien vapaaseen käyttöön.

2-

Välineet:

Pelimateriaali, 2 noppaa ja värikyniä

Kuvaus:

Tonttijako-pelissä tutustutaan pinta-alan käsitteeseen pelin avulla. Samalla käsitellään myös nelikulmion ja neliön käsitteisiin sekä lasketaan kertolaskuja.

1. Tonttijako-pelimateriaali

8-9

Välineet:

Pelimateriaali ja (väri)kyniä

Kuvaus:

Polynomipelin avulla voidaan kerrata tai opettaa polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskuun liittyviä asioita. Peliä voi pelata yksin, parin kanssa tai vaikkapa koko luokan kesken.

1.  Polynomipeli

Mitä ovat World Solar Challenge ja CUER?

Kouluilla on suhteellisen tarkat määräykset pakollisesta opetuksesta ja siksi mielenkiintoisia projekteja on vaikea ujuttaa opetukseen mukaan. Onkin tärkeää tuoda tarjolle opetuksen ulkopuolista toimintaa. Yliopistot ovat huomanneet, että tämä onnistuu hyvin esimerkiksi helpottamalla omien opiskelijayhdistysten luomista. Tästä esimerkkinä on Cambridgen yliopiston aurinkoautoprojekti, Cambridge University Eco Racing (CUER).

CUER perustettiin vuonna 2007 kun MIT:stä (Massachusetts Institute of Technology) vaihtovuodeltaan palannut opiskelija halusi tuoda mukanaan idean rakentaa aurinkovoimalla toimiva auto, jolla kilpailtaisiin pääosin yliopistojoukkueita vastaan joka toinen vuosi Australiassa. Tiimi kerättiin kokoon ja innostus oman luomiseen oli valtava. CUER sai rakennettua auton ja lähti kohtaamaan haasteet World Solar Challengessa.

Hollantilaisten Nuna 6 vuoden 2011 World Solar Challengessa tulipalojen keskellä.

World Solar Challenge (WSC) on 3000 km pitkä haaste läpi Keski-Australian pohjoiskärjestä etelän rannikolle. Kilpa kestää parhaimmilla joukkueilla noin neljä päivää ja viime vuosina autojen keskinopeudet ovat olleet jopa yli 90 kilometriä tunnissa. Suomen maanteilläkään ei päästä nopeuksissa paljoa yli 90 km/h keskivauhtiin. Osittain tämä selittyykin sillä, että vielä viime vuosina ei pohjoisosissa ollut lainkaan nopeusrajoituksia ja keskipäivän auringonvalosta revittiin tehoja jopa 150 km/h huippunopeuksiin.

Kilpaan kuuluu kuitenkin muutakin kuin pelkkä huippunopeus, sillä hiekkaisen Australian läpi ajaminen ei ole pelkkää upeilla keleillä kaahailua. Autojen pitää kestää erilaisia tuuli- ja sääolosuhteita monta päivää perätysten, tiellä voi tulla vastaan rekan alle jääneitä eläimiä ja auton voi yllättää jopa ”Willy Willy” – näkymätön ilmanpyörre, jossa riittää puhuria heittämään reilu satakiloinen leijanmuotoinen aurinkoauto metsän puolelle.

Australialainen ”Willy Willy”.

Uusia sääntöjä ja uusi auto

World Solar Challenge sisältää myös muutaman tärkeän säännön, sillä eihän haasteesta tulisi mitään ilman sääntöjä. Kesällä 2012 tuli muutama hyvin tärkeä kilpaa muuttava sääntö, joka romutti suurimman osan aikaisemmista automalleista. Kuskin pitää nyt istua edessä, jotta sääntö näkyvyydestä neljän metrin päähän täyttyisi ja autoissa tulee olla neljä rengasta (aerodynaamisuuden takia kaikki kärkitiimit ajoivat kolmella). Tärkeä sääntö on myös aurinkopaneelien määrä: piipohjaisia aurinkokennoja saa olla kuusi neliömetriä ja galliumarsenidipohjaisia kennoja saa olla vain kolme neliömetriä niiden korkeamman tehokkuuden vuoksi.

Jo ennen kesän sääntöjen muutoksia CUER päätti ottaa täysin uuden lähtökohdan autonsa suunnitteluun: Oli pakko tunnustaa, että tiimillä ei ollut resursseja lähteä hiomaan samaa lättyä pyörillä vielä aerodynaamisemmaksi ja vielä tehokkaammilla paneeleilla. CUER otti lähtökohdakseen mahdollisimman aerodynaamisen muodon ja lähti sovittamaan aurinkopaneeleja sisään niin paljon kuin mahtuu.

CUER:n rakenteilla oleva auto.

Täysin aerodynaaminen muoto tarkoitti, että paneeleja ei voinut laittaa sisään kuuden neliömetrin verran, joten CUER teki sopimuksen paikallisen miljonääriyrittäjän, Hermann Hauserin, kanssa: Jos CUER saa hänet vakuutettua auton voittomahdollisuuksista, hän etsii käsiinsä kolme neliömetriä maailman tehokkaimpia aurinkokennoja. Hermann oli vakuuttunut konseptista ja Saksasta on tilattu 35 % tehokkuudella toimivia aurinkokennoja, jotka ovat pääasiassa käytössä satelliiteissa ja mm. aikaisemmilla Mars-luotaimilla.

CUER:n rakenteilla oleva auto.

Mitä merkitystä tällaisilla projekteilla on?

CUER on matkalla kohti vuoden 2013 kilpaa, mukanaan isoja sponsoreita ja 60 opiskelijan tiimi. Tiimi ei ole aiemmin päässyt edes kymmenen parhaan joukkoon, mutta tällä kertaa tilanne on toinen. Opiskelijat ovat täynnä tarmoa ja uskovat itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Ja vain koska kukaan ei ole pakottanut heitä mukaan vaan joka ainoa tiimin jäsen haluaa olla mukana kehittämässä jotain uutta, osoittaa kykyä innovoida ja toteuttaa maailmanluokan projektia.

Mitä merkitystä tällä on Oulun tai Suomen lukiotason opetukselle? Projektin ytimessä on ajatus siitä, että mahdollistetaan ja jopa rohkaistaan opiskelijoita tekemään omia projektejaan ja uhraamaan aikaa muuhunkin kuin pakollisen teorian opiskeluun. Omien projektien kanssa on pakko opetella uutta ja selvittää asioita, mutta se ei tunnu kuivan pullan syömiseltä kun kaiken keskellä on oma intohimo projektia kohtaan.

Yliopistot (varsinkin Aalto-yliopisto) ovat heränneet tarpeeseen tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia tehdä jotain omaa projektia, mutta lukiotasolla ollaan vielä kaukana tavoitteesta. Pohjois-Suomen Nuoret Tutkijat ry on selkeästi oikeilla jäljillä ja toivottavasti monet pienet projektit saavat lähtönsä näistä lähtökohdista. Tärkeintä on uskaltaa yrittää!

Lisätietoja:

World Solar Challenge: http://www.worldsolarchallenge.org/

Cambridge University Eco Racing: http://www.cuer.co.uk/

Polar Heroes on lapsille suunnattu virtuaalimaailma, joka yhdistää hauskat seikkailut ja kehittävät aktiviteetit.

3-

Välineet:

Tehtävämateriaalit, värillistä paperia

Kuvaus:

Kolmiohaaste ja mutkikas neliö ovat palapelejä, joissa palasia yhdistelemällä tulee koota tasasivuinen kolmio ja neliö.

1. Kolmiohaaste

1. Mutkikas neliö

Polar Heroes on 5–9-vuotiaille lapsille tehty online-pelimaailma, joka yhdistää hauskat seikkailut opetuksellisiin sisältöihin. Pelimaailma viihdyttää lasta samalla kun se opettaa erilaisia taitoja pelin keinoin; peli motivoi lapsia oppimaan hauskojen seikkailujen, supervoimien, lemmikkien ja vekkuleiden vekottimien avulla.

Vastaisku hömppämedialle

Polar Heroes sai alkunsa, kun opettaja Juha Väisänen näki 4-vuotiaan kummityttönsä Ellan pelaavan räiskintäpeliä internetissä. Hän sai kimmokkeen tutkia tarkemmin lasten online-pelien tarjontaa, eikö lapselle löytyisi hyödyllisempää ajanvietettä. Ei löytynyt. Tyypillisesti lasten nettipelit ovat väkivaltaisia, passivoivia, tai silkkaa viihteellistä hömppää.

- Useiden tutkimusten mukaan lapset oppivat parhaiten leikkimisen ja pelien keinoin. Koska markkinoilla ei juurikaan ollut hauskoja lasten oppimista edistäviä pelejä, me ryhdyimme tekemään sellaista, Väisänen kertoo Fantastecin synnystä. Sloganimme oli ”Vastaisku hömppämedialle.”

Lapset opettavat sankareitaan – ja samalla itseään

Juha Väisänen kutsuu Polar Heroes -pelimaailmaa virtuaaliseksi leikkipuistoksi, jossa teemat ovat pitkälti koulusta ja päiväkodista tuttuja. Lapset ovat supersankareita, joiden tehtävänä on kehittää sankarihahmojaan. Koska sankarien pitää kehittyä menestyäkseen ja saadakseen uusia supervoimia ja laitteita, lapset opettavat pelihahmoilleen mm. matematiikkaa, yleistietoa, musiikkia, lukutaitoa ja sosiaalisia taitoja. Samalla lapsi oppii itsekin.

Pelimaailma sisältää useita virtuaalisia pelikyliä ja kymmeniä opettavia pelejä. Se on kuin Disneyn huippusuosittu Club Penguin, mutta opettavaisena versiona. Pelimaailmaan sisältyvän mittariston ja palautejärjestelmän avulla vanhemmille ja opettajille voidaan välittää tietoa lapsen oppimisesta.

- Vanhemmat arvostavat pelin helppoa saatavuutta ja lasta kehittäviä sisältöjä. Peli siis tukee hyvää vanhemmuutta, Juha Väisänen toteaa.

Polar Heroes toimii suoraan internet-selaimessa, ja myöhemmin yksittäisiä pelejä tulee saataville myös mobiililaitteisiin.

Pelimaailma on saatavilla suomen- ja englanninkielisenä internetistä osoitteesta http://www.polarheroes.com/.

Lisätietoja: Fantastec Oy, toimitusjohtaja Juha Väisänen +358 41 4355788; juha.vaisanen ät fantastec.fi

1.  Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? (PDF)

Aiheesta lisää Lasse Holmströmin artikkelissa Solmu-lehdessä 1/2013:

1. http://solmu.math.helsinki.fi/2013/1/informaatioteknologia.pdf

IB-lukiota kolmatta vuotta käyvä Ludi Wang suunnittelee jatko-opintoja Iso-Britanniassa ja taloustieteissä. ”Oli yllättävää huomata, että matematiikan vaatimustaso on siellä niin korkea. Matematiikka on ainoa aine, josta on hakijoille ehdottomia vaatimuksia.”

Lukiolaisille tarkoitettu matematiikan Galois-kerho on kokoontunut Oulun Lyseon tiloissa vuodesta 2005 lähtien.

Kouluajan ulkopuolella pidettävä kerho antaa oululaisille matematiikasta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden syventää tietojaan. He perehtyvät muun muassa geometrisiin ongelmiin, kompleksilukuihin ja lukuteorian käsitteisiin.

Käsiteltävät aiheet ovat osittain samoja kuin oppitunneilla, mutta niistä tulee esille eri asioita. Lukion ensimmäiseltä luokalta lähtien kerhossa käyneen Markus Hyytisen mielestä opettajatkin ovat innostuneita aiheistaan, eikä opetussuunnitelmaa tarvitse noudattaa.

”Tavallisella tunnilla tähdätään suoritukseen, tehtävien ratkaisuun ja oppimiseen. Kerhossa sen sijaan matematiikasta puhutaan mielenkiinnon vuoksi ja tunnelma on jotenkin rennompi. Asioita tutkitaan, koska ne ovat kiinnostavia ja uusia”, IB-lukiota käyvä Ludi Wang lisää.

Ensio Suonperä (edessä) on käynyt Galois-kerhossa lukion ensimmäisestä vuodesta lähtien. Markus Hyytinen puolestaan löysi kerhon toisena opiskeluvuonna. ”Ensimmäisenä vuotena en ymmärtänyt lähteä. Luulin, että täällä olisi ollut liian monimutkaista, mutta niin ei sitten ollutkaan”, hän pohtii.

Kiinnostus kantaa

Välillä aiheet kiinnostavat vähän enemmän, välillä taas vähän vähemmän.

Jotakin nuorten innostuksesta kertoo kuitenkin se, että vaikka kerho kestää 75 minuuttia, kukaan ei poistu salista ajan tultua täyteen. Päinvastoin – kaikki haluavat jatkaa keskustelua äärellisistä summista ja opettajansa Juhani Fiskaalin havainnoista niihin liittyen.

Aina käsiteltävien asioiden valinta kerhotunneille ei ole helppoa. Opettajana toimiva Teuvo Laurinolli muistaa ainakin yhden vaikeaksi osoittautuneen aiheen.

”Eräänä vuonna junnasimme läpi kerhon nimihenkilön Galoisin teoriaa tavoitteena todistaa 5. asteen yhtälön algebrallinen ratkeamattomuus. Se oli vaikeata.”

Yliopistokin opettaa

Toisinaan kerhoon on saapunut vierailevia opettajia. Markus Hyytinen muistaa vieläkin luennon, jonka piti Oulun yliopistolta tullut professori.

”Hän puhui fraktaaleista, ja se oli todella kiinnostavaa”, Markus Hyytinen toteaa.

Kerholaisten mielestä lisätieto on auttanut ymmärtämään paremmin myös lukion matematiikkaa, mutta silti oppitunneista ei ole tullut liian helppoja heillekään harrastuksen seurauksena.

Äärellisiä summia laskettiin marraskuun Galois-kerhossa.

Matematiikka motivoi

Matematiikkakerhossa oppilaat käyvät eri syistä. Markus Hyytisen mielestä matematiikka on oikeasti hyödyllistä. Ensio Suonperän mielestä se on muiden tieteiden rinnalla todellisempi: ”Matematiikassa on lauseita, jotka on oikeiksi todistettu, ja sitten ovat sitä. Lauseet eivät häviä mihinkään, ja se on parasta.”

Matematiiikan yksinkertaisuus vetoaa myös Ludi Wangiin. Hän vertaa sitä taiteeseen tai filosofiaan. ”Todistukset ovat kauniita. Yksinkertaisuudella voi todistaa jotakin todella isoa. Ja kun tietää paljon matematiikasta, pystyy osoittamaan todeksi ja ratkaisemaan monimutkaisia asioita jotenkin kauniisti.”

Matematiikan kielen hän on havainnut olevan kansainvälistä. Samat säännöt pätevät kaikkialla. Sen ansiosta eri maissa asuvat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ilman erehtymisen vaaraa.

”Silloin voi arvostaa matematiikan kauneutta”, Ludi Wang toteaa.

Galois-kerho on Oulun Lyseon ja Pohjois-Suomen Nuoret Tutkijat ry:n yhteinen matematiikan kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki matematiikasta kiinnostuneet lyseolaiset sekä muiden lukioiden opiskelijat luokka-asteesta riippumatta. Lisätietoja: http://lyseo.edu.ouka.fi/cms7/opiskelijoille/kerhot/galois-kerho

Kuva: Heli Vaara

Luokkataso

9. lk ja lukio

Kuvaus

Eräässä pienessä pohjoissuomalaisessa kunnassa on energiankulutus kasvamassa nopeasti. Kunnan energiantuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kasvavaa kysyntää, joten energiantuotannon lisäämiselle on kova paine. Asiasta järjestetään keskustelutilaisuus eri tahojen kanssa. Mikä on keskustelun lopputulos, päädytäänkö kunnassa kenties rakentamaan uusi turvevoimala vai satsataanko kalliiseen, mutta saastuttamattomaan tuulivoimaan?

Roolipeli perehdyttää oppilaat mielenkiintoisella ja innostavalla tavalla eri energiantuotantotapoihin, niiden etuihin ja haittoihin, energia-aiheiseen päätöksentekoon sekä suurten energiantuotantohankkeiden yhteiskunnallisiin- ja ympäristövaikutuksiin. Roolipeli harjoittaa myös oppilaan  mielipiteen ilmaisua ja keskustelutilanteessa toimimista.

1. Energia-aiheinen roolipeli

Luontoon.fi antaa ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista.

10monkeys-matematiikkaohjelmassa lapsi voi harjoitella matematiikan perustaitoja ja soveltamista hauskassa pelillisessä ympäristössä. 10monkeys on suunniteltu alakouluihin sekä harjoitteluun kotona.

MyTech-palvelussa nuoret ammattilaiset teknologia-alojen erilaisista yrityksistä kertovat työtehtävistään, osaamisestaan, työyhteisöstään sekä siitä, missä heidän ajattelunsa ja tekemisensä näkyy.

Matematiikkaa apinamaailmassa

Marraskuun ensimmäisenä päivänä julkaistiin uusi suomalainen matematiikan oppimissovellus, jonka avulla lapset voivat harjoitella matematiikkaa värikkäässä apinamaailmassa. Internetissä tietokoneen tai tablettitietokoneen avulla käytettävän, pedagogisesti laadukkaan 10monkeys.com-matematiikkasovelluksen avulla lapsi voi harjoitella matematiikan perustaitoja hauskassa, pelillisessä ympäristössä. Navigointi on loogista ja  ohjelmisto helppokäyttöinen. Ohjelma on suunniteltu käytettäväksi alakouluissa, mutta sen avulla voi harjoitella matematiikkaa helposti ja hauskasti myös kotona.

Kuva: Susanna Lehto

Sympaattiset apinahahmot johdattavat lapset pelillisen oppimisen avulla erilaisten ja eritasoisten tehtävien pariin. Sovellus sisältää yli 200 tehtävätyyppiä seitsemästä eri aihealueesta, joita ovat  numeroiden ymmärtäminen, yhteen- ja vähennyslasku, jako- ja kertolasku, rahatehtävät sekä sanalliset tehtävät. Eri lukukategorioissa on erilaisia kiinnostavia  teemoja.  Luvuilla 0–10 lasketaan viidakkoympäristössä, 0–20 rantamaisemissa, 0–100 safarilla ja 0–1000 avaruudessa. Opetussisällön sovellukseen on suunnitellut pitkään matematiikan oppimateriaalien parissa työskennellyt Lisen Häggblom ja sitä on kehitetty käyttäjien ehdoilla yhteistyössä suomalaisten alakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Korkealaatuista sisältöä pelillisessä ympärisössä

10monkeys yhdistää korkealaatuisen sisällön pelilliseen ympäristöön, joka hyödyntää toimivaa ja nykyaikaista tekniikkaa. Pelillisen oppimisen kautta lapsi oppii huomaamattaan vaikeitakin asioita. Kun oppiminen tuodaan niihin tietoteknisiin ympäristöihin ja laitteisiin, joita pienetkin oppijat nykyisin käyttävät ongelmitta, parantaa se oppimismotivaatiota.

Sovellus motivoi kokeilemaan itse ja tekee matematiikan harjoittelusta ja harjoitusten toistamisesta mielekkäämpää. Se myös palkitsee oppilaan oikeista vastauksista ja leikkimielisen tuloskortin avulla voidaan seurata käyttäjän apinatasoa ja kerättyjä arvomerkkejä.

Kuva: Mikko Kelloniemi

Sen lisäksi, että ohjelmisto antaa oppijalle välittömän, kannustavan palautteen, tarjoaa se opettajalle mahdollisuuden seurata kunkin oppilaan kehitystä. Oppimisympäristö on suunniteltu siten, että opettajat pystyvät oman graafisen tilastosivunsa avulla helposti seuraamaan oppilaidensa etenemistä ja tarkastelemaan oppimistuloksia yksittäisen oppilaan, yhden luokan tai koko koulun tasolla. 10monkeys.com mahdollistaa myös tuntitehtävien ja kotiläksyjen määrittelyn oppilaan taitojen mukaan. Sovelluksen matikka-apinat sopivat myös hyvin erityisopetuksen tarpeisiin.

10monkeys.com avaa oven uudelle tavalle harjoitella matematiikkaa!

Oppimisympäristöä on mahdollista kokeilla ilmaiseksi sivulla www.10monkeys.com, minkä jälkeen sen voi tilata koti- tai koulukäyttöön helposti ja vaivattomasti samasta osoitteesta. Sovellusta kehitetään jatkuvasti ja kehityksessä otetaan vahvasti huomioon käyttäjien toiveet ja palautteet. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään yhä laajemmin tulevaisuudessa ja uusia, motivoivia tehtäviä lisätään jatkuvasti!

3-

Kuvaus:

Futoshiki-tehtävissä on tarkoitus sijoittaa numeroita ruudukoihin annettujen ohjeiden mukaisesti. Ylimmässä linkissä helpoimpia 3×3-ruudukoita, keskimmäisessä 4×4-kokoisia tehtäviä ja alimmassa haastavimpia 5×5-ruudukoita.

1. Futoshiki 3×3
2. Futoshiki 4×4
3. Futoshiki 5×5

Oulun yliopistolla vietetään Abipäiviä 14.–15.11. Opiskelijoille suunnattuun kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistuvat kaikki yliopiston tiedekunnat ja laitokset, eivätkä joukosta puutu luonnontieteet ja tekniikkakaan.

Esittelypisteet sijoittuvat yliopiston keskusaulaan ja pääväylän varrelle.  Perinteiseen tapaan yliopisto-opiskelijat kertovat kokemuksistaan akateemisessa maailmassa ja valitsemansa pääaineen parissa.

Useimmat Abipäivien vieraat osaavat kuvitella, mitä on opiskelu maantieteen tai biologian laitoksella. Abipäivillä heillä on kuitenkin mahdollisuus tutustua myös uusiin ja erilaisiin mahdollisuuksiin. Mitä on esimerkiksi biokemia? Entä mitä eroa on tietojenkäsittelytieteillä ja tietoliikennetekniikalla?

Tiedon lisäksi monilla osastoilla tarjoillaan Abipäivien aikana arvontoja, joissa iPadin voittaminen on hyvinkin mahdollista. Kilpailu niistä on kuitenkin kova. Abipäiville osallistuu kahden päivän aikana lähes 4 500 lukiolaista sekä yli 140 opinto-ohjaajaa ja opettajaa.

Matematiikalla on muuten tänä vuonna näkyvä rooli koko kahden päivän ajan – tapahtuman ilme rakentuu Parhaita lukuja –teeman ympärille. Lukiolaiset ja opettajat voivat bongailla yliopistolla tunnuslukuja, jotka kertovat muun muassa yliopiston monipuolisuudesta.

Yliopisto innostaa ja kannustaa kekseliäisyyteen

Teknologian ja innovaatioiden viehätykseen voi uppoutua Innolukion esittelypisteessä, joka sijaitsee Abipäivien sisäänkäynnin läheisyydessä, tiedekirjasto Telluksen kupeessa.

Innolukio on ideakilpailun ja erilaisten viikkotehtävien muodostama oppimisympäristö internetissä. Sen avulla halutaan innostaa lukiolaisia keksimään uusia ideoita.

Oulun yliopisto on ollut mukana Innolukion toiminnassa sen alusta lähtien, sillä yliopisto haluaa kannustaa nuoria kekseliääseen ja innovatiiviseen ajatteluun. Oulun yliopisto haastaa lukiolaiset uusien ajatusten ja ideoiden äärelle antamiensa ideointitehtävien avulla. Ne löytyvät Innolukion kotisivuilta. Vastausaikaa tehtäviin on 14.12. saakka. Parhaat vastaukset palkitaan tammikuussa.

Lisäksi Abipäivillä Oulun yliopisto esittelee uuden ideakilpailutehtävän. Se julkistetaan tapahtuman ensimmäisenä päivänä. Tehtävästä ei tässä sen enempää, mutta Abipäiville osallistuminen kannattaa – se auttaa luomaan ratkaisun tehtävään!

Ideakilpailutehtävän rinnalle Abipäiville tuodaan myös Oulun yliopiston viikkotehtävä. Siihen voi tutustua ennalta jo maanantaista 12.11. alkaen Innolukion sivuilla.

Tehtävien ratkaisuun saa Abipäiviltä myös apua, sillä Innolukion idean isä Ari Ervasti saapuu myös paikalle. Hänen kanssaan kannattaakin pallotella ideoita, ja Arilta voi kysellä myös käytännön neuvoja kilpailuihin vastaamisesta.

Tervetuloa siis Abipäiville tutustumaan luonnontieteisiin, tekniikkaan ja Innolukioon!

1. Miksi tilastollinen malli kiinnostaa biologiassa? (PPT)

Aiheesta lisää Mikko Sillanpään artikkelissa Solmu-lehdessä 3/2012:

1. http://solmu.math.helsinki.fi/2012/3/perinnollisyytta.pdf

Peli soveltuu teemojensa puolesta erityisesti 7.-9. luokkien maantiedon ja biologian sekä lukion maantieteen kurssien oppimateriaaliksi.

Välineet:

Tulostettu pelimateriaali, pelimerkki jokaiselle pelaajalle ja noppa

Kuvaus:

Jääkauden jäljillä – Rokua Geopark seikkailupelissä liikutaan Suomen ainoan ja maailman pohjoisimman geoparkin maisemissa. Peli kätkee sisäänsä jääkauden perinnön, pohjolan luontoa, tervan tuoksua ja historian jännitystä.  Antoisia pelikokemuksia!

1. Taustatiedot ja tulostusohjeet

1. Säännöt ja peliohjeet

1. Kysymyskortit

1. Pelilauta vasen puoli

1. Pelilauta oikea puoli

Tekijät: Mikko Kiuttu ja Raija Kärenlampi Kuvitus: Taneli Okkonen

Juha Naamangan pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan mekaniikan esiintymistä ylioppilaskirjoitusten fysiikan tehtävissä eri vuosikymmeninä. 

Tutkielmassa käsitellään mm. tehtävien jakautumista mekaniikan osa-alueille vuosikymmenittäin 1920-2000 -lukujen välisenä aikana ja muutoksia ylioppilaskirjoituksissa mekaniikan osalta.

1. Mekaniikka ylioppilaskirjoituksissa vuosina 1921-2007 (PDF)

Luokkataso:

6.-9. luokka

Välineet:

Tehtäväkortit (laminoituna), kyniä ja paperia

Kuvaus:

Tämän oppimispelin tarkoituksena on kerrata geometrian käsitteitä selittämällä niitä toisille pelaajille joko sanallisesti tai piirtämällä. Peliä pelataan 3-5 hengen ryhmissä.

1. Pelimateriaali

LUMA-kahvilat jatkuvat keskiviikkoisin koko syksyn ajan, viimeisen kerran tämän vuoden puolella kokoonnutaan 28.11.2012. Toiminta jatkunee myös keväällä, tarkempaa tietoa kevään aikatauluista löytyy myöhemmin OuLUMA.fi-portaalista.

Kuva: Pasi Leppäniemi

Hauskaa ajanvietettä pelien ja pulmien parissa

Ohjelmassa on runsaasti erilaisia pelejä ja pähkinöitä, jotka kehittävät matemaattista päättelykykyä ja ovat kaiken lisäksi myös viihdyttäviä. Jokainen osallistuja voi itse valita, mihin peleihin osallistuu tai millaisia tehtäviä ratkoo. Ohjaajina toimivat Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijat, jotka auttavat osallistujia peleissä ja tehtävissä alkuun sekä neuvovat aina tarvittaessa.

Kuva: Pasi Leppäniemi

Erilaisia tehtävä- ja pelipisteitä on jokaisella kahvilakerralla kymmeniä ja useimmissa niistä on erilaisia vaikeustasoja, jolloin haastetta riittää niin lapsille kuin aikuisillekin. Peli- ja tehtäväpisteitä pyritään hieman kierrättämään, joten jokaisella kerralla löytyy jotain uutta, mutta myös vanhoja tuttuja pelejä.

LUMA-kahvilassa voit päästä tutustumaan muun muassa salakirjoitukseen, Tangram-kuvioihin, pulmapeleihin sekä päättelyä vaativiin tuttuihin tai tuntemattomiin lautapeleihin. Suosittuja pelejä ovat olleet esimerkiksi Chocolate fix, jossa tehtävänä on laittaa suklaat oikeille paikoille vihjeiden perusteella ja Geo Cubes, tehtävänä on muodostaa annettuja kuvioita erilaisten muotojen avulla.

Chocolate fix -peli Kuva: Pasi Leppäniemi

Geo Cubes -peli Kuva: Pasi Leppäniemi

LUMA-kahvilassa tapahtuu

Ensimmäisellä kerralla LUMA-kahvilassa osallistujia oli yli 20, toivottavasti viimeistään syyslomaviikolla rikotaan 30 osallistujan määrä. Jokaisella kerralla osallistuja saa itselleen passin, jonka täyttämällä ja palauttamalla osallistuu arvontaan, jossa osallistujien kesken arvotaan muun muassa pelejä.

Ohjaajan näkökulmasta illat ovat olleet täynnä mukavaa tekemistä ja ovat menneet todella nopeasti. Osallistujat ovat olleet asiasta kiinnostuneita lapsia, nuoria ja vanhempia, jotka ovat kertoneet myös kotona harrastettavan samankaltaisia pulmapelejä. Mukaan pääsee toki myös ilman aikaisempaa kokemusta pulmapeleistä, sillä pelivaihtoehtoja on todella paljon ja ohjaajilta saa apua aina tarvittaessa, vaikka emme mekään kaikkia pulmia saa ratkottua ilman ahkeraa harjoittelua.

Kuva: Pasi Leppäniemi

Osa LUMA-kahvilan peleistä ja materiaaleista on ladattavissa ja tulostettavissa OuLUMA.fi-portaalin materiaaliosiosta, jonne ilmestyy uutta materiaalia säännöllisesti. Ohjaajat ottavat mielellään vastaan myös ideoita uusien materiaalien aiheiksi ja toiveita uusista peleistä. Ideoita voi kertoa ohjaajille LUMA-kahvilassa tai vaikkapa OuLUMA.fi-portaalin palautelomakkeen kautta.

Tule kokeilemaan ja ota kaverisikin mukaan viettämään aikaa pulmien ja pelien kiehtovaan maailmaan LUMA-kahvilaan. Tietomaa: Nahkatehtaankatu 6, Oulu. Tervetuloa!

Tänä vuonna OuLUMA-keskuksen teemana LUMA-viikolla on toiminnallinen matematiikka ja erityisesti pelit. Tarjoammekin LUMA-viikolle pelipaketin, josta varmasti riittää tekemistä LUMA-viikon jokaiselle päivälle! Pelipaketti sisältää useita pelejä eri ikäisille. Jotkut pelit sopivat kaiken ikäisille, mutta lisähaastetta niihin saa pelimateriaalin mukana olevien tehtävien avulla.

Kaikki paketin pelit ovat ladattavissa ja tulostettavissa OuLUMA.fi-portaalista esimerkiksi tämän kolumnin linkkien kautta. Pelit löytyvät myös erillisinä materiaaleina OuLUMA.fi-portaalista. OuLUMA.fi-portaalista tulostettavan materiaalin lisäksi tarvitset vain noppia ja pelimerkkejä.

Värikäs laskupeli

Värikkään laskupelin avulla voi helposti ja hauskasti harjoitella yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua kahden nopan silmälukujen avulla. Tavoitteena on saada sijoitettua kaikki omat pelimerkit pelilaudalle, mutta tämä vaatiikin hieman laskemista!

Peliä voi pelata myös käyttämällä pelkkiä yhteen- ja vähennyslaskuja. Värikäs laskupeli sopii erityisesti alakoululaisille. Peliä voi pelata 2–4 pelaajaa.

Tikut pöydällä

Tikut pöydällä -pelissä pöydällä on 20 tikkua, joista pelaajat saavat ottaa vuorollaan 1–3. Viimeisen tikun ottaja voittaa pelin. Tikut pöydällä -pelin säännöt ovat helpot oppia ja peli käy kaikille alakoulusta lukioon.

Lisähaastetta peliin saa esimerkiksi pohtimalla voittavaa taktiikkaa sekä muuntelemalla tikkujen määrää. Keksitkö taktiikan, jolla voittaa varmasti?

Merirosvojen aarteenjakopeli

Merirosvojen aarteenjakopeli tarjoaa jännittäviä hetkiä todennäköisyyksien parissa. Merirosvot ovat saaneet haltuunsa suuren jalokiviaarteen, jonka he jakavat pelaamalla perinteistä Merirosvojen aarteenjakopeliä.

Merirosvojen aarteenjakopelin avulla on helppo tutustua todennäköisyyteen. Peli soveltuu kaikille alakoululaisista alkaen. Kokonaisuutta voidaan syventää ottamalla mukaan materiaalissa olevat tehtävät.

Karkkipeli

Karkkipelin säännöt ovat hyvin yksinkertaiset ja pelin oppiikin nopeasti. Karkkipeli on esimerkki ratkeavasta pelistä eli sellaisesta pelistä, johon on olemassa voittava taktiikka. Sen löytäminen onkin mielenkiintoinen haaste pohdittavaksi. Pystytkö selvittämään, kannattaako aloittaa vai ei, ja miten peliä tulee pelata taatakseen oman voittonsa?

Peliin voi lisätä haastetta vaihtelemalla pelinappuloiden aloituspaikkoja tai lisäämällä pelinappuloiden lukumäärää. Voit myös tehdä erikokoisia pelilautoja itse. Pystytkö keksimään voittavan taktiikan myös näihin peleihin? Todellinen haaste onkin keksiä yleinen taktiikka, jolla voi voittaa minkä tahansa muunnelman tästä Karkkipelistä!

Matemaattinen kivipeli

Matemaattinen kivipeli on esimerkki nim-pelistä. Nim-pelit ovat matemaattisia strategiapelejä. Matemaattisen kivipelin säännöt ovat yksinkertaiset ja helpot oppia, mutta peliin saa helposti paljonkin lisää haastetta lisäämällä siihen erilaisia pohdintatehtäviä.

Matemaattinen kivipeli on ratkeava peli, johon on olemassa voittava taktiikka. Pystytkö selvittämään, kannattaako aloittaa vai ei, ja miten peliä tulee pelata taatakseen oman voittonsa? Tähänkin peliin saat lisähaastetta esimerkiksi muuttamalla kivien ja rivien määrää sekä sitä, voittaako vai häviääkö viimeisen kiven ottaja. Keksitkö taktiikan, jolla voit voittaa minkä tahansa muunnelman tästä pelistä?

Algebrakilpailu

Algebrakilpailussa harjoitellaan peruslaskutoimituksia pienillä luvuilla. Lisäksi peli pohjustaa muuttujan ja negatiivisten lukujen oppimista ja ymmärtämistä.

Algebrakilpailussa on kaksi pelilautaa, joista toinen sopii 1.–2.-luokille ja toinen 3.–5.-luokille.

Selitä jos osaat

Selitä jos osaat -pelejä on tässä pelipaketissa useista eri aihealueista, kuten lukion kemiasta, mekaniikasta ja matematiikan kertauksesta sekä yläkoululaisille luvuista ja yhtälöistä. Selitä jos osaat -pelit soveltuvat erityisen hyvin aihepiiriensä kertaamiseen. Myös näiden pelien säännöt ovat hyvin helposti omaksuttavat.

Talvinen luonto -lautapeli

Talvinen luonto -lautapelissä perehdytään eläinten ja kasvien keinoihin selviytyä kylmästä talvesta sekä Suomen talviseen ilmastoon, lumeen ja jäähän liittyviin asioihin ja ilmiöihin. Peli kehittää myös Suomen luonnossa esiintyvien kasvi- ja eläinlajien tuntemusta. Talvinen luonto -peli sopii yläkoululaisille.

Jääkauden jäljillä – Rokua Geopark seikkailupeli

Jääkauden jäljillä – Rokua Geopark seikkailupelissä liikutaan Suomen ainoan ja maailman pohjoisimman geoparkin maisemissa. Peli kätkee sisäänsä jääkauden perinnön, pohjolan luontoa, tervan tuoksua ja historian jännitystä.  Antoisia pelikokemuksia!

Pelejä alakoululaisille

Karkkipeli

Värikäs laskupeli

Matemaattinen kivipeli

Algebrakilpailu, Pelilauta 1, Pelilauta 2

Tikut pöydällä

Merirosvojen aarteenjakopeli

Pelejä yläkoululaisille

Karkkipeli

Matemaattinen kivipeli

Tikut pöydällä

Merirosvojen aarteenjakopeli

Talvinen luonto lautapeli, Talvinen luonto -pelilauta

Jääkauden jäljillä – Rokua Geopark -seikkailupeli

Selitä jos osaat – Luvut ja yhtälöt

Selitä jos osaat – Geometria

Pelejä lukiolaisille

Karkkipeli

Matemaattinen kivipeli

Tikut pöydällä

Merirosvojen aarteenjakopeli

Selitä jos osaat – Kemia

Selitä jos osaat – Mekaniikka

Selitä jos osaat – Lukion matematiikan kertaus

Jääkauden jäljillä – Rokua Geopark -seikkailupeli

Käy kaikille

Kuvaus

Tässä strategisessa kaksinpelissä liikutetaan vuorotellen nappuloita pelilaudalla muutamien sääntöjen rajoissa.

Tavoitteena on saada karkki pois laudalta. Pelin voittaja saa tietysti pitää karkin itsellään.

1.  Pelin säännöt ja pelilauta

1-5

Välineet

Kaksi noppaa, pelimerkkejä, pelilauta

Kuvaus

Tässä värikkäässä noppapelissä harjoitellaan peruslaskutoimituksia pienillä luvuilla ja kehitetään myös hieman ongelmanratkaisukykyä.

1. Värikäs laskupeli

1. Pelilauta

1. Savitauluista tietokoneisiin – klassista ja modernia algebraa (PDF)

Antiikin ajan laskutaulu

Varhaisten korkeakulttuurien lukujärjestelmät olivat epäkäytännöllisiä ja vaivalloisia. Suurin osa ihmisistä ei osannut käyttää niitä lainkaan, vaan heillä oli muita menetelmiä selvitä arjen laskutehtävistä. Antiikissa oli monenlaisia tapoja helpottaa laskemista, mutta yksi näistä oli ylitse muiden. Abakuksen, eli laskutaulun, avulla laskettiin niin yhteen- kuin vähennyslaskuja sekä kerto- ja jakolaskuja. Yksinkertaisimmillaan se on todennäköisesti ollut vain rantaan piirrettyjä viivoja, joiden päälle on asetettu kiviä. Antiikissa laskupöydät ovat olleet esimerkiksi savisia tai marmorisia laattoja, joihin on kaiverrettu erilaisia sarakkeita. Sarakkeilla on laskettu liikkuttelemalla helmiä tai kiviä.

Laskutauluista on monia versioita eri aikoina ja eri kulttuureissa, mutta niille kaikille on ominaista yhteinen idea. Abakuksen toimintaperiaate on hyvin samankaltainen kuin meille kaikille tutun allekkainlaskun. Pöydässä on sarakkeet tuhansille, sadoille, kymmenille ja ykkösille. Esimerkiksi 24+7 lasketaan seuraavasti. Laitetaan kaksi kiveä kymmenien kohdalle ja neljä ykkösten kohdalle. Tämän jälkeen lisätään vielä seitsemän kiveä ykkösten sarakkeelle. Nyt ykkösten kivimäärä ylittää yhdeksän, joten sieltä poistetaan kymmenen, ja siirretään kymmenien sarakkeen kohdalle vielä yksi kivi. Nyt kymmenien kohdalla on kolme kiveä, ja ykkösten kohdalla yksi kivi, eli 24+7=31. Meille suomalaisille tutuin muoto abakuksesta lienee venäläinen helmitaulu, joka noudattaa samaa periaatetta, vaikka onkin ulkomuodoltaan erilainen.

Roomalainen abakus.

Keskiajan tärkeä apuväline

Vaikka laskutaulut keksittiin varhain, ne eivät suinkaan unohtuneet ajan saatossa. Laskutaulujen käyttö yleistyi huomattavasti keskiajalla. Keskiajan laskutaulut olivat hieman erilaisia kuin antiikin edeltäjänsä. Niiden sarakkeet olivat pystysuoran sijaan vaakasuorassa, ja ne olivat paljon monikäyttöisempiä. Abakuksia oli kahdenlaisia: abstraktiin laskentaan tarkoitettuja viivapöytiä, sekä kaupalliseen laskentaan tarkoitettuja pöytiä. Jälkimmäisiin oli merkitty niin sanottuja kolikkorivejä, jotka vastasivat aina tiettyä rahayksikköä. Myös arabialaisia numeroita yritettiin yhdistää abakukseen, mikä teki laskupöydällä laskemisesta entistä hankalampaa. Arabialaisista numeroista luovuttiinkin pian niiden epäkäytännöllisyyden vuoksi.

Keskiajalla käytettiin laskennassa kahta menetelmää: abakusten käyttöä ja algorismiä, eli laskukaavojen käyttöä. Algoristit laskivat kynää ja paperia hyödyntäen, kun taas abakistit nimensä mukaisesti käyttivät laskupöytiä. Abakistit ja algoristit kilpailivat paljon menetelmiensä paremmuudesta. Kynä oli kuitenkin ”kiveä” parempi väline, ja algoritmien käyttö osottautui paljon hyödyllisemmäksi. Tähän vaikutti varmasti algoristien mahdollisuus kirjata ylös laskujen välituloksia, sillä muistiinmerkitsemiselle abakus ei pystynyt tarjoamaan vastinetta. Tästä huolimatta abakukset olivat todella yleisiä apuvälineitä keskiajalla, ja niistä onkin säilynyt paljon keskiaikaisia opaskirjoja nykypäivään asti.

Kilpailu abakistien ja algoristien välillä.

Kaukoidän helmitaulut

Kaukoidässä laskutauluja on käytetty nykypäivään saakka. Abakus levisi itään todennäköisesti kauppareittien kautta hyvin varhain. Laskutaulu oli jo 1300-luvulla laajassa käytössä Kiinassa, jossa se kehittyi edelleen. Kiinalainen abakus on nimeltään suan pan. Se on suorakaiteen muotoinen puinen kehikko jossa on pystysuoria tankoja. Suan pan jakaantuu kahteen osaan. Ylempää osaa kutsutaan taivaaksi ja alempaa helvetiksi. Yläosassa kahden helmen arvo on viisi ja alaosan helmien arvo yksi. Kiinasta laskutaulu levisi Japaniin, jossa se sai kaikkein kehittyneimmän muotonsa.

Suan pan.

Japanin oma helmitaulu soroban on samankaltainen kuin suan pan. Keskeinen ero suan paniin on että Japanin laskutaulun yläosassa on vain yksi helmi. Soroban on nykypäivänäkin arvostettu laskuväline ja osoittautunut todella tehokkaaksi laskemisen apuvälineeksi. Vuonna 1946 Tokiossa järjestetyssä kilpailussa, sorobanin ja elektronisen laskimen välillä, soroban voitti Kiyoshi Matsuzakin käsissä. Vastassa oli yhdysvaltalainen Thomas Nathan Wood. Molemmat olivat oman laskuvälineensä parhaita käyttäjiä. Soroban ei ole unohtunut vielä tietokoneiden kukoistuskaudellakaan, sillä sitä käytetään edelleen paikoittain kaupoissa laskimena. Sorobanin käyttöä opetetaan myös Japanin peruskoulussa, ja sen käytöstä järjestetään jopa kilpailuja lasten kesken.

Soroban.

3-

Välineet:

Kirjainten monistepohjat, värillistä paperia ja kontaktointi- tai laminointimahdollisuus

Kuvaus:

Kirjainpulmat ovat pulmapelejä, joissa palasia yhdistelemällä tulee koota kirjaimia.

1. T-kirjain

1. T-kirjain monistepohja

1. H-kirjain

1. H-kirjain monistepohja

1. M-kirjain

1. M-kirjain monistepohja

1. K-kirjain

1. K-kirjain monistepohja

Esitysmateriaali on nähtävillä SlideSharessa:

OuLUMA SlideSharessa

Timo Perälän pro gradu -tutkielmassa perehdytään eriyttämisen ja tasoryhmiin jaon vaikutuksiin.

Tutkielmassa käsitellään mm. eriyttämisen historiaa ja maakohtaisia eroja sekä tasoryhmien vaikutusta oppilaiden välisiin osaamiseroihin.  

1. Eriyttämisen ja tasoryhmiin jaon vaikutukset nuorten matematiikan osaamiseen ja jatko-opintoihin – pdf

Kysely oli lukion opettajien lisäksi suunnattu myös didaktikoille, alan tutkijoille jne. Vastaajia kyselyssä oli 102 henkilöä, joten sitä voidaan pitää hyvin kattavana. MAOL toivoo vilkasta keskustelua kyselyn pohjalta.

Tähän mennessä MAOL on julkaissut alla olevan tiivistelmän kyselyn keskeisistä tuloksista. Myöhemmin julkaistaan tiivistelmä sanallisista vastauksista sekä mahdollisesti tilastollista analyysiä. Osoitteesta http://avoinmedia.net/CAS/ löytyvissä liitteissä on tarjolla tarkemmat tiedot, jotka ovat olleet myös tämän yhteenvedon pohjana.

Yhteenveto lukio-opettajien vastauksista:

Noin 80 % opettajista on opetuksessaan huomioinut jo 90-luvun alusta saakka hyväksytytyt graafiset laskimet ja 60 % opettajista on nyt kehottanut oppilaita hankkimaan uudet CAS-laskimet.

Noin 75 % opettajista tulee jatkossa huomioimaan opetuksessan CAS-laskimet, noin 4 % ei aio huomioida ja 21 % ei osannut vielä sanoa.

Vain noin 6 % kouluista lainaa koulun omia laskimia oppilaille siten että jokaisella pitkän matematiikan opiskelijalla on CAS-laskin käytössään.

Noin 67 % opettajista kokee tarvitsevansa lisää koulutusta CAS-laskimen käytössä.

Noin 63 % opettajista koki, että kevään 2012 matematiikan yo-kokeen pisteytysohjeen CAS-linjaukset eivät olleet onnistuneet oppilaan oikeusturvan kannalta.

Samoin noin 70 % opettajista koki, että kevään 2012 pisteytysohjeen CAS-linjaukset eivät olleet onnistuneet käytännön opetustyön kannalta lukiossa.

Yhteenveto kaikkien vastanneiden (lukio-opettajien lisäksi mukana tutkijat, peruskoulun opettajat ja korkeakoulun opettajat) vastauksista:

Noin 75 % vastanneista haluaisi, että CAS-laskinten vuoksi matematiikan yo-kokeesta tulisi tehdä kaksiosainen, josta ensimmäinen osa tehdään ilman apuvälineitä.

Vain noin 27 % vastanneista uskoo, että CAS-laskinten käyttö mahdollistaa sen, että jää enemmän aikaa matematiikan luonteen, perustelujen ja todistamisen opettamiseen.

Noin 70 % vastanneista pelkää, että CAS-laskimet lisäävät oppilaiden välistä eriarvoisuutta.

Alle 40 % vastanneista uskoo, että CAS-laskinten salliminen on hyvä asia lukion matematiikan opetuksen kannalta.

Kuitenkin jopa 46 % vastanneista positiivisesti uskoo, että CAS-laskimet edistävät uusien opetusmenetelmien / uuden pedagogiikan käyttöönottoa lukiomatematiikassa.

MAOL:n johtopäätökset

- Oppilaiden tasa-arvoisuus pitää paremmin varmistaa sekä CAS-laskimen käyttäjien että ilman CAS-laskinta laskevien kannalta.
- Matematiikan yo-koe pitää uudistaa.
- Opettajien pedagogista täydennyskoulutusta (ei pelkästään teknistä näppäilytekniikkaa) aiheesta on lisättävä.

0.-2. luokka

Välineet:

satataulut, tehtävämateriaali, värikyniä, paperia ja dataprojektori tai piirtoheitin

Kuvaus:

Satataulu-materiaalipaketti koostuu kolmesta erilaisesta satataulusta ja erilaisista satatauluun liittyvistä tehtävistä. Satataulu-tehtävien avulla voi harjoitella kymmenjärjestelmän käyttöä monipuolisesti.

1. Mustavalkoinen satataulu

1. Värikäs satataulu

1. Tyhjä satataulu

Satataulu-tehtäviä:

1. Tutustuminen satatauluun
2. Satataulutehtäviä 1 ja 2

Lopulta hetken odottelun jälkeen MatikkaPysäkille saapui muutama lapsi ja huoltaja. Pienen alkujännityksen hiipuessa pelejä ja arvoituksia ratkaistiin yhdessä ohjaajien kanssa.

Peli-ilta sujui leppoisissa merkeissä, ja illan päätteeksi yhden esikoululaisen kotona oli juttua riittänyt hyvää mainetta niittäneestä Merirosvojen aarteenjakopelistä. Muutamalla viime kerralla osallistujia ei valitettavasti ole ollut kovin paljoa, joten lisää lapsia kaivattaisiin mukaan.

Kuva: Mika Murto

Hauskoja pelejä ja pulmia, mutta myös apua läksyihin

Toiminta pysäkillä on kerhomaista, vapaaehtoista, maksutonta sekä ohjattua. Lapset ja nuoret voivat tulla vapaamuotoisiin iltoihin pelaamaan pelejä, ratkaisemaan pulmia ja arvoituksia sekä kehittämään omia matemaattisia tietojaan ja taitojaan.

Osa peleistä on OuLUMA-keskuksen henkilökunnan sekä kerhonohjaajien, jotka ovat pääasiassa Oulun yliopiston opettajaopiskelijoita, suunnittelemia, mutta joukosta löytyy myös lapsille tuttuja lautapelejä.

Uusia pelejä sekä pulmia kokeillaan MatikkaPysäkillä, jonka jälkeen ne julkaistaan OuLUMA-portaalissa. Pelaamisen ohessa kerhonohjaajat voivat auttaa myös matemaattisten aineiden koulutehtävien ratkaisemisessa.

Kuva: Mika Murto

Mukaan voi tulla milloin tahansa!

MatikkaPysäkki on OuLUMA-keskuksen, Oulun yliopiston ja Kansainvälisen toimintakeskuksen Villa Victorin yhteistyössä järjestämää toimintaa, joka aloitettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa. MatikkaPysäkki järjestetään Villa Victorissa, Kirkkokatu 54:ssä, keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19.30 joulukuun 12. päivään saakka.

MatikkaPysäkki on tarkoitettu pääasiassa 5–15-vuotiaille lapsille, mutta myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista, ja mukaan voi liittyä milloin tahansa syksyn edetessä.

Tervetuloa MatikkaPysäkille!

Kuva: Mika Murto

Muutama maistiainen MatikkaPysäkin peleistä ja pulmista:

Merirosvojen aarteenjakopeli

Algebrakilpailu

T-kirjain

Satataulu-paketti

Lisätietoja MatikkaPysäkistä

Esitysmateriaali on nähtävillä SlideSharessa:

OuLUMA SlideSharessa

peruskoulu

Välineet:

tehtävämateriaali, askartelumateriaaleja ja kierrätysmateriaaleja

Kuvaus:

Innovaatioprojekti, jossa tutustutaan ryhmätyönä esimerkiksi ongelmanratkaisuun ja tuotesuunnitteluun.

1.  Mission Innovation -tehtävämateriaali

1.-4. luokka

Välineet:

HattiWattien haaksirikko -materiaali, sähkösarjoja (ohjeet sähkösarjan rakentamiseen)

Kuvaus:

Monipuolisen ja toiminnallisen materiaalin avulla oppilaat pääsevät ratkaisemaan sähköön ja yksinkertaisiin virtapiireihin liittyviä ongelmia sähkösarjan avulla kehyskertomuksen johdattelemina.

1. HattiWattien haaksirikko -materiaali

Matematiikkakilpailujen historiaa

Matematiikassa kilpailemisen juuret ovat kaukana. Antiikin ajoilta periytyy urheilu, ja antiikista on säilynyt myös matemaattisia ongelmakokoelmia, joiden parissa voi olettaa kilpaillunkin. Dokumentoituna kilpaileminen esiintyy vaikkapa yhden matematiikan suuren kertomuksen, kolmannen asteen yhtälön algebrallisen ratkaisun keksimisessä. Antonio Maria Fior ja Niccolo Tartaglia kävivät 22. helmikuuta 1535 Venetsiassa yhtälönratkaisukilpailun, jonka jälkimmäinen voitti 30 – 0. Kilpailu ja matematiikka kytkeytyivätkin aluksi yhteen tieteen piirissä. 1600-luvulta alkaen eri tiedeakatemioilla oli tapana julistaa avoimia kilpailuja erilaisten tärkeiksi koettujen ongelmien ratkaisujen löytämiseksi. Esimerkiksi yksi kaikkien aikojen suurimmista matemaatikoista, Sveitsin Baselista kotoisin ollut Leonhard Euler, ansaitsi ensimmäiset tieteelliset kannuksensa menestyttyään vuonna 1727 Ranskan tiedeakatemian julistamassa kilpailussa, joka koski purjelaivan mastojen sijoittamista. Eulerin toinen sija oli hieno saavutus 20-vuotiaalle, joka ei vielä ollut oikeaa purjelaivaa edes nähnyt.

Nykyisin matematiikassa kilpaileminen yhdistyy ennemmin siihen matematiikkaan, jota opiskellaan eri oppilaitoksissa. Tällaisellakin toiminnalla on juurensa. Klassinen kilpailu on ollut Englannissa Cambridgen yliopiston matematiikan tutkinto, Mathematical Tripos, jonka voittajat, wranglerit, olivat 1700-luvulta alkaen esimerkiksi The Timesin noteeraamia julkkiksia. Ranskan opetusjärjestelmään tuli jo 1700-luvulla Concours General -kilpailu, ja se on yhä olemassa ja tärkeä.

Matematiikan koulukilpailuiden isä on kuitenkin Unkarin Eötvös-Lorand–Kürschak -kilpailu, jonka syntyvuosi on 1894. Tuolloin aikanaan tunnettu fyysikko, paroni Loránd Eötvös nimitettiin Unkarin opetusministeriksi, ja hänen ystävänsä saivat hienon ajatuksen: tämän merkittävän tapahtuman muistomerkiksi he päättivät perustaa matematiikan ja fysiikan koululaiskilpailun. Alusta asti matematiikkakilpailujen lausuttu tai lausumaton tarkoitus on ollut tukea matematiikan opetusta, ja lisätä nuorten kiinnostusta matematiikkaan. Yksi seuraus tästä on ollut se, että matematiikkakilpailut ovat yleensä ennen muuta koululaisten kilpailuja tai koululaisille järjestettyjä kilpailuja. Asetelmassa on toki sekin sävy, että matematiikkakilpailuja järjestävät hyvää tarkoittavat aikuiset hiukan vastentahtoisille nuorille.

Suurinta osaa matematiikkakilpailuista eri maissa kutsutaan nykyään matematiikkaolympialaisiksi. Tämä sana tuli ehkä yllättäen ensi kerran käyttöön 1930-luvun Neuvostoliitossa: Leningradin yliopiston matemaatikot perustivat vuonna 1934 kaupunkinsa koululaisille tämännimisen kilpailun, ja Moskova seurasi esimerkkiä vuotta myöhemmin. Kylmän sodan aikana Itä-Euroopan sosialistimaissa synnytettiin moniportaisia matematiikkakilpailujärjestelmiä, ja oli varsin luonnollista aikanaan yhdistää nämä ylikansallisiksi Kansainvälisiksi matematiikkaolympialaisiksi. Ensimmäinen tämänniminen kilpailu järjestettiin vuonna 1959 Romaniassa, seitsemän osallistujamaan kesken. Tapahtuma, joka oli alkuaan ajateltu kerralliseksi, osoittautui niin onnistuneeksi, että sitä ruvettiin vuosittain toistamaan. Nykyään Kansainväliset matematiikkaolympialaiset on muodostunut globaaliksi tapahtumaksi. Siihen osallistuvat sata maata kattavat väestöpohjaltaan 85 % maapallon väestöstä. Ja jokaisessa sadassa maassa – ja toki monissa muissakin – järjestetään kansallisia matematiikkakilpailuja ja monia alueellisia tai muuten kansainvälisiä kilpailutapahtumia on leegioittain. Joka vuosi sadattuhannet nuoret osallistuvat jonkintasoisiin matematiikkakilpailuihin. Niiden joukossa on todella suuria tapahtumia kuten Yhdysvalloissa ja muuallakin järjestettävä massakilpailu American High School Mathematics Examination.

Onko matematiikka urheilua?

Onko matematiikka tai matematiikassa kilpaileminen sitten urheilua vai ei? Tarkastellaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Urheilua harrastetaan niin kuntoilun kuin kilpa- ja huippu-urheilun tasoilla. Matematiikkakilpailuissa on samanlaista jakoa. Useiden moniportaisten kilpailujen ensimmäinen kierros on melko helposti lähestyttävä, mutta kansainväliset ja monet kansalliset kilpailut huipentuvat kierroksiin, joissa tehtävät ovat niin useimpien koululaisten kuin lähes kaikkien matematiikanopettajien tai matemaatikoidenkin ratkaisutaitojen yläpuolella.

Urheilija valmentautuu kilpailuihinsa. Niin tekee matematiikkakilpailijakin. Tähän pakottaa jo se, että kilpailujen matematiikka ei useinkaan ole vain sitä, mitä koulussa on opittu. Se ei toki myöskään ole samaa kuin matematiikka tieteenä ja tutkimuksen kohteena. Jotta kilpailuja olisi mielekästä pitää, on oltava jonkinlainen konsensus siitä, mitä kilpailussa kysytään. Aika vakiintunut on käytäntö, jonka mukaan kilpailutehtävien aihealueet ovat algebra, geometria, lukuteoria ja kombinatoriikka. Itse kullakin alueella liikutaan alkeissa. Tehtävät vaativat jonkin verran tietoja, mutta pääpaino on aina oivaltamisessa ja useiden tietojen yhdistämisen osaamisessa. Kun kysytään matematiikkakilpailujen merkitystä, paras vastaus on, että niiden kautta aika suuri joukko nuoria, ja nimenomaan ne, jotka malttavat harjoitella kilpailuihinsa, tulee kohtaamaan oikeaa ja vakavaa matematiikkaa ja matemaattista ajattelua.

Urheilussa palkitaan, ja muutamille urheilusta tulee ammatti, jopa kohtuuttomankin runsaasti palkittu. Yksilölajissa vain voittaja saa kunnian. Huippu-urheilija saa lisäksi osakseen paljon julkisuutta, hyvää ja joskus huonoakin. Matematiikkakilpailuihin ei yleensä liity ainakaan merkittävää aineellista palkitsemista. Palkitsemiskäytännöt vaihtelevat, mutta esimerkiksi Kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa arvostusta jaetaan kaikille hyvin tehtävistä suoriutuneille: palkintokategorioita on kolme, kulta-, hopea- ja pronssimitali. Näitä tunnustuksia annetaan noin puolelle kaikista kilpailijoista, ja kolmeen kategoriaan sijoittuvien lukumääräsuhde pyritään saamaan suhteeksi 1 : 2 : 3. Huippu-urheilijan ura kestää niin kauan kuin urheilijan kunto. Matematiikkakilpailijan osallistumismahdollisuudet on usein sidottu ikään ja siihen, että hän käy korkea-asteen alapuolista koulua. Kilpailu-uran jälkeen monia menestyneitä odottaa elämänura jonkin matemaattisen tieteen parissa. Opiskelijoitaan valitsevat ns. huippuyliopistot ovat usein varsin kiinnostuneita saamaan menestyneitä kilpailijoita suojiinsa. Taannoin tekemäni kartoitus osoitti, että hyvä menestys Kansainvälisissä matematiikkaolympialaisissa korreloi vahvasti sen kanssa, että henkilö asettuu suorastaan matemaatikon uralle.

Suomen matematiikkakilpailumaisema on vielä aika karu. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto järjestää kuitenkin vuosittain kaksiportaisen kilpailun sekä peruskoulun päättöluokalle että lukiolaisille. Ja Suomen matemaattisen yhdistyksen valmennusjaosto sekä Oulun yliopiston Matemaattisten tieteiden laitos ja LUMA-keskus antavat kilpailuvalmennusta. Parhaat pääsevät Kansainvälisiin matematiikkaolympialaisiin, jotka seuraavan kerran pidetään Santa Martassa Kolumbiassa ensi heinäkuussa. Kannattaa olla mukana kilpailujen alkukierroksella. Peruskoulukilpailu alkaa 7. marraskuuta ja lukiokilpailu 13. marraskuuta, omassa koulussa.

Matematiikkakilpailuista kuullaan lisää Matti Lehtisen luennolla ”Matematiikkakin on urheilulaji” Tiedekeskus Tietomaassa lauantaina 22.9. klo 11:00-11:45.

Suomen matematiikkaolympiajoukkue Mar del Platassa Argentiinassa 15.7.2012. Oikealta Felix Vaura, hopeamitalilla palkittu Otte Heinävaara, Jiali Yan, Eero Räty, Joni Teräväinen, Niko Väisänen ja joukkueen johtajat Esa Vesalainen ja Matti Lehtinen. (Kuva Maisa Spangar)

Ideakilpailun kilpailutehtävät julkistetaan 1.10.2012 klo 8.00, mutta jo aiemmin lukiolaiset pääsevät ratkomaan viikkotehtäviä ja katsomaan ideointinsa tueksi inspiraatiovideoita. Uusia viikkotehtäviä ja inspiraatiovideoita julkaistaan viikoittain 17.9. alkaen.

Innolukio on lukioille ja lukiolaisille maksuton. Oulun yliopisto on mukana Innolukiossa yhteistyökumppanina ja antaa mm. erinomaisia tehtäviä lukilaisten ratkaistavaksi. Innolukio-hankkeen päärahoittaja on Opetushallitus ja sitä hallinnoi Ylivieskan kaupunki.

Innolukio-ideakilpailu

Innolukio-ideakilpailussa lukiolaiset pääsevät ratkomaan Innolukion yhteistyökumppaneiden laatimia, omaan toimialaansa liittyviä aitoja kilpailutehtäviä. Esimerkiksi Oulun yliopisto on mukana kuudella erinomaisella tehtävällä. Innolukio-kilpailussa on mukana myös Vapaa sarja, johon lukiolaiset voivat lähettää muita omia oivalluksiaan.

Kaikki Innolukion kilpailutehtävät ovat saatavilla Innolukion sivuilla. Lukiolaiset voivat esittää omat ideansa Innolukio Desk -verkkoalustan kautta. Linkki Innolukio Desk -verkkoalustaan löytyy kunkin tehtävän kohdalta. Verkkoalustan käyttö vaatii käyttäjältä rekisteröitymisen.

Innolukio Desk -verkkoalustan kautta lukiolaiset myös saavat palauttetta tehtävän antaneilta yhteistyökumppaneilta ja muilta ammattilaisilta jo kilpailun kuluessa. Lukiolaiset voivat siis kehitää edelleen ideoitaan ja ratkaisujaan saamansa palautteen pohjalta. Lukiolaiset saavat käyttää ideoinnissa ja tehtävien ratkaisussa apuna myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Tehtävien toivotaankin virittävän uusia hyviä keskusteluja lukiolaisten vanhempien ja opettajien välille, joten ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö apuna on jopa suotavaa. Kilpailuaika on 1.10.–14.12.2012. Parhaimmat työt palkitaan tammikuussa 2013 Innolukiogaalassa.

Viikkotehtävä ja teemaviikko

Varsinaisten ideakilpailun tehtävien lisäksi Innolukio julkaisee viikoittain jonkun yhteistyökumppaninsa antaman uuden viikkotehtävän. Oulun yliopiston viikkotehtävä julkaistaan viikolla 46.

Uusi viikkotehtävä julkaistaan aina maanantaisin klo 8.00 Innolukion sivuilla. Viikkotehtävän ratkaisut voidaan jättää joko Innolukion sivuilta löytyvällä verkkolomakkeella tai Innolukion Facebook-sivuilla 14.12. mennessä. Yhteistyökumppanit valitsevat ja palkitsevat kukin oman viikkotehtävänsä voittajan Innolukiogaalassa tammikuussa 2013.

Lisätietoja:

http://innolukio.fi/

Innolukion info kouluille (pdf)

Innolukio Facebookissa

Ari Ervasti
projektipäällikkö, Innolukio
mat/fys lehtori, Ylivieskan lukio
ari.ervasti@ylivieska.fi
044 429 443

Ryhmä matematiikan opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita kokoontuu syyskuun viimeisenä viikonloppuna Helsinkiin ja kirjoittaa yhteistyönä lukiomatematiikan oppikirjan.

Mukana on väkeä Helsingin yliopistolta, Metropolia-ammattikorkeakoulusta, Opetus.tv:stä sekä lukioista. ”Vapaaehtoisia on tällä hetkellä koossa vajaa kaksikymmentä, vaikka tapahtumaa on markkinoitu vain muutamalla Facebook- ja Twitter-päivityksellä”, kertoo projektin vetäjä Vesa Linja-aho Metropolia-ammattikorkeakoulusta.

Idea maratoniin syntyi puolivahingossa kesälomalla. Vastaavanlainen tuotantotapa, Hackathon [1] on jo vanha juttu muun muassa avointen tietokoneohjelmien tuotannossa ja niiden ohjekirjojen kirjoittamisessa, mutta oppikirjan tekemiseen sitä ei ole vielä sovellettu – ainakaan Suomessa.

Saa kopioida ja muokata vapaasti

Kirja julkaistaan avoimella lisenssillä, mikä tarkoittaa, että kenellä tahansa on oikeus kopioida ja muokata kirjaa vapaasti – myös kaupalliseen käyttöön. ”Valitsimme lisenssiksi mahdollisimman vapaan Creative Commons -lisenssin [2], jotta kynnys materiaalin käyttöön ja eteenpäin kehittämiseen olisi mahdollisimman matala”, kertoo Joonas Mäkinen tekijäryhmästä. Lisenssin mukaan käytännössä ainoa rajoitus on se, että alkuperäisten tekijöiden nimet on mainittava. Teknisesti kirjan muokattavuus mahdollistetaan ilmaisen GitHub-versionhallintapalvelun kautta. Näin kenellä tahansa on juridisen oikeuden lisäksi myös tekninen mahdollisuus luoda kirjasta omiin tarpeisiinsa hienosäädetty versio. Muutoksiaan voi myös ehdottaa kirjan pääversioon liitettäviksi.

Avoimista oppimateriaaleista on puhuttu paljon, mutta varsinkin suomenkielistä materiaalia on tarjolla hyvin vähän. Oppikirjamaratonin lähestymistavasta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että työ, joka perinteisesti voi viedä vuosia yhdeltä tai muutamalta tekijältä, tehdään nyt yhdessä viikonlopussa isommalla porukalla – ja täysin vapaaehtoistyönä.

”Kohteeksi valitsimme lukion pitkän matematiikan kirjan, koska sen avulla voimme tarjota lisäarvoa mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Ohut lukiokirja on pituutensa puolesta otollinen kohde yhden viikonlopun projektille. Mikään ei kuitenkaan estä soveltamasta lähestymistapaa myös korkeakoulujen ja yliopistojen oppikirjoihin – isommalla porukalla ja hieman väljemmällä aikataululla”, Linja-aho kertoo. ”Haluamme kannustaa opettajia ottamaan kirjan heti koekäyttöön. Palautteen perusteella kirjaa on mahdollista kehittää edelleen, ja jos kokonaisuus toimii hyvin, teemme lisää kirjoja.”

 Omakustanteesta avoimeen lisenssiin

Oppikirjojen kustantaminen on tuottoisaa liiketoimintaa, ja perinteiset kustantamot suhtautuvat nihkeästi niin sähkökirjoihin, omakustanteisiin kuin avoimiin lisensseihinkin. ”Avoimet lisenssit ovat kirja-alalla todella harvinainen juttu. Pidän tätä kuitenkin luontevana jatkumona koko ajan yleistyvälle omakustannejulkaisemiselle”, Mäkinen jatkaa.

Kirjailijalle jää yleensä vain todella pieni siivu kirjan tuotosta. Taloudellisesti kannattavaa on käytännössä vain suurilevikkisen kaunokirjallisuuden kirjoittaminen. Yhä useampi asiantuntija julkaiseekin kirjansa ilman kustantajaa. ”Muutama Aalto-yliopiston professori on julkaissut kurssikirjansa ilman välikäsiä”, sanoo Linja-aho. ”Opiskelijoille tämä tarkoittaa halvempaa hintaa ja tekijällekin jää enemmän käteen”. Esimerkiksi 40 euroa maksavasta tietokirjasta tekijälle jää tyypillisesti vain muutama euro. Omakustanteena julkaistavan kirjan myyntihinta voi puolittua ja tekijälle jäävä osuus kaksinkertaistua. [3]

Omakustanteen tapauksessakin tekijälle jäävä rahasumma on joskus niin mitätön, että kirjan helppo saatavuus voi olla monin verroin arvokkaampaa. Linja-ahon mukaan opettaja säästää paljon vaivaa, kun käytetty kirja on täysin varmasti hänen oppilaittensa saatavilla. ”Ei sitten tarvitse monistella tukimateriaaleja”, hän toteaa.

LISÄTIETOJA PROJEKTISTA ANTAVAT

Vesa Linja-aho, lehtori                            Joonas Mäkinen, opettaja
040 487 0869                                            040 700 5190
etunimi.sukunimi@metropolia.fi          http://joonasmakinen.com/contact/

LEHDISTÖTIEDOTE 22.8.2012

http://www.facebook.com/oppikirjamaraton/

Kuva: Pekka Kangas

Kristina Heikkisen pro gradu -tutkielmassa perehdytään sateenkaarien syntyyn ja havainnointiin.

Tutkielmassa tarkastellaan esimerkiksi sateenkaaren värejä, pää- ja sivusateenkaaria sekä sateenkaarien tutkimuksen historiaa. Tutkielmasta selviää myös, miten Aleksanterin tumma vyö liittyy sateenkaariin.

1. Sateenkaari – pdf

Luokkataso:

peruskoulu

Kuvaus:

Geologiaa helposti -käsikirja kertoo geologian perusilmiöistä ja käsitteistä kansantajuisesti. Käsikirjassa on vahvasti mukana ympäristövastuun näkökulma eli maankuoren luonnonvarojen merkitys ja niiden kestävä hyödyntäminen.

Käsikirja sisältää erilaisia tehtäviä kouluun. Tavoitteena on, että tehtävien avulla oppilas oppii paitsi perustietoja geologiasta, myös ymmärtämään maankuoren luonnonvarojen merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää myös oman toimintansa yhteyden luonnonvarojen käyttöön ja omaksuu ympäristövastuullisia toimintatapoja. Säilytetään maapallo elinkelpoisena myös tuleville sukupolville!

Geologiaa helposti -käsikirja aineistoineen on tuotettu Itä-Suomen yliopistossa ja se löytyy yliopiston verkkosivuilta:

1. http://www.uef.fi/geologiaa-helposti

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:llä on ollut jo vuosikymmenien ajan tapana kokoontua pohtimaan ylioppilaskirjoituksiin liittyvää valmistavaa arviointia opiskelijan näkökulmasta kunkin oppiaineen ylioppilaskokeen jälkeisenä päivänä. Työryhmän opettajajäsenet ovat tarkastelleet edellisenä iltana opiskelijoidensa suorituksia ja haravoineet tyypillisimpiä virheitä ja ratkaisuja. Tehtävien vaativuustasoa ja tulkintaa on arvioitu opiskelijan näkökulmasta. Opettajajäsenet pisteitystyöryhmässä edustavat hyvin erilaisia, maantieteellisesti eri puolilta maata olevia ja pääasiallisesti tavallisia kouluja.

Ensisijaisen tärkeää on ymmärtää, että työryhmän laatima pistesuositus ei sido ylioppilastutkintolautakuntaa mitenkään. Vallitsevan käytännön mukaan opettajajäsenet ovat esittäneet ylioppilastutkintolautakunnan edustajille esitarkastuksen perusteella saamiaan näkemyksiä tyyppivirheistä, vaativuustasosta ja tehtävänantojen tulkinnoista. Ylioppilastutkintolautakunnan edustajia kuullaan ja he esittävät omat alustavat näkemyksensä valmistavasta arvioinnista. Pisteitystyöryhmä laatii arviointiohjeet, joissa kerrotaan, kuinka paljon mistäkin tyypillisestä virheestä suositellaan pisteitä vähennettävän. Tämän ansiosta opettajien valmistavassa arvioinnissa suuntaviivat yhtenäistyvät, ja opiskelijoiden näkökulma sekä oikeusturva yhtenäisestä arvioinnista kansallisella tasolla tulee huomioitua kattavasti.

Edellä selitetystä käytännöstä on valitettu Eduskunnan oikeusasiamiehelle syistä, joita koulussa toimivien opettajien ja liiton näkökulmasta on vaikea ymmärtää – esimerkiksi tasapuolisuuden puute, viran väärinkäyttö jne. Se, että toiminta on ollut ”kaupallista” eli pistesuosituksista on otettu suunnilleen tuotantokustannuksia vastaava maksu, johtuu siitä, että jokainen, myös MAOL ry:hyn kuulumaton opettaja tai koulu voi niitä ostaa. Täten toiminta on ollut MAOL:n jäsenten, yleisen oikeusturvan ja yhtenäisen arvioinnin kannalta oikeudenmukainen.

Jos tästä hyväksi havaitusta käytännöstä luovutaan, heikentää se opiskelijoiden oikeusturvaa. Pistesuositusten puuttuminen vaikeuttaa valmistavaa arviointia ja heikentää sen laatua. Ylioppilastutkintolautakunnan työ lisääntynee esimerkiksi sen takia, että toista tarkastajaa tarvitaan useammin. Kustannukset kasvavat ja loppujen lopuksi opiskelija joutuu maksamaan enemmän ylioppilaskokeeseen osallistumisesta.

MAOL ry vetoaa opetusviranomaisiin, että hyvää käytäntöä ei muutettaisi huonommaksi. Tämä periaate pätee varmasti kaikessa uudistamisessa. Asia koskee myös muita pedagogisia ainejärjestöjä.

Maol ry:n kannanotto, julkaistu 28.8.2012

Lisää aiheesta:

Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedote

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös

AOJ:n kannanotto

Käy kaikille

Kuvaus

Nim-pelit ovat matemaattisia strategiapelejä, ja tämä kivipeli on eräs sellainen.

Pöydällä on erillisissä riveissä kiviä, joista kumpikin pelaaja saa vuorollaan poistaa haluamansa määrän kiviä, mutta vain yhdestä rivistä. Viimeisen kiven ottaja häviää.

Keksitkö, miten voitat aina?

1. Kivipeli

lukio, Liikkeen lait -kurssi

Välineet:

Tehtäväkortit (laminoituna), kyniä ja paperia

Kuvaus:

Tämän oppimispelin tarkoituksena on kerrata mekaniikan käsitteitä selittämällä niitä toisille pelaajille joko sanallisesti tai piirtämällä. Peliä pelataan 3-5 hengen ryhmissä.

1. Pelimateriaali

Oulun yliopiston tarjoamat perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät koulutukset sekä eri maisteriohjelmat tuottavat työelämässä arvostetun yliopistotutkinnon. Lisäksi osaamisen päivittämiseen tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia mm. avoimen yliopiston koulutustarjonnan ja täydennyskoulutuksen kautta.

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto tarjoaa koulutuspalveluja eri asiakasryhmille. Pääosa opetuksesta on avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, joiden lisäksi järjestetään valmentavia ja harrastustavoitteisia kursseja sekä erilaisia yleisötilaisuuksia.

Kuva: Oulun Lyseon lukio, http://lyseo.edu.ouka.fi/cms7/

Oulun Lyseon lukiossa on perinteisesti ollut vilkasta kerhotoimintaa muun muassa eksoottisissa kielissä kuten arabiassa, japanissa ja kiinassa, kirjallisuudessa sekä runoudessa, teatteritaiteessa, valokuvauksessa ja 1990-luvulta alkaen myös matematiikassa. Kerhot ovat avoimia kaikille lukiolaisille. Matematiikan kerhoa kutsutaan myös Galois-kerhoksi 1800-luvun alussa eläneen ranskalaisen Evariste Galoisin mukaan. Hän sai surmansa kaksintaistelussa 1832 vain 20 vuoden ikäisenä, mutta hänen ideansa, jotka tunnetaan nykyään nimellä Galoisin teoria, jäivät elämään ja vaikuttivat mullistavasti matematiikan kehitykseen seuraavien vuosikymmenten aikana.

Galois-kerho on yleensä kokoontunut kouluvuoden aikana kerran viikossa. Kokoontumisen kesto on 75 minuuttia. Kerhon ohjelmasta ovat vastanneet vetäjinä toimivat matematiikan opettajat. Toisinaan kerhossa on vieraillut matemaatikoita esim. Oulun yliopistosta kertomassa omista tutkimusaiheistaan. Galois-kerhossa on pääsääntöisesti pohdiskeltu aiheita, jotka eivät suoranaisesti esiinny lukion matematiikan kursseilla, vaikka saattavatkin antaa syvällisemmän näkökulman kurssien sisältöihin.

Jalokiviä tieteiden kuningattaren aarreaitasta

Vuosien varrella on käsitelty monia taso- ja avaruusgeometrian jännittäviä tuloksia (kuten Heronin ja Brahmaguptan kaavat, Varignonin suunnikaslause) sekä klassisia konstruktiotehtäviä (kulman kolmijako, kuution kahdentaminen, ympyrän neliöiminen) tai niiden mahdottomuutta harpin ja viivottimen avulla. Toistuvana aiheena ovat olleet myös lukujen irrationaalisuustodistukset sekä kompleksilukujen ihmeellinen maailma, jossa negatiivisistakin luvuista voi ottaa neliöjuuren. Onpa joskus tehty retkiä jopa Georg Cantorin päätähuimaavien äärettömien lukujen vuoristoon. On tutkittu myös kokonaislukujen kongruensseja ja niihin perustuvia salausmenetelmiä.

Algebran alueella kerholaiset ovat tutustuneet eriasteisten yhtälöiden ratkeavuuteen, johon juuri Galoisin keksinnöt antoivat uuden näkökulman. Koulukurssista tutun toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan lisäksi myös kolmannen ja neljännen asteen yhtälöiden ratkaisukaavat on selvitetty ja onpa toisinaan pureuduttu Galoisin teoriaan siitä, miksi viidennen ja korkeamman asteen yhtälöille ei olekaan ratkaisukaavaa. Usein on käsitelty myös yhtälöryhmiä ja niiden ratkaisumenetelmiä ns. matriisien avulla.

Suosittuna aiheena ovat olleet mm. päättymättömät summat eli sarjat sekä niiden summakaavat ja niiden yhteys esim. trigonometrisiin funktioihin. Yllättäen myös luku pii saadaan tällaisen sarjan summana.

Tässä muutamia jalokiviä, joita tieteiden kuningattaren aarreaitasta löytyy runsain mitoin. Matematiikka ei ole pelkästään laskemista. Se on ennenkaikkea yllättävien ja usein hämmästyttävän yksinkertaisten yhteyksien havaitsemista eri asioiden välillä. Galois-kerho kutsuu kaikkia lukiolaisia koulusta riippumatta kokemaan iloa, joka syntyy, kun oivalluksen aurinko yhtäkkiä valaisee hämärän peitossa olleen upean maiseman. Oulun lukiot antavat Galois-kerhoon säännöllisesti osallistuneelle opiskelijalle yhden kurssisuorituksen lukukaudelta.

Galois-kerhon verkkosivut ovat osoitteessa: http://lyseo.edu.ouka.fi/cms/galois-kerho. Sivuilla on ajankohtaista tietoa kerhon kokouksista ja niissä käsiteltävistä aiheista.

9. lk

Kuvaus

Tehtävässä tutustutaan yhden ja kahden ominaisuuden sekä määrällisen ominaisuuden periytymiseen.

1. Perinnöllisyyslaskut ja niiden ratkaisut

Luokkataso:

lukio, kertauskurssi

Välineet:

Tehtäväkortit (laminoituna), kyniä ja paperia

Kuvaus:

Tämän oppimispelin tarkoituksena on kerrata lukion kemian käsitteitä selittämällä niitä toisille pelaajille joko sanallisesti tai piirtämällä. Peliä pelataan 3-5 hengen ryhmissä.

1. Pelimateriaali

Kuva: OuLUMA

Tietomaa-leirit oli suunnattu 7-9-vuotiaille lapsille ja niitä järjestettiin kesän aikana kaikkiaan kuusi. Useimmat leiriläisistä saivat leireillä ensikosketuksensa tieteellisiin kokeisiin ja työtapoihin sekä ennen kaikkea pääsivät kokeilemaan niitä omin käsin. Tietomaa-leirien töihin kuuluivat mm. ihmemiehen kylmähaude, kaseiinimuovin valmistus, sokerisateenkaaret sekä oman leijan tekeminen muovipussista. Lisäksi tutustuttiin hieman palamiseen, johon liittyi useita näyttäviä demonstraatioita, kuten kynttilän sammuttaminen näkymättömällä, ilmaa painavammalla kaasulla.

Tietomaa- ja Tiedeleireillä on perinteisesti käyty vierailulla jossain mielenkiintoisessa oululaisessa kohteessa tutustumassa paikan toimintaan ja ihmisten työskentelyyn siellä. Tänä kesänä Tietomaa-leiriläiset pääsivät tutustumaan Oulun yliopiston tietotekniikan laitoksen robottiyksikköön, jossa lapsille esiteltiin erilaisia robotteja, niiden toimintaa sekä yksikön projekteja mm. kuvien ja videoiden avulla. Lapset pääsivät myös itse kokeilemaan robottien rakentamista legoista ja leikkimään pienillä roboteilla.

Sokerisateenkaari (Kuva: Topi Törmä)

Tiedeleireillä toimittiin samalla luonnontiedeteemalla kuin Tietomaa-leireilläkin, mutta leiriläiset olivat hieman varttuneempia, 10-13-vuotiaita. Kesän kahdella Tiedeleirillä tehtiinkin hieman vaativampia töitä, kuten kylmäsaippuointia, kemiallisia erotusmenetelmiä, neulanreikäkamera ja natriumasetaattia. Tiedeleirien vierailukohteena oli oululainen tietokonepelifirma Ludocraft, jossa työntekijät esittelivät työpaikkaansa ja toimenkuviaan sekä kertoivat pelien tekemisestä. Vierailun aikana leiriläiset pääsivät itse pienissä ryhmissä suunnittelemaan oman pelin. Suunnittelun apuna käytettiin muun muassa muovailuvahaa, legoja, paperia ja värikyniä sekä pieniä leluja. Leiriläiset saivat vierailunsa muistoksi omien suunnitelmiensa pohjalta tehdyn virallisen Ludocraftin konseptipiirustuksen, jonka Ludocraftin konseptitaiteilija heille piirsi.

Sekä Tietomaa- että Tiedeleireillä tutustuttiin taloon pienen suunnistuksen avulla. Nuoremmat suunnistivat kuvien avulla, kun taas tiedeleiriläiset saivat ratkottavakseen matematiikkasuunnistuksen, jossa etsittiin Tietomaan näyttelyistä tiettyjä lukuja, joilla sitten suoritettiin laskutoimituksia ja selvitettiin koodattu sanoma. Leirien aikana käytiin tietysti myös katsomassa tämän vuoden jättielokuva Dinosaurusten aika ja planetaarioesitys Tähtiä ja galakseja. Leirit huipentuivat perjantaisin pidettyyn kilpailuun Tietomaan näyttelykohteissa sekä diplomien jakoon.

Tietomaa kuvattuna neulanreikäkameralla (Kuva: Topi Törmä)

Dragsters-leirillä jokainen leiriläinen pääsi valmistamaan Finnfoamista oman Dragsters-auton, joilla sitten kisailtiin leiriviikon huipentavassa kilpa-ajossa. Leiriläiset suunnittelivat ja rakensivat autot alusta loppuun itse ennalta annettujen säännösten mukaisiksi. Välillä käytiin ajamassa testiajot, joiden jälkeen saattoi vielä hioa autonsa huippukuntoon loppukilpailua varten. Dragsters-autoprojektiin voi tutustua enemmän Teknokkaan InnoGP -sivulla.

Elokuussa toteutettiin vielä Animaatioleiri yhteistyössä Valven elokuvakoulun kanssa. Leirillä tehtiin pienissä ryhmissä parin minuutin mittainen, dinosaurusaiheinen pala-animaatio. Leiriläiset pääsivät harjoittelemaan animaation teon kaikkia vaiheita käsikirjoittamisesta askarteluun sekä kuvaamisesta editointiin. Leirin päätteeksi ryhmien elokuvat katsottiin Tietomaan jättielokuvateatterin suurelta valkokankaalta.

Kartoitimme Suomen Akatemian rahoittamassa Luokanopettajan matematiikka -projektissa 269 Helsingin, Lapin ja Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijan lähtötasoa matematiikan osaamisessa ja matematiikkauskomuksissa. Vertailimme myös eri opettajankoulutusyksiköiden matematiikan metodikursseilla käytettyjen opetusmenetelmien vaikuttavuutta opiskelijoiden matematiikkakuvaan yhden lukuvuoden ajan. Tutkimusaineistoa kokosimme mm. matematiikkakuvaa mittaavan kyselylomakkeen sekä useassa eri vaiheessa tehtyjen haastattelujen avulla.

Seuraavaan olen koonnut muutaman projektin päätuloksen: Luokanopettajaopintojen alkuvaiheessa 43 %:lla opiskelijoista oli positiivinen, 35 %:lla neutraali ja 22 %:lla negatiivinen matematiikkakuva (Hannula, Kaasila, Laine & Pehkonen 2005). Kielteiset asenteet ja uskomukset saattavat siirtyä tulevalta opettajalta hänen oppilailleen, jos matematiikan omana kouluaikanaan pelottavaksi kokenut opiskelija pyrkii suojelemaan oppilaansa matematiikalta (Gellert 2000). Puutteellinen aineenhallinta tietystikin vaikeuttaa keskeisten matematiikan sisältöjen opettamista. Toisaalta matematiikassa hyvin menestyneen opiskelijan ongelmana saattaa olla puutteellinen taito asettua hitaampien oppilaiden asemaan, jolloin osa oppilaista ”putoaa kärryiltä”.  Kaikki nämä seikat asettavat suuria haasteita opettajankoulutukselle.

Erottelimme matematiikkakuvan kognitiivisessa aspektissa kolme komponenttia: 1) uskomukset itsestä matematiikan oppijana ja opettajana, 2) uskomukset matematiikasta, sen opetuksesta ja oppimisesta ja 3) uskomukset sosiaalisesta kontekstista, jossa oppiminen ja opetus tapahtuu. Itseluottamuksella, joka sisältyy ensimmäiseen komponenttiin, on keskeinen merkitys opiskelijan matematiikkakuvan muodostumisessa. Toinen komponentti sisältää sen, miten opetus tulee organisoida. (Op ’t Eynde, De Corte. & Verschaffel, 2002; Kaasila, Laine & Pehkonen, 2004)

Teoriasta käytäntöön

Kun analysoimme opettajaksi opiskelevien matematiikkakuvassa tapahtunutta muutosprosessia, totesimme, että keskeisimmät muutosta edistävät tekijät olivat seuraavat: 1) aiempien matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvien kokemusten käsittely ja reflektointi, 2) oppisisältöjen tutkiminen toimintavälineiden ja muiden konkreettisten välineiden avulla sekä 3) työskentely opiskelijaparin kanssa tai toimiminen matematiikkatuutorina. (Kaasila, Hannula, Laine & Pehkonen, 2008)

1) Olemme käyttäneet eri opettajankoulutuslaitosten matematiikan metodikursseilla useita keinoja, joiden tavoitteena on aiempien matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvien kokemusten käsittely:
a) Opiskelijat jakoivat kokemuksiaan kertomalla kouluaikaisista matematiikan oppimiseen ja opetukseen liittyvistä kokemuksistaan ja reflektoimalla niitä. b) Kirjallisuusterapian soveltaminen: Kirjallisuusterapia tarkoittaa sitä, että lukija samastuu lukemaansa ja tämä saattaa johtaa affektiiviseen muutokseen ja persoonallisuuden kehittymiseen (Lenkowsky 1987). Esimerkiksi kukin Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelija etsi Kaasilan (2000) väitöskirjassa esitetyistä kuudesta erilaisesta opiskelijatapauksesta sellaisen, joka eniten muistuttaa hänen omaa taustaansa, perehtyi siihen ja samastui tapaukseen.

2) Matematiikan metodikurssi antoi opiskelijoille a) tilaisuuksia tutkia oppisisältöjä ja hoksata käsitteiden välisiä yhteyksiä toimintavälineiden ja muiden konkreettisten välineiden avulla; b) Rovaniemellä kaikki opiskelijat kokeilivat kurssilla esille tulleita asioita opetusharjoittelussa heti kurssin päätyttyä.

3) a) Opiskelijat työskentelivät metodikurssin aikana pareittain tavoitteena perehtyä opittaviin asioihin yhdessä. b) Opiskelijoilla oli kurssin aikana mahdollisuus saada tukiopetusta. c) Matematiikatuutorit auttoivat niitä opiskelijoita, joilla oli kurssin aikana vaikeuksia tai jotka halusivat apua tenttiin valmistautuessaan.

Pohdintaa

Tulosten perusteella näyttää siltä, että matematiikan perusopintojen aikana voidaan vielä vaikuttaa luokanopettajaopiskelijan kuvaan matematiikan opetuksesta ja oppimisesta sekä kuvaan itsestä matematiikan opettajana. Toisaalta vaikeinta on muuttaa opiskelijan kuvaa itsestä matematiikan oppijana. Matematiikkakuva koostuu ns. kovasta ytimestä, joka sisältää yksilön syvälle juurtuneimmat uskomukset (Pietilä 2002). Tutkimuksemme tukee olettamusta, jonka mukaan yksilön kuva itsestä matematiikan oppijana sisältyy matematiikkakuvan ytimeen. Siksi on tärkeää, että opettajaksi opiskeleva alkaa opiskeluaikanaan aktiivisesti pohtia ja reflektoida omaa matemaattista menneisyyttään ja myös matemaattista tulevaisuuttaan. Tällainen ”matemaattinen identiteettityö” (Lutovac & Kaasila, 2011) voi tarjota tärkeän sysäyksen myös sille, että luokanopettajaopiskelija motivoituu parantamaan omaa aineenhallintaansa.

Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia myös sitä, millä keinoilla matematiikan metodikurssilla voidaan muuttaa negatiivisen matematiikkakuvan omaksuneiden ja matemaattista minäänsä suojelevien luokanopettajaopiskelijoiden suuntautumista kohti tehtäväorientaatiota: nauttimaan matematiikan oppimiseen liittyvistä AHAA-elämyksistä ja näkemään myös abstraktimman matematiikan kauneuden.

Lähteitä

Gellert, U. 2000. Mathematics Instruction in Safe Space: Prospective Elementary Teachers’ Views of Mathematics Education. Journal of Mathematics Teacher Education 3 (3), 251-270.

Hannula, M.S., Kaasila, R., Laine A. & Pehkonen, E. 2005. Structure and typical profiles of elementary teacher students’ view of mathematics. In H. L. Chick & J. L. Vincent (eds.) Proceedings of the 29th Conference of the International Group for the Psychology of Mathematics Education. Vol  3, pp. 41 – 48. Melbourne: PME.

Kaasila, R. 2000. “Eläydyin oppilaiden asemaan.” Luokanopettajaksi opiskelevien kouluaikaisten muistikuvien merkitys matematiikkaa koskevien käsitysten ja opetuskäytäntöjen muotoutumisessa. Acta Universitatis Lapponiensis 32. Rovaniemi.

Kaasila, R., Laine; A. & Pehkonen, E. 2004. Luokanopettajaksi opiskelevien matematiikkakuva ja sen muuttuminen. Teoksessa P. Räsänen, P. Kupari, T. Ahonen & P. Malinen (toim.) Matematiikka – näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen. Niilo Mäki Instituutti, 397-413.

Kaasila, R., Hannula, M.S, Laine, A. & Pehkonen, E. 2008. Socio-emotional orientations  and teacher change. Educational Studies in Mathematics 67 (2), 111-123.

Lenkowsky, R. 1987. Bibliotherapy: A Review and Analysis of the Literature. The Journal of Special Education  21 (2), 123-132.

Lutovac, S. & Kaasila, R. 2011. Beginning a pre-service teacher’s mathematical identity work through narrative rehabilitation and bibliotherapy. Teaching in Higher Education. 16(2), 225 – 236.

Op ’t Eynde, P., De Corte, E. & Verschaffel, L. 2002. Framing students’ math­ematics-related beliefs: A quest for conceptual clarity and a comprehensive categorization. Teoksessa G. Leder, E. Pehkonen & G. Törner (toim.) Beliefs: A hidden variable in mathematics education? Dordrecht: Kluwer, 13-37.

Pietilä, A. 2002.  The role of mathematics experiences in forming pre-service elementary teachers’   views of mathematics. Teoksessa A. Cockburn & E. Nardi (toim.) Proceedings of the PME 26. Vol. 4.Norwich:University ofEast Anglia. 57-64.

Sinulla on 12 samannäköistä kuulaa, joista yksi on eripainoinen kuin muut. Muut kuulat painavat yhtä paljon. Käytössäsi on kahden kupin vaaka ja merkkaustussi.

Miten saat selville kolmella punnituksella, mikä kuulista on erilainen ja onko se painavampi vai kevyempi kuin muut?

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

6.-9. luokka

Välineet:

Tehtäväkortit (laminoituna), kyniä ja paperia

Kuvaus:

Tämän oppimispelin tarkoituksena on kerrata lukuihin, laskutoimituksiin, funktioihin ja algebraan liittyviä käsitteitä selittämällä niitä toisille pelaajille joko sanallisesti tai piirtämällä. Peliä pelataan 3-5 hengen ryhmissä.

1.  Pelimateriaali

Edellä mainituista vaihtoehdoista viimeinen lienee lähimpänä totuutta. Geopark-verkosto on maailman laajuinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkosto, joka on Unescon suojeluksessa. Verkoston jäseneksi pääsemiseen vaaditaan alueelta tietyt kriteerit eli vaatimukset, joiden täyttyminen tulee osoittaa hakemuksessa. Hakemus arvioidaan ja komitea käy tarkastamassa alueen paikan päällä, minkä jälkeen geopark-status joko myönnetään tai ei.

Rokua Geoparkille status myönnettiin lokakuussa 2010 viiden vuoden puurtamisen jälkeen, jolloin siitä tuli Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin geopark. Työtaakkaa suorittamaan perustettiin Humanpolis Oy, jota hallinnoi Rokua konserni. Konsernin alle kuuluu useita muita toimijoita, joiden työkenttänä on etupäässä hyvinvointi- ja kuntoutuspalvelut. Oma harjoittelupaikkani on tänä kesänä Humanpoliksessa, vajaan kymmenen henkilön tehokkaassa ja ammattitaitoisessa, työilmapiiriltään varsin miellyttävässä organisaatiossa. Tehtävistäni kerron tarkemmin kolumnin lopulla, ensin kuitenkin siitä, mitä Rokua Geopark loppujen lopuksi onkaan!

Heritage of the Ice Age

Rokua-sana tuo ensimmäisenä mieleen mäntymetsän ja kumpuilevat jäkäläkankaat, jota alue nimenomaan onkin. Rokua Geopark on kuitenkin paljon muuta kuin vain Rokua, itse asiassa Rokua jäkäläkankaineen on vain Geoparkin ydinalue. Geopark ulottuu Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueelle ollen pinta-alaltaan yli 1300 km². Mistään pienestä laikusta ei siis ole kyse! Geopark jakautuu maastonmuotojensa ja maisemansa perusteella kolmeen alueeseen, jotka ovat Oulujoki, Rokua ja Oulujärvi. Näillä kaikilla alueilla on oma geologinen historiansa, jotka yhdessä luovat alueelle suuren tarinan. Tarina huipentuu viimeisen jääkauden jälkeiseen aikaan eli jääkauden perintöön – Heritage of the Ice Age. Tämä on myös Rokua Geoparkin teema, joka tekee alueesta ainutlaatuisen.

Rokuan alue on osa Hailuodosta Ilomantsiin ulottuvaa n. 400 km:n pituista harjujaksoa, jonka on kerrostanut valtava jäätikköjoki mannerjäätikön sulamisvaiheessa. Rokuan alueelta mannerjää on sulanut n. 10 700 – 10 500 vuotta sitten ja Geoparkin läntisimmistä osista muutama sata vuotta myöhemmin. Jäätikön sulamisen jälkeen harju oli jäätikköjärven alla, kunnes ensimmäisenä Rokuan korkein kohta, Pookivaara nousi maankohoamisen myötä veden alta saarena esiin. Tämä tapahtui noin 10 400 vuotta sitten. Tuoreimmat alueet paljastuivat Muhoksen länsipuolelta noin 1 500 vuotta sitten, eli 9 000 vuotta myöhemmin!

Geologinen historia – kuin maisemapalapeli

Harjuja on Suomessa kymmeniä, ellei satoja. Miksi Rokua on sitten niin ainutlaatuinen? Tähän vastataksemme meidän täytyy matkata ajassa aina lähelle maapallon syntyä. Geoparkin ensimmäiset osat muodostuivat noin 2,7 miljardia vuotta sitten maapallon varhaisimpiin kuuluneen mantereen reunalle. Osat ovat nähtävissä Oulujärven alueella Geoparkin geologisina kohteina. Nämä gneissiset kalliot edustavat Euroopan vanhinta kallioperää, joka jatkuu lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä Itä-Suomesta Etelä-Lappiin niin sanottuna Karjalaisena pääalueena. Tämän alueen varhaisimmat osat löytyvät Pudasjärven Siuruasta, jossa kallio on jopa 3,5 miljardia vuotta vanhaa! Tämän pääalueen kehittyessä maata ovat alkaneet asuttaa alkeellisimmat bakteerit, jotka joutuivat tulemaan toimeen ilman happea ja todella karuissa olosuhteissa rikkihapposateiden keskellä.

Arkeeista gneissiä Säräisniemen kirkon kivijalassa. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Tämä muinaismanner joutui mannerlaattojen liikkumisen tuloksena törmäysvyöhykkeelle toisen mantereen kanssa, jolloin syntyi nykyisiä Alppejakin korkeampi vuoristo. Siihen kuului terävähuippuisia harjanteita ja aktiivisia tulivuoria, jotka kohosivat ympäröivästä valtamerestä Japanin kaltaisena saarikaarena. Tämä tapahtui noin kaksi miljardia vuotta sitten. Vuoripoimutuksen tuloksena syvällä maankuoren uumenissa kiteytyi graniittia, joka on nykyisin nähtävissä Pyhäkosken voimalaitoksen alla ja voimalaitoksen alapuolisella jokitörmällä. Graniitin rakenteesta päätellen se on syntynyt lähes 20 km:n syvyydessä – tämä on siis myös määrä, jonka eroosio on aikojen kuluessa syönyt kallioperää graniitin päältä! Samaisessa poimutuksessa syntyi liuskekiveä, jota on nykyisin nähtävissä hyvin monessa paikassa Oulujokilaaksossa sekä ns. metagrauvakkakalliota (kivettyneitä mannerjalustan kerrostumia), jota on nähtävissä Isterinkoskella Muhoksella.

Viimeinen suuri kallioperään liittyvä tapahtuma koettiin alueella reilu miljardi vuotta sitten, jolloin valtava kallioperän lohko – ulottuen aina Muhokselta Perämerelle noin kymmenen kilometrin levyisenä vyöhykkeenä – vajosi kallioperän jännitteiden purkautuessa noin 500 metriä ympäröivää kallioperää alemmaksi. Tästä hautavajoamasta muodostui merenlahti, johon alkoi kerrostua jokien kuljettamaa maa-ainesta. Aikojen saatossa koko vajoama täyttyi maa-aineksella, joka nykyisin on iskostunut paikoin yli 500 metrin paksuisiksi savi- ja hiekkakivikerrostumiksi. Tätä laajaa aluetta kutsutaan Muhos-muodostumaksi. Sen alinta kerrosta, ns. konglomeraattia eli kivettynyttä soraa on nähtävissä Pyhäkosken ja Montan voimalaitosten välillä sijaitsevassa Kieksin paljastumassa Oulujoen rantatörmässä.

Muhos-muodostuman hiekkakivi on ollut mannerjäätikölle valtaisa raaka-ainelähde, jota se on kuluttanut ja raastanut mukaansa jopa kymmenien metrien paksuudelta. Tämän materian jäätikköjoet kerrostivat sulamisvaiheessa Rokuanvaaraksi, valtavaksi hiekkakentäksi muinaismantereen päälle. Jäätikköjärven pinnan laskiessa hiekkaharjanteet alkoivat pistää pinnan alta esiin ja samalla hetkellä jääjärven aallokot alkoivat muovata hiekkaa rantakerrostumiksi eli särkiksi ja valleiksi. Tässä vaiheessa jääjärvestä muodostui myös yhteys Atlanttiin, jonka seurauksena jääjärvi muuttui suolapitoisemmaksi mereksi. Merenrannan vetäytyessä rantamuodostumat alkoivat jäädä kuivalle maalle ja tuuli alkoi muovailla niitä. Samoihin aikoihin myös jäätikköjokeen lohjenneet ja hiekkaan hautautuneet jäälohkareet alkoivat ilmaston lämmetessä sulaa. Niiden paikalle jäi valtavia painanteita eli ns. suppakuoppia. Niistä tunnetuin on Suomen syvimpiin suppiin lukeutuva Syvyydenkaivo, jonka pohja on n. 50 metriä ympäröiviä hiekkakankaita alempana.

Syvyydenkaivo, yksi Suomen syvimmistä supista. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Yli tuhannen vuoden aikana tuuli kulutti, kuljetti ja kasasi harjun hiekkaa, jolloin muodostuivat laajat dyynikentät. Pikku-Rokuan alue on Suomen edustavin dyynikenttä, jossa sijaitsee Suomen korkein dyyni. Tämän paraabelidyynin harjanne kohoaa jopa 25 metriä ympäröivää maastoa ylemmäksi. Nykyisin dyynit ovat fossilisoituneet eli ne ovat kasvillisuuden paikalleen sitomia eivätkä enää liiku. Ainoastaan eroosio kuluttaa niitä nakertaen jatkuvasti lakialueita ja muita kohtia, jotka vain sattuvat jäkälämaton alta pilkistämään. Dyynihiekka on hienojakoista ja siten erityisen herkkää eroosiovoimille.

Rokuan dyynejä ilmasta kuvattuna. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Geologia elämän kivijalkana

Merenrannan vetäytyessä kohti nykyisiä sijojaan alkoi myös asutus levitä Geoparkin alueelle. Oulujärvi kuroutui omaksi vesialueekseen n. 9 500 vuotta sitten ja kalaisena järvenä se veti rannoilleen esihistoriallista asutusta. Tunnetuimmat asuinpaikat sijaitsivat Nimisjärven rannalla Oulujärven ja Rokuan välillä, josta on löydetty kivikautisia saviesineitä. Ne on nimetty kansainvälisestikin kuuluisiksi SÄR1 ja SÄR2 –tyypin saviesineiksi läheisen Säräisniemen pitäjän mukaan. Myöhemmin aluetta ovat asuttaneet Karjalasta ja Hämeestä vaeltaneet ihmiset, joiden päämuutto alueelle tapahtui 1500-luvulla valtiollisten kansoittamishankkeiden myötä. Tätä perua ovat myös monet, yhä hyvin yleiset -nen-päätteiset sukunimet Oulujärven rantamilla. Niistä ajoista alkoi maaseutumaisen elämäntavan kehittyminen, mikä sittemmin on luonut alueelle kansainvälisestikin arvokkaita kulttuurimaisemia. Vanhoja, 1700-luvulta peräisin olevia tiloja on yhä jäljellä ja ne ovat merkittäviä kulttuurikohteita Geoparkin alueella. Tuoreinta kulttuurihistoriaa edustavat Oulujoen voimalaitokset, jotka ovat muokanneet vahvasti alueen identiteettiä tervakulttuurista kohti modernia, funktionaalista yhteiskuntaa.

1700-luvulla rakennetun Lamminahon talon pihapiiriä. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Rokua Geopark on perustettu kertomaan tätä suurta tarinaa, johon yhdistyvät muinaismanner, vuoristo- ja valtamerivaiheet, Muhos-muodostuma ja siihen vuoristosta kulkeutunut ja kerrostunut maa-aines, tästä maa-aineksesta peräisin oleva Rokuanvaaran ja kaiken tämän päälle rakentunut elollinen luonto, johon kuuluvat niin kasvit, eläimet kuin ihmistoimintakin. Tätä tarinaa on verrattu myös palapeliin, jossa maiseman eri elementit yhdistyvät palasten lailla toisiinsa. Rokua Geopark ei siis ole pelkkää kivilouhikkoa tai kalliojyrkänteitä, vaan Pohjolan luonnon ainutlaatuinen alue, jossa voi nähdä ja kokea harvinaisen selvästi elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmistoiminnan vuorovaikutuksen läpi tuhansien, miljoonien ja tuhansien miljoonien vuosien. Vaikka ihmistoimintaa ei miljoonia vuosia sitten vielä ollutkaan, silloin tapahtuneet geologiset prosessit vaikuttavat yhä ihmisten jokapäiväiseen arkeen Geoparkin alueella. Erityisen selvästi aluetta hallitsee viimeisen jääkauden jättämä perintö.

Arjen toiminta Geoparkissa

Geopark-verkoston ideana on hyödyntää tämänkaltaisia ainutlaatuisia kohteita tieteen, koulutuksen, matkailun ja alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkosto ei tarkoita, että alue kohteineen olisi erityisellä tavalla suojeltu, mutta ideana onkin, että halu suojella alueen ainutlaatuista luontoa ja kulttuuria nousee alueen asukkaista. Geoparkin tehtävänä onkin siis nostaa alueen arvokkuus ensi kädessä alueen asukkaiden tietoisuuteen. Ainutlaatuisuus on myös valtti, jota käytetään kestävän matkailun edistämiseen geoparkissa. Kestävä matkailu tarkoittaa etupäässä luontomatkailua, joka hyödyntää paikallisia yrityksiä.

Rokuan kirkkaat lammet houkuttelevat matkailijoita. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Geoparkkien, kuten Rokua Geoparkin kehittäminen on hyvin moniulotteista. Lähes päivittäin täytyy olla yhteyksissä valtion toimielimiin, kuntiin, alueen yrityksiin, matkailupalveluihin, yliopistoihin, kouluihin, Metsähallitukseen, Geologiseen tutkimuskeskukseen (GTK) jne. Minun tehtäviini kuuluu erilaisten tapahtumien järjestelyissä mukana oleminen, ympäristökasvatuksen kehittäminen yhdessä Metsähallituksen kanssa sekä Geoparkin esittelyyn tarkoitetun karttaliittymän kehittäminen yhteensopivaksi niin matkailijoiden kuin koulujen tarpeisiin. Viimeksi mainituin on käytännössä pääasiallinen työni. Kartta-aineisto perustuu muutama vuosi sitten laadittuun, koko alueen kattavaan laserkeilaus-aineistoon, jonka pohjalta paltamolainen HS Visual art Oy on laatinut koko alueen panoraamakartan ja pienemmistä osista 3D-mallit yhdessä GTK:n kanssa. GTK julkaisi tänä keväänä myös koko Geoparkin kattavan geologisen retkeilykartan, joka avaa alueen geologista tarinaa kansantajuisella tavalla aivan uudesta perspektiivistä.

Panoraama-kartta Rokua Geoparkista. (C: HS Visual art, Hannu Sievilä)

3D-malli Rokuan alueesta. (C: HS Visual art, Hannu Sievilä)

Työ on ollut todella mielenkiintoista ja olen oppinut paljon Geoparkin alueen kulttuurista ja luonnosta, mutta myös laajemmin työelämästä. Saamieni kokemusten pohjalta voin myös lämpimästi suositella Geoparkin alueella vierailemista ja kohteisiin tutustumista Geologisen retkeilykartan opastamana. Ehkäpä myös jonain päivänä sinä tai lapsesi pääsette koulussa pelaamaan Geopark-lautapeliä tai tekemään tehtäviä, joissa tarvitsee apuna internetistä löytyviä Geoparkin 3D-malleja. Niitä olen tällä hetkellä valmistelemassa :)

Oulujärveä ilmasta nähtynä. (Kuva: Mikko Kiuttu)

Matemaattisten aineiden diplomin I suorittaneet 7.-luokkalaiset. Kuva: OuLUMA

Oivaltamisen iloa tehtävistä

Matemaattisten aineiden diplomi koostuu erilaisista matematiikan, fysiikan ja kemian tehtävistä, joita voi ratkoa kotona tai mahdollisuuksien mukaan myös koulussa. Yläkoulun aikana voi suorittaa kolme Matemaattisten aineiden diplomia. Tällä hetkellä valmiina ovat diplomien I ja II tehtäväpaketit. Diplomi III valmistuu vuoden 2012 aikana.

Diplomitoiminnan avulla on tarkoitus tukea matematiikasta kiinnostuneita oppilaita sekä saada oppilaat kiinnostumaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kokonaisuudesta ja kannustaa heitä näiden aineiden opiskeluun myös jatkossa.

Tehtävät tarjoavat tekijälleen oivaltamisen iloa, innostavat pohtimiseen ja pitkäjänteiseen ajatteluun sekä opettavat hyödyntämään tietokoneita opiskelussa.

Toimintaa kaikkialle Suomeen

Diplomitehtävät ovat kaikkien vapaasti ladattavissa OuLUMA.fi-portaalin Matemaattisten aineiden diplomin sivuilta. Näin ollen diplomi on mahdollista suorittaa koulusta riippumatta.

Diplomitehtävät perustuvat koulussa jo opiskeltuihin asioihin, mutta mukana on myös uusia ja laajennettuja sisältöjä. Tehtävien tekemiseen tarvitaan kirjoitusvälineiden lisäksi tehtävistä riippuen mm. laskin, tietokone, internetyhteys ja ilmainen GeoGebra-ohjelma.

Taustaa

Matemaattisten aineiden diplomi -hankkeen ovat toteuttaneet Oulun normaalikoulun opettajat yhteistyössä OuLUMA-keskuksen henkilökunnan kanssa. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tehtäväpankki tukemaan harrastuneisuutta. Hanke on saanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön avustuksen, jonka avulla toteutetaan vuosina 2012–2014 vuosiluokat 7–9 kattava kokonaisuus. Tämän lisäksi diplomitoimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että se kattaisi myös lukiokurssit.

Martinlaakson lukion opinto-ohjaaja Laura Makkosen laatima kooste matematiikan alan jatko-opintovaihtoehdoista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä matematiikan alan työtehtävistä.

1. Jatko-opintoja matematiikasta kiinnostuneille – pdf

Martinlaakson lukion opinto-ohjaaja Laura Makkosen laatima kooste fysiikan alan jatko-opintovaihtoehdoista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä fysiikan alan työtehtävistä.

1. Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille – pdf

Martinlaakson lukion opinto-ohjaaja Laura Makkosen laatima kooste kemian alan jatko-opintovaihtoehdoista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä kemian alan työtehtävistä.

1. Jatko-opintoja kemiasta kiinnostuneille -pdf

Oulun Energian omistamassa Laanilan ekovoimalaitoksessa poltettiin ensimmäisen kerran jätettä huhtikuun toisena päivänä puoli yhden aikaan iltapäivällä. Siitä lähtien voimalaitos on ollut toiminnassa joitakin pysäytyksiä lukuun ottamatta. Laitos on toki edelleen koekäyttövaiheessa, mutta varsinaisen kaupallisen tuotannon aloittamiseenkaan ei ole enää kovin kauan. Aikataulun mukaan tämä tapahtuu elokuun alussa.

Pitkää kokemusta ei jätteiden polttamisesta Oulussa näin vielä ole, mutta muutamia havaintoja voidaan esittää jo nyt.

Kierrätyksessä tehostamista

Ensimmäinen näistä koskee metallin määrää sekajätteen joukossa. Osasimme toki odottaa, että säilykepurkkeja ja erilaisia astioita sekä purnukoita tulisi ekovoimalaitokselle jonkin verran. Silti niiden paljous on yllättänyt. Erityisesti metallin suuren määrän huomaa mm. kattilan kamerasta sekä pohjakuonanäytteistä.

Metallin kierrätys ei valitettavasti näytä toimivan Oulun alueella parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä on meillä kaikilla vielä paljon skarppaamista. Kaikki metalliset esineet, rasiat ja purnukat pitäisi jo kotona poimia erilleen ja laittaa kierrätykseen.

Kysymyksessä on iso asia paitsi laajemmin ympäristön myös pelkästään ekovoimalaitoksen kannalta. Metalli heikentää jätteen laatua, hankaloittaa laitoksen kattilan toimintaa ja vaikeuttaa palamista.

Jätteen mukana on laitokselle kulkeutunut jopa isoja metallilevyjä ja suuria lasteja tölkkejä. Tällaiset saattavat pahimmillaan johtaa siihen, että ekovoimalaitos joudutaan ajamaan alas. Yksi turha alasajo maksaa jopa kymmeniätuhansia euroja.

Vaativa polttoaine

Olemme myös huomanneet, että jäte on varsin vaativa polttoaine. Se kysyy ekovoimalaitoksen henkilökunnalta ammattitaitoa ja oikeiden konstien oppimista. Huonolaatuinen jäte – juuri sellainen, jossa on esimerkiksi paljon metallia – vaatii taitoa aivan erityisen paljon. Ekovoimalaitoksen valvomossa työskentelevien on muun muassa osattava säätää jätepatjan nopeutta kattilan arinalla ja lisätä ilmaa sopivasti kattilan eri osiin. Näin palaminen ja höyryn tuotto sujuvat mahdollisimman hyvin.

Laanilan ekovoimalaitoksen kahmari Kuva: Oulun Energia

Lämpötila kattilassa on muuten kuumimmillaan yli 1 200 astetta. Palamisesta otetaan kaikki mahdollinen irti, sillä piipusta lopulta ulos tulevan savun lämpötila on enää noin 50 astetta.

Myös jätteitä kuljettavien autojen kuljettajille ekovoimalaitos on tuonut muutoksia ja opeteltavaa. Kaatopaikan sijasta jätteet kuljetetaan nyt ekovoimalaitokselle ja puretaan suureen jätebunkkeriin. Yhteistyö jätekuljettajien kanssa on toiminut oikein hienosti.

Ei suuria ongelmia

Projekti on sujunut kokonaisuudessaan ilman suuria ongelmia. Ekovoimalaitoksen kaltaisessa isossa projektissa tulee väistämättä eteen erilaisia vaikeuksia, mutta isoilta ongelmilta on koekäyttövaiheessakin vältytty. Laitosta on pystytty ajamaan suunnitellusti. Kattila toimii, polttaa jätettä ja tuottaa höyryä. Savukaasujen puhdistuslaitteisto puolestaan on pitänyt päästöt odotetun alhaisella tasolla.

Oulun Energian ekovoimalaitoshankkeen projektipäällikkö Mikael Tervaskanto ekovoimalaitoksen työmaalla Kuva: Oulun Energia

Myös laitoksen rakentaminen onnistui ilman suurempia vaikeuksia. Kaikki kriittiset etapit pystyttiin toteuttamaan aikataulussa vaikka esimerkiksi kaksi kylmää talvea piti rakentajat ja asentajat kovilla.

Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa myös www.arjestaenergiaa.fi -sivustoon, jonne Oulun Energia on yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa koonnut melkoisen infopaketin.

lukio

Kuvaus

Ilmastonmuutosta ja otsonikerrosta käsitteleviä tehtäviä ja ryhmätöiden ohjeet.

1. Ilmastonmuutos ja otsoni-tehtävät
2. Tehtävien vastaukset
3. Ryhmätyöohjeet

7.-9. lk

Kuvaus

Tehtävän tavoitteena on kehittää oppilaan tiedonhakutaitoja ja tietämystä kasvihuonekaasupäästöistä, niiden lähteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä paikallistasolla eri puolilla Suomea.

1. Tehtävämoniste
2. Tehtävien vastaukset

Selvitä, kuinka paljon maapallon maapinta-alasta yhdellä ihmisellä on käytettävissään?

Taustatietoja, joita voit käyttää apuna ongelman ratkaisemisessa:
Maapallon säde 6371 km
Vettä maapallon pinta-alasta 70%
Jäätiköitä maapallon maapinta-alasta 10%
Suurimmat aavikot:
Sahara                          9100¹⁰ km²
Australian aavikko      3500¹⁰ km²
Gobi                              1300¹⁰ km²
Rub al Kali                     650¹⁰ km²
Kalahari                          520¹⁰ km²
Maapallon asukasluku       7 043 803 721 (29.5.2012 klo 15.31, http://www.worldometers.info/fi/)

Miten yhden ihmisen käytettävissä oleva maapinta-ala on muuttunut siitä päivästä, joka tehtävään on merkitty, siihen päivään, jolloin ratkaisit tehtävän?

Maapallon asukasluvun voit tarkistaa esimerkiksi osoitteesta http://www.worldometers.info/fi/

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

7.-9. luokat ja lukio

Kuvaus:

DNA eli deoksiribonukleiinihappo sisältää kaikkien eliöiden solujen geneettisen materiaalin. Tässä demovideossa eristetään kiivin DNA.

Videon kesto 2:36.

Tarvikkeet:

Videolla olevan kokeellisen työn tekemiseen tarvitset:

- kuoritun ja paloitellun kiivin

- noin 20 ml jääkylmää Sinolia tai muuta vastaavaa etanolia

- ripauksen suolaa

- 5 ml käsitiskiainetta

- 50 ml vettä

- kylmähauteen, esim. jäämurskaa vadissa

- morttelin tai vastaava kiivin soseutukseen

- mittalaseja.

Video: Valtakunnallinen LUMA-keskus. Lisää videoita löydät myös LUMA-sanomista.

Kyseessä oli Ruotsista, Tiedekeskus Navetista vuokralla ollut Bagdad ja äärettömyys -näyttely, joka tutustutti eri-ikäisiä oppilasryhmiä matematiikan saloihin toiminnallisuuden sekä erilaisten pelien, pulmien ja ongelmien avustuksella. Idyllisesti sisustettu näyttely mielenkiintoisia esineitä pursuavine hyllyineen ja pöytineen tarjosi oppilaille aivan uudenlaisen oppimisympäristön. Lisäksi oppaina toimivat matemaatikot toivat mukaan palan matematiikan historiaa muun muassa kertomalla itsestään ja saavutuksistaan.

Jokaisen työpajan alussa Al-Khwarizmi otti oppilaat vastaan ja toivotti tervetulleiksi Bagdadiin. Tätä seurasi noin varttitunnin pituinen johdanto, joka vaihteli oppilaiden iän mukaan. Johdantoon kuului pieni näytelmänpätkä, jossa esiteltiin ohjaavat matemaatikot, sekä pieni ongelmanratkaisutehtävä. Erityisesti nuorimpien oppilaiden kanssa saatettiin eläytyä oikein kunnolla, ja myös oppilaat pääsivät mukaan esiintymään esimerkiksi talonpojan ongelmassa tai siltaongelmassa. Johdannon jälkeen oppilaat jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa ryhmää ohjaava matemaatikko esitteli ohjatusti joitakin matemaattisia ongelmia, pelejä tai ideoita. Suosittuja aloitustehtäviä olivat muun muassa nallejen punnitus, ristikkokertolasku, mahdoton leikkaus, Möbiuksen nauha sekä Merirosvojen aarteenjakopeli. Suurimman osan ajasta oppilaat saivat kuitenkin kierrellä Bagdadissa itsekseen ja etsiä mieluista tekemistä, jossa matemaatikot tarvittaessa opastivat.

Pajan lopuksi koottiin vielä yhteen oppilaiden kokemuksia työpajasta. Palaute oli lähes tulkoon aina positiivista ja usein kuulikin oppilaiden sanovan, että ”tämä oli paras matikan tunti ikinä”. Suosikeiksi nousivat yleensä erilaiset pelit kuten shakki, tikkupeli ja kivipeli, mutta myös erilaiset ongelmanratkaisutehtävät olivat olleet mukavia. Tapana oli myös kysyä oppilailta, oliko heidän mielestään kaikissa pajan aktiviteeteissa matematiikkaa. Useimmiten oppilaat sanoivat, ettei jossakin tietyssä jutussa ollut, mutta pienellä pohdinnalla matematiikka saatiin kuitenkin kaivettua sieltäkin esille.

Kevään aikana pidettiin 132 Bagdad-työpajaa, joissa kävi yhteensä 2940 oppilasta ja opettajaa. Enimmäkseen vierailleet ryhmät olivat tavallisia peruskoululuokkia, joista suurin osa alaluokkia, mutta mukaan mahtui myös lukioryhmiä sekä useita erityisluokkia. Lisäksi Bagdad oli avoinna kaikelle yleisölle Tietomaan matematiikan teemapäivänä 4.2., hiihtolomaviikolla, lasten toimintapäivänä 21.4. sekä kevään aikana keskiviikkoiltaisin pyörineissä matikkakahviloissa.

Vaikka Bagdad-näyttely onkin jo päättynyt, jatkuu matematiikan harrastaminen Tietomaassa syksylläkin LUMA-kahvilan merkeissä. LUMA-kahvilassa on matematiikkaan ja muihin luonnontieteesiin liittyvää toimintaa kaikenikäisille keskiviikkoiltaisin 26.9. alkaen.

Näyttelyssä esillä olleita materiaaleja on saatavilla OuLUMA.fi-portaalista ilmaiseksi. Tässä joitakin esimerkkejä materiaaleista:

Algebrakilpailu

Tikut pöydällä

Merirosvojen aarteenjakopeli

Punnitusongelma

Ristikkokertolasku

Sinulla on 24 samannäköistä kuulaa, joista yksi painaa enemmän kuin muut. Käytössäsi on kahden kupin vaaka. Mikä on pienin määrä punnituksia, jolla saat selville, mikä kuulista on erilainen?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Luokkataso

3. luokasta alkaen

Kuvaus

Ristikkokertolasku on vaihtoehtoinen tapa moninumeroisten lukujen kertolaskulle perinteisen allekkainlaskun rinnalle.

1. Ristikkokertolasku ohje ja tehtävä 1
2. Ristikkokertolasku tehtävä 2

With a library of over 3,000 videos covering everything from arithmetic to physics, finance, and history and 317 practice exercises, the Khan Academy is on a mission to help you learn what you want, when you want, at your own pace. The Khan Academy’s materials and resources are available to you completely free of charge.

Luokkataso

1-2 (Lauta 1), 3-5 (Lauta 2)

Välineet

Algebrakilpailu-pelilauta, 1-2 noppaa, pelinappula jokaiselle pelaajalle

Kuvaus

Tässä oppimispelissä harjoitellaan peruslaskutoimituksia pienillä luvuilla. Lisäksi peli pohjustaa muuttujan ja negatiivisten lukujen oppimista ja ymmärtämistä.

1. Algebrakilpailu
2. Pelilauta 1
3. Pelilauta 2

Innolukion syyslukukausi käynnistyy 16.8. valtakunnallisella verkkolähetyksellä ja kestää sen jälkeen kolme kuukautta. Lukukauden aikana Innolukio pyrkii kannustamaan lukiolaisia luovuuteen, toisinajatteluun ja kriittisyyteen sekä tehtävävetoisesti kehittämään heidän ongelmanratkaisutaitoaan ja ryhmätyökykyä.

Innolukion kehittäjäyhteisöön kuuluvat jo Opetushallitus, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Suomen Kuntaliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Suomalaisen työn liitto, Viestinnän Keskusliitto, Suomen lukiolaisten liitto ja Nokia Oyj.

Pääministeri Katainen: ”Innolukio -ajattelussa kaikki voittavat”

Julkistamistilaisuuden avannut pääministeri Jyrki Katainen painotti puheenvuorossaan, että yhteiskunnan muutokset tulevat ovista ja ikkunoista sisälle myös lukioihin. Hänen mukaansa lukioissa on tärkeää nähdä kansainvälistymisen ja uusien oppimisympäristöjen kehittämisen tarve.

Innolukio-oppimisympäristössä puututaan hänen mukaansa kokonaisuuksien hallintaan ja luovuuteen, jossa yritykset, korkeakoulumaailma ja lukio tuodaan entistä lähemmäksi toisiaan. ”Tämä on ihan fantastinen esimerkki modernista ajattelutavasta ja siitä, että halutaan aidosti saada lukiolaisten osaaminen ja luovuuspotentiaali parempaan käyttöön. Siinä ei ole mitään väärää, että lukiokoulutus avautuu korkeakoulujen, yritysten ja ylipäätään tähän muuttuvaan maailmaan, jossa Suomessa eletään. Tässä Innolukio-ajattelutavassa kaikki voittavat.”, totesi pääministeri Katainen.

Katainen lupasi myös, että Innolukion ensimmäisen ideointitehtävän tulee lukiolaisille antamaan maan hallitus.

Mitä lukioilta toivotaan?

Luokkataso

Käy kaikille

Kuvaus

Pöydällä on 20 tikkua. Omalla vuorollaan pelaaja saa ottaa rivistä 1-3 tikkua. Viimeisen tikun ottaja voittaa. Keksitkö taktiikan, jolla voittaa varmasti?

1. Tikut pöydällä

Toisaalta kokeellisten tutkimusmenetelmien hallitseminen on yhtä tärkeää kuin vallitsevien teorioiden ja niiden rajoitusten ymmärtäminen. Jos tuntikehys sen sallii, niin koulukohtaiset kurssit olisivat tässä suureksi avuksi.

Eräs mahdollisuus kokeellisuuden lisäämisen olisi osallistua valtakunnalliseen INNOlukio-kilpailuun tällaisen kurssin myötä. Välttämättä täyden kurssin tuntimäärää ei siihen tarvitsisi, puolittainen kurssikin auttaisi jo paljon.

Haapaveden lukion INNO-lukio kilpailussa palkitut opiskelijat rehtori Erkki Seitajärven kanssa

INNOlukio-kilpailun hyviä puolia ovat mm.

-  Oppii havainnoimaan ongelmia, ja rohkaistuu yrittämään niiden ratkaisua. Luovuus kehittyy, kun pohtii erilaisia ratkaisuja.

-  Ratkaistaessa yhteiskunnallisia ongelmia (nuorten fyysinen kunto, syrjäytyminen, vanhenevan väestön mahdollisuus asua kotonaan, palvelujen säilyminen valtakunnan eri osissa, jne.) koetaan asuinympäristö enemmän ”omana” ja jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon, jolla on tärkeä tehtävä:  muuttaa vallitseva tilanne paremmaksi.
Välttämättä ratkaisua ei löydy, mutta jo se, että on mukana ryhmässä, joka pyrkii tähän päämäärään, tuntunee hyvältä. Omalla työllä on merkitystä ja ryhmätyö lisää yhteisöllisyyttä.

-  Yrittäjyyskasvatuksenakin kilpailuun osallistuminen voidaan nähdä. Onhan uuden hyvän yritysidean taustalla juuri ajatus tuottaa tavaroita tai palveluita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tutkittaessa oman idean ainutlaatuisuutta tulee perehdyttyä samalla menetelmiin, miten aikaisemmin jotain ongelmaa on yritetty ratkaista. Ideansa kaupallistaminen lisää työllisyyttä, ja hieman ideasta riippuen, välilliset työllistämisvaikutukset voivat olla huomattavia.

Selvitä dominopalikoiden järjestys piirtämällä kehys kunkin palikan ympärille.

1. Tehtävämateriaali

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Koagulaatio ja flokkaus ovat keskeisiä Suomen humuspitoisten pintavesien käsittelyvaiheita. Humusyhdisteet aiheuttavat veteen maku- ja värivirheitä sekä toimivat prekursoreina esimerkiksi syöpävaarallisten halogenoitujen orgaanisten yhdisteiden muodostumisessa.

Lataa tästä ”Koagulaatio ja flokkaus osana vedenkäsittelyä” -työohje

Lisäksi työpajassa tutustuttiin tarkemmin spektrofotometrin toimintaperiaatteisiin ja tehtiin muutamia spektrofotometrisia mittauksia, joiden avulla teoria selventyy käytännössä sekä esitteltiin spektrofotometrin monia mahdollisuuksia opetuskäytössä.

Lataa tästä työpajan ”Analyysilaitteet kemian kouluopetuksessa, spektrofotometri” -materiaali.

Innolukion tavoitteena on hyödyntää lukiolaisten luovuutta ja rakentaa interaktiivinen yhteys lukiolaisten ja yliopistomaailman välille.

Kun sisarukseni sitten tulivat joululoman viettoon kotiin, otin INNOlukion kilpailun puheeksi. Se taisi olla ruokapöytä, jonka ääressä asia tuli esille. Tuumasta toimeen. Tulostimme netistä kilpailuaiheet ja kirjoittelin ajatuksiamme ylös. Itse asiassa se oli suhteellisen helppoa, kun avuksi tuli niin monen ikäisten ajatuksia ja näkökulmia. Tästä aivoriihestä ajatukset piti vielä kirjoittaa kirjalliseen, ymmärrettävämpään muotoon. Se taisi olla joululoman viimeisiä päiviä, kun lähetin niitä (ilman suurempia odotuksia!) eteenpäin.

Näin jälkikäteen ajatellen, mahdollisia aiheita oli moneen lähtöön. Osallistuimme mm. Muurametalojen ja ammattikorkeakoulun osuuteen, mutta myös lääkiksen valmennuskurssia koskevaan ideointiin.

Miettiessämme tehtäviä, pohdimme aluksi, mikä olisi meistä itsestämme mieluisin vaihtoehto, jos ja kun olisimme itse samassa tilanteessa joskus. Esimerkiksi lääkiksen valmennuskurssia koskeva idea sai alkunsa siitä, että minulla sattuu olemaan koulussa muutamia luokkakavereita, jotka ilmoittivat jo lukion ensi metreillä päämääräkseen lääkärin ura. Niinpä he kaikki ovat valinneet fysiikan, pitkän matikan ja biologian kurssit, ja jotakin vielä hieman päälle.

Näin jouduin miettimään sitä, mikä juuri tässä tilanteessa auttaisi: millainen olisi tehokas lääkiksen valmennuskurssi, joka voitaisiin järjestetää jo lukiossa. Ainakin se sisältäisi lääkiksen pääsykokeessa tarvittavia aineita. Annostelua voitaisiin ehkä muuttaa, joko hieman joka vuonna kolmen vuoden ajan, tai jopa yhtenä pakettina!

Ensimmäisenä vuonna aloitettaisiin kertaamalla peruskoulun asioita, ja kolmas luokka päätettäisiin yhteenvetokurssiin, joka kokoaisi kaikki kolmen vuoden aikana opitut uudet (ja vanhat) asiat. Näistä voisi sitten koota näppärän paketin kerrattavaksi pääsykokeisiin pänttäämisen avuksi.

Tämän ihmeellisempiä eivät ajatukseni olleet oikeastaan muidenkaan kilpauluehdotusteni kohdalla. Niinpä, kun sitten sain sähköpostina kutsun loppukilpailuun, olin aivan innoissani. Olin päässyt loppukilpailuun peräti kolmella ideallani!

Koska olin perheeni ainoa tämän hetken lukiolainen, lähdin helmikuun alkumetreillä esittelemään ideoitamme tuomaristolle, jonka osana oli tehdä lopulliset päätökset.

Jännitys oli kieltämättä kova, mutta kun pääsin esittelytilaan, huomasin, ettei tilanne ollut yhtään hullumpi. Sain esitellä ideat haluamallani tavalla. Olin jo etukäteen päätynyt PowerPoint -esitykseen, ehkäpä esitykselle varatun minimaalisen ajan vuoksi – aikaa nimittäin oli vain kolmisen minuttia yhtä kilpailuideaa kohden. Esitykseni jälkeen tuomaristo esitti vielä muutamia tarkentavia kysymyksiä.

Kaiken kaikkiaan se oli hieno, rohkaiseva kokemus. Meidät kaikki, noin kolmekymmentä loppukilpailuun kutsuttua myös palkittiin. Ja mikä parasta: palkinnot eivät olleet ollenkaan vaatimattomat!

21 Dominopalikkaa on järjestetty nelikulmion sisälle.

Selvitä dominopalikoiden järjestys piirtämällä kehys kunkin palikan ympärille.

1. Tehtävämateriaali
2. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Elsi Torn luennoi Kemian opetuksen päivillä 13.4.2012 kemikaalien luokituksesta ja varoitusmerkinnöistä erityisesti kemikaalivarastoa ylläpitävän opettajan näkökulmasta.

Lataa tästä ”Onko kemikaalivarastosi kunnossa?” -luentokalvot (PDF)

Elsi Torn kertoi turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn ohjaamisesta Kemian opetuksen päivillä Oulussa 13.4.2012.

Lataa tästä ”Turvalliseen labratyöskentelyyn ohjaaminen” -luentokalvot (PDF)

Math.fi on vapaasti käytettävä sivusto peruskoulun ylempien luokkien matematiikan opiskeluun ja opetukseen. Oppimisympäristö on hyödynnettävissä välittömästi rekisteröitymisen jälkeen. Opettaja voi pyytää tunnukselleen lisäoikeuksia ottamalla yhteyttä sivuston ylläpitäjiin. Järjestelmän hyödyntäminen perinteisemmän opetuksen täydentäjänä on mielekästä myös ilman opettajan tunnuksia.

Oppimisympäristö sisältää teoria-aineistoa lähinnä videoiden (172 kpl) muodossa ja kahdentyyppistä aineistoa harjoitteluun: vihkotehtäviä (1164 kpl) ja ns. drillejä (132 kpl) eli toistoharjoituksia laskurutiinin parantamiseksi. Tekemällä opiskelustaan päiväkirjamerkinnät, oppilas voi saada järjestelmältä automaattista palautetta oppimisensa edistymisestä sekä vihjeitä siihen, mitä tehdä seuraavaksi. Halutessaan oppilas voi jakaa tekemisiään luotettavien kavereidensa kanssa. Järjestelmä mahdollistaa opiskelun painopisteen muuttamisen oppijakeskeisemmäksi ja tukee siten opiskelun eriyttämistä.

Graafikot Seppo Leinonen ja Jyrki Heimonen ovat kuvittaneet ja suunnitelleet järjestelmän ulkoasun.

Keväällä 2006 orivesiläiset peruskoulun matematiikan opettajat Sauli Hartikainen ja Pasi Kiema ryhtyivät kehittämään verkkoympäristöä lähiopetuksen tueksi. Työ edistyi pienin askelin ja välillä oli suuriakin vastoinkäymisiä. Opetushallituksen oppimisympäristöapurahat vuosina 2007 – 2011 antoivat sekä uskoa että materiaalista tukea tekemiseen. Kehittämishanke sai vuodelle 2012 merkittävän tuen Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Näin Kiemalle on mahdollistunut päätoiminen työskentely hankkeessa kevätlukukauden 2012 ajan. Oppimisympäristöä on kehitetty lukuvuosien 2010 – 2012 aikana kahteen otteeseen Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikön projektityökursseilla, joissa Kiema on ollut mukana sekä ohjelmistokehityksen maisteriohjelman opiskelijan että osittain asiakkaan roolissa. Myös Hartikainen on kouluttautunut koko ajan lisää opiskellen mm. tietojärjestelmiä ja tällä hetkellä mediaviestintää.

Alussa tehty päätös laatia oppimisympäristö itse on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi kehittäjien valmiuksien karttuessa kuuden vuoden kehitystyön aikana. Esimerkiksi Moodle tarjoaa monipuoliset ominaisuudet sosiaalisen rakentumisen oppimiskäsitykseen perustuvan oppimisympäristön kehittelyyn, mutta se tukee heikommin niitä ajatuksia, jotka ovat olleet ohjaamassa oppilasjohtoiseen matematiikan opiskeluun erikoistetun oppimisympäristön laatimista. Toteutus perustuu CakePHP-ohjelmistokehykseen ja MySQL-tietokantaan. Järjestelmään on upotettu Geogebran sovelmia. Tulevaisuudessa on tarkoitus hyödyntää entistä enemmän Geogebraa mm. sovelmien rajapintojen avulla. Tavoitteena on kehittää järjestelmää myös siten, että opettajien on mahdollista nykyistä helpommin toimittaa tai tuottaa sivustolle omia sisältöjään tai muokata olemassa olevista sisällöistä haluamiaan opintokokonaisuuksia.

Järjestelmää on käytetty Oriveden yhteiskoulussa päätoimisesti opetukseen kolmen lukuvuoden ajan. Käytöstä on saatu rohkaisevia kokemuksia järjestelmän keskeneräisyydestä huolimatta. Oppilaan osio tuli valmiiksi maaliskuussa 2012 tehdyssä järjestelmän päivityksessä. Opettajan raportointiominaisuuksiin jäi vielä kehitettävää. Kolumnin kirjoittamisen hetkellä oppilaiden tekemiä päiväkirjamerkintöjä vihkotehtäviin oli kertynyt viimeisen vuoden aikana n. 18600 kpl. Drillejä oli tehty n. 2600 kertaa ja käyttäjän siphartikainen kanavalle tallennettuja youtube-videoita oli katsottu n. 30 300 kertaa. Lisäksi järjestelmään on upotettu mm. Juha Pietiläisen tekemiä videoita. Oppimisympäristöstä on tehty kaksi kandidaatin työtä ja tekeillä on kaksi pro gradu -työtä.

_____________________________________________

Math.fi-sivuston löydät osoitteesta http://math.fi/.

Kuva: OuLUMA – Tiina Komulainen

Matemaatikko halusi tänä vappuna hieman erilaisia vappumunkkeja.

Hän päätti kokeilla miten onnistuisi leikata yksi munkkirinkilä siten, että siitä muodostuisi kaksi rengasta, jotka ovat toisissaan kiinni samalla tavalla kuin ketjun lenkit.

Osaatko sinä leikata munkkirinkilän samalla tavalla?

Vihje 1:

Möbiuksen nauhasta voisi olla apua.

Vihje 2:

Valmis munkkirinkilä näyttää tältä:

Kuva: OuLUMA – Heli Vaara

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Kuva: OuLUMA – Heli Vaara

Selvitä kuinka monta erilaista dominopalikkaa on olemassa, kun käytössä ovat silmäluvut 1–6? Entä silloin, kun käytössä ovat silmäluvut 0–6?

Voit laskea, piirtää tai käyttää apuna dominopalikoita.

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Tapahtuman aluksi kuultiin Elsi Tornin luento maailmanlaajuisesti uudistuvasta kemikaalilainsäädännöstä ja sen vaikutuksista kemikaalien turvalliseen käyttöön koulussa. Tutuiksi tulivat lyhenteet REACH, GHS ja CLP sekä uudet kemikaalien varoitusmerkit.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun moderneissa tiloissa järjestetyn tapahtuman ohjelmassa oli lisäksi kolmisenkymmentä työpajaa mm. molekyyligastronomiasta, analyysilaitteista kemian opetuksessa, vedenpuhdistuksesta, historiallisesta lähestymistavasta kemian opetuksessa, oppilaiden motivaatiosta opiskella kemiaa sekä sähköisistä kemian oppimisympäristöistä ja visualisointimahdollisuuksista.

Iltajuhla järjestettiin Tiedekeskus Tietomaassa, jossa oli mahdollisuus ruokailun lomassa ihastella upeita maisemia näkötornista ja tutustua perusnäyttelyyn sekä kokeilla lapsille ja nuorille suunnatun toiminnallista matematiikkaa sisältävän Bagdad-näyttelyn aktiviteettejä.

Tapahtuman päätteeksi kuultiin opetusneuvos Tiina Tähkän luento tieto- ja viestintäteknikan tarjoamista mahdollisuuksista oppimisen arvioinnissa sekä Kemianteollisuuden koulu-coachin Riitta Talvenlahden luento kemiaan perustuvasta liiketoiminnasta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Maksuttoman tapahtuman järjestelyistä vastasivat yhteistyössä OuLUMA-keskus, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto, MAOL – Oulun seutu ry, Pohjois-Suomen kemistiseura ry ja Tiedekeskus Tietomaa sekä Valtakunnallisen LUMA-keskuksen Kemian opetuksen keskus Kemma. Päivien annista julkaistaan perinteiseen tapaan yleis- ja tutkimusartikkeleita sisältävä kirja vuoden 2012 aikana.

Päivien luentokalvoja ja työpajojen materiaaleja on koottu OuLUMA-portaaliin:

1. Päivien materiaalit

Alueiden kulmiin pienellä merkitty luku on kyseisellä alueella olevien numeroiden yhteenlaskettu summa.

Sama numero voi esiintyä pienemmän alueen sisällä useamman kerran, kunhan se on eri pysty- ja vaakarivillä.

1. Tehtävämateriaali

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Itse osallistuin kahteen kilpailun eri tehtävistä, Kajaanin Ammattikorkeakoulun pelialan tehtävään sekä Kosteus- ja hometalkoiden tehtävään. Pelialan tehtävä osui ensimmäisenä silmääni: ”Keksi uusi peli‐idea, joka soveltuu mobiili‐, konsoli‐ tai pc‐ympäristöön.” Olin aikaisempina vuosina suunnitellut lautapelejä kaverini kanssa ja ajattelin, että tässä saattaisin pärjätä. Pohdin ideaani pitkään ja mietin tehtävää eri näkökulmista. Lopuksi sain työni valmiiksi ja täytin Innolukion vastauslomakkeen.

Ajattelin aluksi, että yksi idea riittää ja ainakin olen yrittänyt. Viikkoa myöhemmin, kun aikaa kilpailutöiden palauttamiseen oli enää pari päivää, päätin kumminkin osallistua vielä toiseen tehtävään, Kosteus- ja hometalkoiden ongelmaan. Toisin kuin pelialan tehtävässä, ratkaisu ongelmaan ”Tee keksintö, joka estää rakennusten jonkin kosteus- tai homevaurion syntymisen tai auttaa niiden korjaamisessa.” syntyi varsin nopeasti. Piti vain miettiä, miksi rakennuksiin muodostuu kosteusvaurioita ja kuinka se estetään. Myöskin muita ratkaisuja ongelmaan oli vuosien saatossa kertynyt jo useita. Minun piti etsiä siis vaihtoehtoista menetelmää jo kauan taloissa olleille, hyväksi havaituille järjestelmille.

Ratkaisuni tehtävään oli Tiivistymisen kohdistaja, joka kylmällä metallipinnallaan tiivistäisi pesutilojen ilmankosteutta vesipisaroiksi ja valuttaisi ne viemäriin. Etuja ilmastointiin ja muihin olemassaoleviin menetelmiin nähden oli, ettei Tiivistymisen kohdistaja vaatinut ollenkaan sähköä ja oli siksi käyttökustannuksilleen paljon taloudellisempi.

Kun olin saanut idean valmiiksi, en pitänyt sitä kovinkaan hyvänä. Se oli mielestäni liian yksinkertainen ja ajattelin, että jo lähettämäni pelialan tehtävän ratkaisu oli paljon parempi. Päätin kumminkin lähettää vastaukseni kilpailuun ja yllätys olikin suuri, kun sähköpostiini eräänä iltana ilmestyi Innolukion projektipäällikkö Ari Ervastin kutsu, jossa nimenomaan jälkimmäinen ideani oli päässyt mukaan loppukilpailuun.

Loppukilpailua varten töitä kehotettiin vielä jatkokehittelemään ja idean työstämisessä lopulliseen muotoonsa menikin paljon enemmän aikaa, kuin keksimisvaiheessa. Omia parannelmia keksintööni oli mm. kondensaation mahdollistavan pinta-alan maksimoiminen aaltokuvioinnilla sekä sisäinen, energiaa vaatimaton, kylmävesikierto.

Itse loppukilpailussa Ylivieskassa esittelin työni tuomaristolle, joka vaikutti pitävän näkemästään. Tiukan aikataulun vuoksi esitykset eivät saaneet kestää kuin muutaman minuutin, jonka vuoksi kaikki työt oltiin käyty läpi melko nopeasti. Valtaosa ajasta kuluikin odotellessa ja oman esityksen jälkeen rentoutuessa suurimman työn ollessa jo takana. Hiukan piti kumminkin jännittää vielä edessä olevaa palkintojenjakoa.

Kun palkintojenjaon aika koitti, kaikki kerääntyivät saliin kuulemaan järjestäjien ja tuomareiden puheita. Puheenvuorojen jälkeen kaikki kilpailijat kutsuttiin lavalle vastaanottamaan palkinnot. Jokainen loppukilpailuun kutsuttu sai palkintona kunniakirjan kilpailuun osallistumisesta, ruusun sekä stipendin, jonka suuruus riippui sijoittumisesta kilpailussa. Lopuksi järjestäjät tarjosivat vielä kakkukahvit.

Kokonaisuutena Innolukio oli todella mielenkiintoinen kokemus ja itse voin suositella siihen osallistumista kaikille, kun se taas seuraavan kerran järjestetään. Päällimmäisenä mieleeni jäi, kuinka pienelläkin idealla voi menestyä, kun vain ryhtyy yrittämään.

1. Tehtävämateriaali

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Pallastuntureiden tunturijonoa Välivaaran päältä kuvattuna.

Muinainen vuorijono, nykyään erämainen tunturialue

Olin hiihtolomaviikon Pallastuntureilla Suomen Lapissa. Alue kuuluu laajaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, joka on luontoretkeilijöiden yksiä mieluisampia kohteita laajojen erämaa-alueiden, hienojen maisemien ja suurien korkeusvaihteluidensa ansiosta. Aionkin tässä kolumnissa kertoilla kokemuksiani sieltä ja niiden kautta avata talvisen luonnon monimuotoisuutta ja loputonta tarkkailun aihetta.

Hiihtoloma alkoi upeassa talvisäässä. Siksipä päätinkin läksiä heti sunnuntaina sukset jalassa tunturiin ihailemaan mielestäni yksiä Suomen hienoimpia näköaloja. Luonnontieteilijänä eteneminen on kuitenkin hidasta, sillä huomio kiinnittyy niin luonnon pieniin yksityiskohtiin kuin laajoihin kokonaisuuksiinkin. Ensinnäkin jo liikkeelle pääsy oli hidasta. Mökin hanavesi maistui voimakkaasti raudalle, ja tiesin sen olevan kuitenkin pohjavettä. Hmm, miksi pohjavesi maistuu raudalle? Maaperästä se ei voi tulla, sillä mökki oli jääkauden jälkeisten fossiilisoituneiden hiekkadyynien alueella. Sen täytyy tulla siis kallioperästä. Kaivoin internetistä esiin Suomen kallioperägeologisen kartan ja aloin tutkailla Pallasten aluetta. Todellakin, kallioperä näyttäisi olevan basalttisia syväkivilajeja, ja nepä ovatkin yleensä rautapitoisia. Syykin noille kivilajeille selvisi. Ylläs-Pallas-Ounastuntureiden tunturijono on jäänne muinaisesta vuoristosta, joka syntyi mannerlaattojen törmäysvyöhykkeelle noin kaksi miljardia vuotta sitten. Toisin sanoen, osa tuntureista on entisiä tulivuoria, joiden alla on noussut pinnemmaksi toisena osapuolena olleen merellisen mannerlaatan rautapitoisia kivilajeja kauan sitten. Noniin, nyt oli taustat selvitetty, joten mars tunturiin!

Jatkuvaa selviytymistaistelua elämästä ja kuolemasta

Lähtiessäni ladulle mökin viereen tupsahti porotokka, joka innokkaasti ruokaili mäntyjen äärellä. Porot söivät luppoa, eli puiden oksilla ja rungoilla epifyytteinä kasvavia jäkälän sukuisia kasveja. Luppo on poron pääasiallinen ravinto talvella, ja puista huomasikin, että tyvistä noin parin metrin korkeudelle kaikki luppo oli hävinnyt. Poronhoitoalueella ilma on pääosin niin puhdasta, että luppoa kasvaa lähes kaikkialla. Ilmansaasteet ovat nimittäin lupon vihollinen, ne eivät esiinny samalla alueella.

Tarkastellessani mäntyjä huomasin myös oravan kiikkuvan oksilla ja maassakin näkyi jälkiä. Maassa näkyi myös tuoreet jäniksen jäljet, jotka veivät mökin alle. Hetken tarkasteltuani huomasinkin itse jäniksen kuistin alla. Hetken se tuijotti minua mustilla silmillään ja kun kaivoin kameran esiin, se pinkaisi jo lumi pöllyten karkuun. Suojaväri oli mainio, jänis hävisi melko nopeasti näkyvistä.

Orava ja jänis ovat molemmat talvisen luonnon kysyttyjä ruokapaloja ja mietinkin, milloinkahan näkyy ensimmäiset merkit pedoista. Kauaa ei tarvinnut hiihtää, kun ketun jäljet jo helmeilevänä jonona ylittivät ladun. Jänikset ovat ketulle herkkupaloja, joten jos hangella näkyy jäniksen jälkiä on hyvin varmaa, että vieressä näkyy myös kuono maassa kulkeneen ketun jäljet. Ketun jälkiä näkyi sittemmin hyvin runsaasti, mikä viittaa siihen, että kettukanta on tällä hetkellä vahva. Ehkä jäniksiäkin suurempi vaikutus tähän on myyräkannoilla, jotka nyt ovat taas moneen vuoteen huipussaan. Kesäisin ketut syövät mielellään myyriä, joten ravintoa on ollut paljon tarjolla ja ketut ovat voineet lisääntyä tehokkaasti. Myyrille, jäniksille ja oraville on korpimetsässä kysyntää muidenkin kuin ketun taholta. Jo edellisenä iltana olin nähnyt kärpän jäljet, joten aavistelin että näädänkin jäljet voisivat jossain vaiheessa tulla vastaan. Ja niinhän ne tulivatkin, vieläpä yllättävän nopeasti. Kuvasin tyytyväisenä jäljet ja jatkoin matkaa iloisena siitä, että olin löytänyt hieman harvinaisemman pedon jäljet. Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut mennä edemmäksi, kun jo seuraavat jäljet menivät ladun ylitse. Ja tätä jatkui. Kärpän ja näädän jälkien lisäksi myös lumikon jälkiä löytyi paljon.

Oravan, kärpän ja näädän jäljet Pallastuntureiden kupeessa.

Kettujen lisäksi siis muitakin petoja tuntui olevan runsaasti. Aloin pohtia tarkemmin syitä tähän. Viime kesänä tunturisopuleilla oli pitkästä aikaa laajempi vaellus Lapin tuntureilla, ja Pallaksenkin alueella sopulikannat olivat moneen vuoteen huippulukemissa. Myös muut  myyräkannat olivat viime vuonna vahvoja. Sen lisäksi olin kuullut metsäkanalintukantojen olevan paremmat kuin muutamana aiempana vuotena, ja riekkoja näkyikin useita tunturiin noustessa. Ruokaa on siis ollut runsaasti tarjolla ja vieläpä monen kokoista, joten eri kokoisille petoeläimille on riittänyt kylliksi ravintoa lisääntymiseen. Tätä käsitystä vahvisti vielä yksi havaintoni, nimittäin kuusen latvassa tähyilevä hiiripöllö. Sittemmin huomasin Birdlife Suomen Tiira-havaintopalvelusta monen muunkin bonganneen hiiripöllöjä alueella. Harmikseni tunturipöllö jäi kuitenkin näkemättä. Hieman elättelin toiveita, että olisin senkin bongannut, sillä vahvojen sopulikantojen ansiosta myös tunturipöllön pesinnät onnistuivat viime kesänä harvinaisen hyvin. Tätä puutetta lievitti kuitenkin maakotkan liihottelu. Se lenteli edestäni risu kynsissä erään vaaran rinteeseen. Harmikseni olin jättänyt kiikarit mökille, joten tarkempi pesäpaikka jäi näkemättä. Se vei havainnolta hieman hohtoa.

Yhtä kaikki melko lyhyellä ajalla tunturiluonto paljasti jo hienon ekosysteemin, jonka ravintoverkosta pääsin havaintojen kautta jyvälle. Riekot syövät tunturikoivuja, myyrät varpuja, päästäiset hyönteisiä ja nisäkäspedot syövät näitä kaikkia saaliita osin keskenään kilpaillenkin, ja lopuksi huipulla on kotka, jolle kelpaa kaikki alemmilla tasoilla olevat, myös poron vasat, joita mökkini kupeessa näin. Myöhemmillä hiihtoretkillä löytyi vielä yksi todellinen ihme, talvehtiva laulujoutsenperhe! Eräässä koskipaikassa, jossa vesi virtasi sulana, oleskeli puolenkymmentä laulujoutsenta. Yksi oli vielä nuoruuspuvussa, eli tummassa sulkapeitteessä. Tuuli oli navakka ja lunta pyrytti, näky oli jokseenkin absurdi. Joutsenten seurassa viihtyi pari koskikaraa, jotka talvisin siirtyvät “etelään”, eli eteläisimmillään Oulun korkeuksille. Kesäisin ne palaavat pesimäseuduilleen Luoteis-Venäjälle ja Siperiaan. Ne ovat siis todellisia arktisen ympäristön asukkeja.

Joutsenperhe Kutunivan sulassa Jerisjärvellä.

Niin elottomia kuin elollisia tarkastelunkohteita

Havainnointi tunturissa ja tuntureiden ympärillä ei suinkaan rajoitu lintu- ja eläinmaailmaan. Täysin oma lukunsa on luonnonmaantieteellisten ja geologisten ilmiöiden havainnointi. Illat menivätkin topografikartan ääressä maastoa tutkien. Lapin tuntureilla eräs mielenkiintoinen ilmiö ovat ylityskurut. Ne ovat notkelmia tuntureiden välissä, ne voivat olla joko tuntureiden välistä kulkevia jyrkkäpiirteisiä kuruja tai tunturin rinteessä olevia, yhtäkkiä alkavia syviä uomia. Ne ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheessa. Jään vetäytyessä tuntureiden ja jäätikön reunan väliin kertyi suuria sulavesijärviä, jotka jossain vaiheessa purkautuivat matalimmasta notkelmasta tuntureiden toiselle puolen. Valtavat vesimassat jättivät kulutustyöllään omat jälkensä Lapin luontoon. Yleensä tällaisille kuruille on myös tyypillistä hiekka- ja kivikentät sillä puolen kurua, jonne vesimassat purkautuivat. Usein hiekkakummut muodostavat enemmän tai vähemmän selvän viuhkamaisen rakenteen. Lisäksi jäätiköltä puhaltaneet voimakkaat tuulet ovat muotoilleet kumpujen yläosat dyyneiksi, jotka hallitsevat maisemia etenkin Enontekiöllä Vuontisjärven alueella.

Kurut ovat usein sulavesien muovaamia. Palkaskuru.

Toki myös muitakin mielenkiintoisia ilmiöitä on. Muutamia mainitakseni, rapautumiskivikot, lumivyöryjen jäljet, tuulenpieksemät, ruhjelaaksot, lähteet ja kasvillisuusvyöhykkeet. Erityisesti ruhjevyöhykkeet vetivät mielenkiintoni. Katsellessani geologista karttaa huomasin, että tunturiketjun ympärillä kulkee muinaisia siirroslinjoja, eli vyöhykkeitä, joilla kallioperät ovat liikkuneet eri suuntiin. Usein tällaisilla vyöhykkeillä myös kallioperän koostumus saattaa vaihtua, mikä näkyy Pallaksen alueella joissain paikoissa erityisen selvästi. Kuusi viihtyy ravinteikkailla, usein emäksisen kallioperän hallitsemilla alueilla, kun taas mänty karuilla, usein happaman kallioperän alueilla. Kallioperäkartasta tällaiset kallioperämuutokset erottuvat selvästi, ja olikin mielenkiintoista seurata ilmiötä luonnossa. Rajaviiva kohdissa, joissa kallioperä vaihtui emäksisestä happamaan, oli kuusen ja männyn välillä hyvin terävä. Usein nämä vyöhykkeet jatkuvat pitkiä matkoja ja saattavat näkyä kasvillisuuden muutoksen lisäksi esimerkiksi pitkästä laaksovyöhykkeestä, joka voi halkaista maisemia kymmenienkin kilometrien matkan. Tämän kaltaisia linjoja on mahdollista löytää myös esimerkiksi Syötteen ja Kuusamon alueilta.

Tunturiluonnossa mielenkiintoista on tarkastella metsänrajan ja puurajan vaihtelua. Pallaksen alue on siitä mielenkiintoinen, että Pallastuntureilla pääasiassa kuusi muodostaa metsänrajan, kun taas hieman pohjoisempana metsänrajan muodostaa mänty. Tämä johtuu siitä, että kuusen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee Pallas- ja Ounastuntureiden välistä. Pallaksen alueella toinen erikoisuus on se, että myös puurajan muodostaa monin paikoin kuusi tai joissain paikoin mänty. Puuraja tarkoittaa puiden ylintä kasvukorkeutta, sen yläpuolella alkaa puuton tunturipaljakka. Monilla muilla tunturialueilla tunturikoivu muodostaa pääasiassa puurajan. Pallaksen alueella olosuhteet sekä maaperän että ilmaston puolesta ovat kuitenkin sellaiset, että myös havupuut kykenevät kipuamaan puurajalle. Ylimmistä puista kuitenkin huomaa selvästi ankarat olosuhteet: latvat ovat katkeilleet tykyn johdosta, vuosikasvut ovat olemattomat (metrin korkuinen mänty voi olla jopa yli 50 vuotias) ja rungot ja oksat ovat vaurioituneet tuulen juoksuttamien jääkiteiden ja lumivyöryjen takia.

Puurajalla olosuhteet ovat usein ankarat. Tappuri, Ounastunturit.

Siispä silmät ja korvat auki retkeilemään

Kun pohjatietoa on edes hieman ja tietoa osaa etsiä eri lähteistä, on talvisesta luonnosta mahdollista löytää jos jonkinlaista tarkastelun aihetta. Siten normaaliin hiihtoretkeen saa huomattavasti enemmän syvyyttä, ja retkestä sekä retkeilyalueesta saa enemmän irti. Luonnollisesti viikon aikana tekemäni havainnot antavat kuitenkin suppean kuvan tunturiluonnon todellisesta monimuotoisuudesta, aikaa pitäisi viettää tunturin kupeessa paljon kauemmin ja paremmin varustein ja tutkimusvälinein, jotta monimuotoisuus paljastuisi kunnolla. Silti erämaaretkeily sai ajatukset tehokkaasti pois arjen kuvioista ja hiljaisen talviluonnon näennäinen kiireettömyys valtasi mielen.

Mukavaa kevättalvea kaikille!

-Mikko

Metsänrajalla Puukerolla.

NRICH is a team of qualified teachers who are also practitioners in RICH mathematical thinking. This unique blend means that NRICH is ideally placed to offer advice and support to both teachers and learners of mathematics.

lukio

Kuvaus

Materiaalissa käydään läpi Quantum GIS -ohjelman käyttöä aineistorajapintaan kytkettynä muutamien esimerkkien avulla. Materiaalista saa ideoita rasteriaineistorajapinnan käyttöön oman opetuksen tukena sekä konkreettisia vinkkejä rajapinnan käyttöön Quantum GIS -ohjelmalla. Harjoitteissa haetaan rasteriaineistoja Maanmittauslaitoksen aineistorajapinnasta, tehdään yksinkertaisia analyysejä kartta-aineiston pohjalta, harjoitellaan digitoimista sekä luodaan kartta useamman layerin projektista.

1. Tulosta materiaali

Suomalainen GeoGebra-verkosto toimii suomalaisten GeoGebran käyttäjien yhteiselimenä. GeoGebralla voit laskea, piirtää kuvia ja kuvaajia, tehdä animaatioita ja liittää töihisi digikuvia. GeoGebra sopii sekä opettajan työvälineeksi että opiskelijan oppimisen avuksi.

7.-9. lk

Kuvaus

Talvinen luonto -lautapelissä perehdytään eläinten ja kasvien keinoihin selviytyä kylmästä talvesta ja Suomen talviseen ilmastoon, lumeen ja jäähän liittyviin asioihin ja ilmiöihin. Peli kehittää myös Suomen luonnossa esiintyvien kasvi- ja eläinlajien tuntemusta.

1. Peliohjeet ja -kortit
2. Pelilauta

Matemaattisen ajattelun oppimisympäristö Math.fi on kehitetty peruskoulun ylempien luokkien matematiikan opiskeluun. Menetelmän avulla oppilaan on mahdollista ottaa haltuunsa oma opiskeluprosessinsa opettajan siirtyessä yhä enemmän neuvonantajan ja kannustajan rooliin.

Edumol-oppimisympäristön kehittämishanke on lähtöisin opettajien tarpeista luoda nykyaikaista oppimateriaalia luonnontieteisiin. Eripuolilla Suomea vaikuttavat luonnontieteiden opettajat ja alan tutkijat ovat yhdistäneet omat henkilökohtaiset projektinsa Edumol-oppimisympäristöön.

Lääketieteen tekniikka ja hyvinvointitekniikka ovat paljolti tutkimukseen ja tuotekehitykseen painottuvia aloja. Tutkimus käsittää tieteellistä uuden tietämyksen ja ymmärryksen hankintaa elävistä systeemeistä soveltamalla innovatiivisesti fysiikan ja insinööritieteiden kokeellisia ja analyyttisiä tekniikoita. Tutkimus kattaa myös uusien laitteiden, algoritmien, prosessien ja järjestelmien kehittämisen. Tutkimus on luonteeltaan poikkitieteellistä. Tuotekehitys nojaa alan tutkimukseen ja tapahtuu usein alan yrityksissä lähempänä loppukäyttäjää.

Alan koulutuksen saaneet henkilöt sijoittuvat esimerkiksi seuraaviin tehtäviin.

• Teollisuudessa teknisten tuotteiden suunnittelu ja testaus, markkinoinnin tuki ja päällikkötehtävät.
• Terveydenhoitoyksiköissä tuotteiden käytön ja hankinnan opastus, suorituskyvyn testaaminen, ylläpito, laitteiden räätälöinti kliinisiin- ja tutkimustarkoituksiin.
• Virkamiestehtävissä tuotteiden ominaisuuksien ja turvallisuuden testaaminen ja turvallisuusstandardien luominen.
• Opetus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävät.
• Itsenäinen ammatinharjoittaja.

Koulutus Oulun yliopistossa

Oulussa on Suomen ainoa yliopisto, jossa on sekä teknillinen, lääketieteellinen että luonnontieteellinen tiedekunta. Tämä antaa erinomaisen perustan muodostaa lääketieteellisen tekniikan edellyttämää monitieteistä tietopohjaa. Opetus toteutetaankin monitieteisesti teknillisen, lääketieteellisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan yhteistyönä. Koulutuksen osa-alueita ovat mm. biolääketieteellinen tekniikka, ihmisen mittaaminen, lääketieteellinen kuvantaminen, terveydenhuollon tietotekniikka, terveysteknologia, ohjelmointi, käytettävyys, kuntoutus ja ergonomia.

Koulutusohjelmia, joissa alaa voi opiskella on kolme: teknillisen tiedekunnan tietotekniikan koulutusohjelma, lääketieteellisen tiedekunnan hyvinvointitekniikan koulutusohjelma sekä luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan koulutusohjelma.

• Tietotekniikan koulutusohjelmassa lääketieteen tekniikasta kiinnostuneet opiskelijat valitsevat pääaineeksi informaatiotekniikan, jolloin syventymiskohteeksi on mahdollista valita lääketieteellinen tietotekniikka. Koulutusohjelmasta valmistuvien nimike on diplomi-insinööri.
• Hyvinvointitekniikan koulutusohjelmassa on maisterivaiheessa mahdollista valita toinen kahdesta suuntautumisvaihtoehdosta: lääketieteen tekniikka tai biolääketieteen tekniikka. Koulutusohjelmasta valmistuvien nimike on terveystieteiden maisteri.
• Fysiikan koulutusohjelmassa lääketieteen tekniikasta kiinnostuneet opiskelijat valitsevat pääaineeksi biofysiikan, jolloin syventymiskohteeksi on mahdollista valita lääketieteen tekniikka. Koulutusohjelmasta valmistuvien nimike on filosofian maisteri.

Oulu School of Biomedical Engineering

Yliopiston tarjoama lääketieteen tekniikan koulutus on osa Oulu School of Biomedical Engineering –yhteistyöhanketta. Hankkeen nettisivut pitävät sisällään runsaasti tietoa lääketieteen tekniikasta ja alan opiskelusta. Sivustolta löytyy mm. alaa opiskelevien tai alalle jo valmistuneiden haastatteluja. Myös itse opiskelun aikana kannattaa nettisivustoa seurata säännöllisesti, sillä sieltä löytyy tietoa tarjolla olevista lopputyöaiheista sekä harjoittelupaikoista.

Tervetuloa opiskelemaan lääketieteen tekniikkaa Oulun yliopistoon!

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

1. Tehtävän ratkaisut
   

Matematiikan opiskelussa on mahdollista valita oman mielenkiinnon ja tulevien ammattitoiveiden mukaan seuraavien linjojen välillä: aineenopettaja, sovellettu matematiikka, matematiikka, matematiikka ja tietotekniikka sekä tilastotiede. Lopullisen linjavalinnan ehtii tehdä opiskelun edetessä, kun omat haaveet selkeytyvät. Aineenopettajan linjalle haetaan jo hakuvaiheessa, mutta tällekin linjalle voi hakeutua myös myöhemmässä vaiheessa.

Aineenopettajat toimivat opettajina eri asteen oppilaitoksissa, peruskoulusta aina ammattikorkeakouluun asti. Sovelletun matematiikan opiskelijat työllistyvät monenlaisiin matematiikkaa tarvitseviin tehtäviin teollisuudessa, tutkimuslaitoksissa ja mm. rahoitusalalla. Matematiikan ja tietotekniikan osaajat työllistyvät luonnollisesti pääasiassa ITC -alalle. Tilastotieteilijöitä tarvitaan mm. lääketieteen tutkimuksessa ja lähes kaikkialla, missä analysoidaan havaintoihin ja mittausdataan liittyvää epävarmuutta. Matematiikan linja on tarkoitettu matematiikasta syvällisesti kiinnostuneille opiskelijoille, jotka suunnittelevat jatkotutkintoa sekä yliopisto-opettajan ja tutkijan uraa. Opiskelijoiden terävimmällä kärjellä on mahdollisuus edetä pitkällä tähtäimellä aina professorin tehtävään asti.

Opiskelijaksi pääseminen

Matematiikkaa pääsee suoravalinnalla Oulun yliopistoon opiskelemaan jokainen, joka kirjoittaa pitkästä  matematiikasta arvosanan L tai E. Myös arvosanalla M suoravalinta onnistuu, jos kirjoittaa äidinkielestä, fysiikasta tai kemiasta arvosanan L tai E.

Jos edellä mainitut suoravalinnan ehdot eivät täyty, opiskelijaksi pääseminen onnistuu myös valintakokeen kautta. Tällöin valinta tapahtuu joko puhtaan pääsykokeen tai pääsykokeen ja yo-todistuspisteiden yhteispistemäärän perusteella. Tarkempaa tietoa löytyy Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan valintaoppaasta.

Jos tietää haluavansa opettajaksi, niin kannattaa hakea suoraan ensisijaisesti matemaattisten aineiden aineenopettajan koulutukseen, joka on uusi valintajärjestelmä omalla opiskelijakiintiöllään. Kuitenkin edellytyksenä on vähintään yo-kirjoitusten arvosana M matematiikasta ja joko fysiikasta tai kemiasta. Lisäksi on osallistuttava soveltuvuushaastatteluun ja lopullinen valinta tehdään yo-todistuspisteiden ja soveltuvuuspisteiden perusteella. Lisätietoa löytyy aikaisemmasta linkistä.

Matematiikan valintakoe

Valintakoe järjestetään kesäkuun alkupuolella. Koe koostuu viidestä tehtävästä, jotka jokainen arvostellaan asteikolla 0-12, eli korkein mahdollinen kokonaispistemäärä on 60p. Matematiikan valintakoe perustuu lukion pitkän matematiikan pakolliseen oppimäärään. Kokeesta on saatava vähintään pistekeskiarvo, jotta voisi tulla valituksi opiskelijaksi.

Opiskelu

Matematiikan opiskelu yliopistossa perustuu enemmän asioiden ymmärtämiseen kuin mekaaniseen laskemiseen. Tärkeää on osata perustella asiat ja ymmärtää oikean ratkaisun taustalla olevat asiat. Tavoitteena on mekaanisen laskijan sijaan saada opiskelijoista koulutettua ongelmanratkaisijoita ja asiantuntijoita. Yksi keskeinen tavoite on kyky soveltaa oppimiansa asioita erilaisissa ympäristöissä.

Opiskelijoille tarjotaan erilaisia opiskelun tukitoimia, kuten tuutorointia, jossa vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia asioiden ymmärtämisessä. Keskeistä kuitenkin on opiskelijan halu tehdä töitä ja nöyrä asenne uuden oppimiseen.

Sivuaineiksi opiskelija voi valita fysiikan, kemian, tietojenkäsittelytieteen, taloustieteitä tai muita reaalitieteitä. Sivuaineilla on ratkaiseva merkitys ammattiin suuntautumisessa.

Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? -raportti on kooste Nuoret  ja ammatinvalinta -tutkimuksista, jotka toteutettiin verkkokyselyinä  vuosina 2009-2011. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 6 320  ammatinvalintaikäistä nuorta eri puolilta Suomea.

Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) ja Fountain Park kokosivat tutkimustiedosta kahdeksan väittämää asioista,  joita nuoret vastauksissaan toivat esille. Raportissa eri alojen asiantuntijat ottavat  kantaa väittämiin ja pohtivat, mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työelämän odotukset vastaisivat useammin toisiaan.

1. Digilehti

Opetushallituksen toteuttama matematiikan seuranta-arviointi oli järjestykseltään viides. Arviointi järjestettiin 9. luokan oppilaille kouluissa 5.4.2011. Arviointiin osallistui yhteensä 113 koulua, joista 98 oli suomenkielisiä ja 15 ruotsinkielisiä kouluja. Oppilaita arviointiin osallistui 4 929, joista 4 314 oppilasta oli suomenkielisistä ja 615 ruotsinkielisistä kouluista. Ensimmäistä kertaa arvioinnissa oli mukana myös matematiikkaa yksilöllistetyn oppimäärään mukaan opiskelevia oppilaita.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja tuntijako, jossa matematiikkaa opetetaan yksi vuosiviikkotunti enemmän kuin aiemmin, on otettu käyttöön edellisen vuoden 2004 arvioinnin ja tämän arvioinnin välissä. Arviointitehtävät laadittiin Opetussuunnitelman perusteissa mainittujen matematiikan tavoitteiden ja sisältöjen mukaan. Arviointitehtävien lisäksi oppilaat, opettajat ja rehtorit vastasivat taustatietokyselyyn.

Suurin osa oppilaista saavutti tyydyttävän tason. Arviointitehtävät jakaantuivat päässälasku-, monivalinta- ja ongelmanratkaisutehtäviin. Ratkaisuosuus koko arvioinnissa oli 54 %. Kokonaispistemäärän perusteella ei poikien ja tyttöjen välillä ollut eroa. Pojat menestyivät tyttöjä erittäin merkitsevästi paremmin päässälasku- ja monivalintatehtävissä. Ongelmanratkaisutehtävissä tyttöjen menestys oli erittäin merkitsevästi parempaa kuin poikien.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden ratkaisuosuus oli 56 % ja suomenkielisten koulujen oppilaiden 54 %, ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alueelliset erot olivat pieniä, mutta eri kuntaryhmissä asuvien oppilaiden välillä oli eroja. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat oppilaat menestyivät tilastollisesti merkittävästi paremmin kuin muissa kuntaryhmissä asuvat oppilaat.

Arvioinnin tehtävät luokiteltiin opetussuunnitelman perusteissa oleviin viiteen osa-alueeseen: algebra, funktiot, geometria, luvut ja laskutoimitukset sekä tilastot ja todennäköisyys. Osa-alueista parhaiten hallittiin luvut ja laskutoimitukset, keskimääräinen ratkaisuosuus 65 % ja heikoimmin geometriaan liittyvät tehtävät, ratkaisuosuus 42 %. Myös prosenttilaskut, joihin kuului tehtäviä niin algebran, lukujen ja laskutoimitusten kuin tilastot ja todennäköisyys osa-alueelta, osattiin keskimääräistä heikommin. Prosenttilaskujen ratkaisuosuus oli 42 %.

Erot asenteissa matematiikkaa kohtaan olivat poikien ja tyttöjen välillä vähäisiä mutta poikien asenteet olivat myönteisempiä kuin tyttöjen. Matematiikkaa pidettiin hyödyllisenä oppiaineena mutta matematiikasta ei pidetty kovin paljon. Suurinta ero poikien ja tyttöjen välillä oli asenneväittämissä, jotka koskivat käsitystä omasta osaamisesta. Poikien käsitys omasta osaamisestaan oli selvästi myönteisempää kuin tytöillä. Asenteiden ja osaamisen välillä oli positiivinen yhteys.

Oppilaan vanhempien koulutustaustalla oli erittäin voimakas yhteys oppilaan menestymiseen arvioinnissa, hänen saamaansa matematiikan arvosanaan, oppilaan matematiikan asenteisiin ja toisen asteen koulutusvalinta-toiveeseen.

Osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa, joka kuitenkin kaikista osa-alueista hallittiin parhaiten. Ratkaisuosuus näissä tehtävissä oli aiemmin 70 % ja nyt 63 %. Prosenttilaskuissa ratkaisuosuus vanhojen tehtävien osalta laski vielä enemmän, 11 prosenttiyksikköä.

Opettajien kelpoisuuksissa, koulutuksessa ja matematiikan opintojen laajuuksissa oli eroja erityisesti kunta- ja kieliryhmien välillä. Taajaan asuttujen kuntien matematiikkaa opettavista opettajista 10 prosentilla oli luokanopettajan tutkinto, 19 %:lla joku muu tutkinto kuin aineenopettajan ylempi korkeakoulututkinto. Myös opiskeltujen matematiikan opintojen laajuudet olivat taajaan asuttujen kuntien opettajilla pienemmät kuin kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa opettavilla opettajilla. Suomenkielisissä kouluissa kelpoisia oli 91 % opettajista. Vähintään aineopintotasoiset matematiikan opinnot oli 85 prosentilla opettajista. Ruotsinkielissä kouluissa vastaavat osuudet olivat 83 % ja 63 %.

Matematiikan seuranta-arvioinnin tulokset virittänevät keskustelua muun muassa matematiikan opetuksen ja geometrian tavoitteista, oppilasarvioinnista ja oppilaiden asenteista. Myös kelpoisten opettajien puute edellyttää toimenpiteitä.

1. Onko laskutaito laskussa? – julkaisu

Opetushallituksen lehdistötiedote 27.3.2012

Osallistun usein erilaisiin kilpailuihin. Myös INNOlukio-kilpailu oli minulle hyvin kiintoisa, sillä olen melko ideoiva tyyppi. Ideatasolle minun keksintöni ovat tosin aina jääneetkin, mutta tässä kilpailussa ei tarvittukaan kuin se idea. Kilpailuun osallistuminen jäi kuitenkin minulla vähästä kiinni.

Se oli tavallinen arkiaamu lukiossa, kun kouluun raahauduttuani menin tietokoneelle katsomaan onko Wilma-sivustolla mitään viestejä. Olihan siellä yksi tiedote: joku INNOlukio-kilpailu. Hetken selailtuani ja selvitettyäni mistä oli kysymys, alkoi kiinnostukseni herätä. Kun kävin kilpailun eri tehtäviä läpi, alkoi joihinkin niistä heti muodostua ideoita.

Erityisesti Kajaanin amk:n kilpailusarjan pelinkehittelytehtävä houkutti. Mieleeni alkoikin muodostua idea pelistä, jossa yritettäisiin aiheuttaa tuhoa ketjureaktioiden avulla. Annoin pelilleni osuvan nimen Chaos Theory. En edes tiedä mistä idean sain. Kun aloin miettimään mahdollista uutta verkkopeliä, yritin keksiä mahdollisimman houkuttelevan ja kiintoisan aiheen. Jostain se vain pulpahti pääkoppaani.

Uuden keksinnön kehitteleminen tuntui aluksi melko pitkältä prosessilta. Mutta olihan minulla aikaa vielä useampi kuukausi. Niinhän siinä tietenkin kävi, että idean kehittely jäi huomiotta, kunnes aikaa kilpailutöiden lähettämiseen oli enää viikko. Silloin tajusin, että jos halusin osallistua, täytyi työ tehdä heti.

Olin melko laiska tekemään ideastani esittelyä. Mutta sisäisen taistelun jälkeen sain tehtyä Wordia ja Power Pointia käyttäen kirjallisen selostuksen ideastani. Tästä henkisestä voitostani innostuneena tein lyhyen esittelyn myös Vanhustyön kilpailusarjan tehtävään, jota olin hieman kehitellyt. Se oli idea vanhuksille järjestettävästä yhteisestä toiminnasta. Ristin ideani Porina-Parlamentiksi.

Ideani selostuksien lähettäminen jäi lopulta viimeiseen päivään, mutta sain kuin sainkin sen tehtyä. Ajattelin, että jospa siitä vaikka jokin pieni palkinto irtoaisi.

Minulle tuli yllätyksenä, kun monen viikon kuluttua sain sähköpostin, jossa minua onniteltiin INNOlukion loppukilpailuun pääsemisestä. Anteeksi mitä?

Olin siis Chaos Theory -peli-ideallani päässyt loppukilpailuun, jossa minun pitäisi esitellä ideani asiantuntijoista koostuvalle tuomaristolle. Se määräisi lopullisen sijoittumiseni kilpailussa ja palkintoni. Anteeksi mitä?

Ensi alkuun päivittelin, mihin olin taas itseni mukaan sotkenut. En ollut varautunut mihinkään loppukilpailuun. Enkä ollut kovin varma omasta ideastani, sillä en ollut mikään tietotekniikkavelho. Se oli vain simppeli idea.

Tapahtuma oli muutenkin hieman hankala: matkaa sinne oli noin 150 kilometriä ja lisäksi minun pitäisi siirtää samana päivänä oleva ruotsin koe. (Mikä oli toisaalta hyvä juttu.) Päätin kuitenkin mennä loppukilpailuun. Eihän siitä haittaakaan olisi, eikä muutaman minuutin kestävä idean esittely kuulostanut ylitsepääsemättömältä.

Loppukilpailu oli mukava kokemus. Paikalla oli monia nuoria keksijöitä ideoineen. Minä taisin tosin olla ainoana edustamassa kotopuolta Kainuuta. Kilpailu ei vielä taida olla kovin suosittu täälläpäin.

Minut otettiin paikan päällä hyvin vastaan – kahvien kanssa. Tuomariston tapaaminen oli tosissaan kuin Leijonan Luola -ohjelmasta, mutta se oli ohi hetkessä.

Kun tuomaristo oli tehnyt vaikeat päätöksensä, niin paikalla jaettiin palkinnot ja kunniakirjat. Minäkin sain ideastani ruhtinaallisen palkinnon.

Kokemuksieni perusteella voin sanoa, että INNOlukio-kilpailu oli helposti lähestyttävä ja mielenkiintoinen sekä kannusti omien ajatuksien ja keksintöjen esille tuomiseen. Se myös antoi luottamusta omiin ideoihin.

INNOlukio-kilpailua kannattaa jatkaa ja kehittää. Ja siihen kannattaa ottaa osaa. Tällainen kilpailu on mielestäni oiva magneetti sille kuuluisalle innovaatiolle, jota meissä nuorissa selvästi on.

Uusia menetelmiä

Liikkeelle! –oppimisympäristöä on jälleen kehitetty ja hankkeessa on luotu uusi opetuskokonaisuus jäkäläkartoitukseen. Kartoituksen avulla voidaan selvittää ilmanlaatua ja seurata erityisesti taajamien ja teollisuuslaitosten ympäristön tilaa. Menetelmä perustuu puun rungolla esiintyvään kaarnajäkälälajistoon ja sen runsauteen ja vaurioihin. Puiden rungolla ja oksilla kasvavat jäkälät ovat herkkiä erityisesti rikkidioksidille ja fluoriyhdisteille, mutta voivat vaurioitua myös mm. typpiyhdisteiden, otsonin ja raskasmetallien vaikutuksesta.

Jäkälien herkkyys perustuu niiden sekovarren rakenteeseen, joka toimii levän ja sienen muodostamana kokonaisuutena. Jäkäliltä puuttuu epäpuhtauksilta suojaava yhtenäinen pintakerros. Ne ottavat ravinteensa suoraan sadevedestä ja niiden sekovarteen kehittyy helposti kuiva- ja märkälaskeumassa tulevia epäpuhtauksia. Kaarnajäkälien herkkyyttä lisää myös se, että kasvaessaan suojaamattomina rungolla ja oksilla ne altistuvat ilman epäpuhtauksille ympäri vuoden.

Tutustu materiaaliin Liikkeelle! –verkkopalvelussa.

Tutkimuksia hankkeesta

Syksyn aikana on valmistunut myös Hannele Antikaisen Pro gradu –tutkielma Liikkeelle Linkissä – Opettajien kokemuksia verkko-oppimisympäristö Linkin käytettävyydestä ja pedagogisesta hyödynnettävyydestä. Tutkielmassa on pohdittu verkko-oppimisen tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassa ja tarkasteltu sosiaalista mediaa osana verkko-opetusta. Tutkielmassa selviää, että tieto- ja viestintätekniikka on opetuskäytössä nykypäivää, joten Linkki verkko-oppimisympäristö soveltuu juuri tähän tarpeeseen.

Selvityksessä ilmeni myös, että vanhemmilla opettajilla ei ole samanlaisia valmiuksia sosiaalisen median käyttöön kuin nuorilla opettajilla ja oppilailla. Tästä syystä Linkin käyttöönotto on hidasta ja vaatii tukea. Tutkielmassa ehdotetaan perehdyttämiskoulutusta esim. VESO-koulutuksena. Tällöin voitaisiin saada jokaiseen Linkin käyttäjäkouluun oma käyttäjätuki.

Tutkielmassa selvisi myös suomalaisten opiskelijoiden erilainen asenne kirjoitettuun mielipiteeseen verrattuna amerikkalaisten koululaisten kulttuuritaustaan. Opiskelijoiden pitäisi uskaltaa kirjoittaa julkisesti mielipiteitään vaikka omassa ryhmässään. Tähän toimintaan opettajien pitäisi rohkaista oppilaita.

Hannele Antikaisen Pro gradu -tutkielma

Alueiden kulmiin pienellä merkitty luku on kyseisellä alueella olevien numeroiden yhteenlaskettu summa.

Sama numero voi esiintyä pienemmän alueen sisällä useamman kerran, kunhan se on eri pysty- ja vaakarivillä.

1. Tehtävämateriaali

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Yläkoulu ja lukio

Kuvaus

Soiden hyödyntäminen -kalvosarjassa käsitellään soiden talouskäytön eri muotoja, niiden vaikutuksia suoluontoon sekä soiden suojelua ja virkistyskäyttöä.

Oulun yliopiston sähkötekniikan koulutusohjelma kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Työtehtävät voivat liittyä tekniseen tuotekehitys- ja tutkimustyöhön, mutta myös johtamiseen, myyntiin ja markkinointiin, henkilöstöhallintoon tai koulutustoimintaan.

Sähkötekniikan koulutusohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto.  Sähkötekniikan koulutusohjelman edustamilla aloilla suomalainen teollisuus toimii hyvin vientipainotteisesti, joten työtehtävät liittyvät usein kansainväliseen toimintaan.

Työllistyminen vahvaa

Vaikka talouden suhdanteet liikkuvat ylös ja alas, sähkötekniikka on maailmanlaajuisesti kasvava ala. Edelleen tuhannet innovaatiot odottavat läpimurtoaan ja elektroniikka tulee arkipäiväisemmäksi osaksi ihmisten elämää, joten työsarkaa riittää vielä monille tuleville sukupolville. Jotta me pystyisimme kehittämään uutta, tarvitsemme pohjalle vankat perustiedot. Sähkötekniikan koulutusohjelma antaa vahvan fysikaalis-matemaattisen perustan, jonka päälle tulevan huippuosaajan on hyvä rakentaa asiantuntemustaan.

Teollisuus tarvitsee siis elektroniikan ja tietoliikennetekniikan osaajia, joilla on hyvät perustiedot! Monet työtehtävät vaativat kuitenkin usein vielä lisäopiskelua työn ohessa, ja diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut pystyykin vaivattomasti kasvattamaan osaamistaan aikaisemman oppimansa päälle.

Diplomi-insinöörit ovat haluttuja työmarkkinoilla. Viimeisimmän, vuodelta 2010 olevan tutkimuksen mukaan lähes kaikki teknillisen tiedekunnan vastavalmistuneista diplomi-insinööreistä työllistyivät heti ensimmäisen vuoden aikana.  Toisessa tutkimuksessa 98,4 % vuonna 2005 valmistuneista sähkötekniikan diplomi-insinööreistä oli vuonna 2010 töissä oman alan tehtävissä. Sähkötekniikan työllisyystilanne onkin tällä hetkellä erittäin hyvä ja itse asiassa teollisuudessa on jo havaittu jopa puutetta hyvistä osaajista.

Oman alan harjoitteluun heti ensimmäisenä kesänä!

Teekkareilla on tapana tutustua työelämään ja oman alan teollisuuteen kesätöiden kautta. Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on pyritty huolehtimaan siitä, että opiskelija saa kosketuksen alan ammattiopintoihin heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien. Opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus päästä oman alan työharjoitteluun heti ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Keväällä 2012 käynnistettyyn kesätyökampanjaan on saatu mukaan jo useita Oulun seudun elektroniikka- ja tietoliikennealan yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Tämän lisäksi Oulun yliopiston Sähkötekniikan ja Tietoliikennetekniikan osastot palkkaavat nuoria opiskelijoita kesällä tapahtuvaan tutkimusharjoitteluun.

Monipuoliset opintopolut

Sähkötekniikan koulutusohjelma, kuten muutkin yliopistojen koulutusohjelmat, on kaksiportainen. Kolmen ensimmäisen vuoden opintojen aikana suoritetaan tekniikan kandidaatin ohjelma ja tämän jälkeen kaksivuotinen diplomi-insinöörin ohjelma.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon vaadittavat 180 opintopistettä koostuvat neljästä eri osiosta. Suurimman osan, 140 opintopistettä, tuovat kaikille pakolliset perus- ja aineopinnot. Lopuista neljästäkymmenestä pisteestä kymmenen on varattu vapaasti valittaville opinnoille ja toiset kymmenen kandidaatin työlle. Kaksikymmentä opintopistettä jää valittavaan valmistavaan moduuliin, jossa voidaan syventyä elektroniikkaan, teknilliseen fysiikkaan tai tietoliikennetekniikkaan.

Diplomi-insinöörin tutkintoon valmistavissa 120 opintopisteen laajuisissa opinnoissa syvennytään oman kiinnostuksen kohteisiin sähkötekniikan saralla. Opiskelut huipentuvat kolmenkymmenen opintopisteen laajuiseen diplomityöhön.  Diplomityön suorittaminen tarkoittaa käytännössä tyypillisesti noin puolen vuoden tutkimus- tai kehitystyötä ja siihen liittyvää dokumentointia joko alan tutkimuslaitoksissa tai teollisuudessa.

Sähkötekniikan koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella myös fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi. Tämän uniikin tutkinnon suorittava opiskelija suorittaa ensin sähkötekniikan koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkinnon ja tämän jälkeen jatkaa opintojaan fysiikan koulutusohjelmassa aineenopettajalinjalla. Vahva sähkötekniikan tausta ja täysi fysiikan ja matematiikan aineenopettajan pätevyys avaavat  lisää mahdollisuuksia uravalintoihin.

Haku opintoihin

Miten sähkötekniikkaa pääsee opiskelemaan? Oulun yliopiston sähkötekniikan koulutusohjelmaan haetaan DIA-yhteishaun kautta. Yhteishaku on käynnissä 5.3-3.4.2012 ja siinä valitaan enintään sata opiskelijaa.

Neljäkymmentä prosenttia opiskelijoista valitaan todistusvalinnan kautta. Loput 60 % valitaan alkupisteiden ja valintakokeiden perusteella. Valintakokeista matematiikan koe on pakollinen ja toiseksi kokeeksi voi valita joko fysiikan tai kemian pääsykokeen. Tarkemmat tiedot hakuperusteista ja mm. alkupisteiden laskemisperusteista kannattaa tarkastaa DIA-oppaasta.

Tervetuloa opiskelemaan sähkötekniikkaa Oulun yliopistoon!

Lisätietoja:

http://www.oulu.fi/ee/hae

http://www.ttk.oulu.fi/abiopas/sahkotekniikka.html

http://www.dia.fi

Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus on yksi suuntautumisvaihtoehto Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan luokanopettajakoulutuksessa. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa perehdytään matemaattis-luonnontieteellisiin sekä teknisiin tieteisiin käytännönläheisesti. Yhtenä esimerkkinä tästä käytännönläheisestä lähestymistavasta voisi olla yllä esitettyjen kysymysten pohtiminen ja niiden parissa työskenteleminen oppilaiden kanssa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opinnoilla pyritään antamaan opiskelijoille valmiudet yli oppiaine- ja kouluasterajojen tapahtuvaan teknologian opetuksen integrointiin ja uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Teknologista osaamista tarvitaan teknologiaan ja sen kehitykseen tukeutuvassa nyky-yhteiskunnassa selviytymiseen. Ajattelepa vaikka omaa tavallista arkiaamuasi. Mitä kaikkea teknologiaa käytätkään jo ennen kuin astut ovestasi ulos! Eikö olisi hyvä tietää jotakin myös siitä, miten käyttämäsi teknologia oikeastaan toimii ja mihin sen toiminta perustuu?

Veli-Pekka Nitovuori ja Jaakko Mattila opettavat sähköoppia 2.-luokkalaisille.

Teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opintoihin sisältyy tavanomaisten luokanopettajaopintojen lisäksi mm. Teknologiakasvatuksen pedagogisia seminaareja, Teknistä käsityötä ja teknologiaa sekä Matematiikan oppimisväline ja Teknologiakasvatuksen koulusovelluksia -kurssit. Teknologiakasvatuksen opinnot ovat pääasiassa käytännölähesistä pienryhmäopetusta, jossa opiskelijat pääsevät tekemään paljon itse. Lisäksi opintoihin kuuluu mm. opetusharjoittelua opetettavissa aineissa sekä teknologiakasvatuksessa.

Emmi Partanen ja Liisa Siitonen rakentavat sähkösarjan osia.

Teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen haetaan yliopistojen yhteishaussa, jonka hakuaika on 5.3.-–3.4.2012. Valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakija saa pisteitä ylioppilastutkinnostaan sekä lisäansioistaan.

Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa lisäansioiksi katsotaan esimerkiksi: lukion päättötodistuksen/kurssitodistuksen hyväksytyt arvosanat fysiikassa (väh. 5 kurssia), kemiassa (väh. 3 kurssia) ja matematiikassa (väh. 10 kurssia); teknisen työn valinnaiskurssit yläkoulussa tai lukiossa; teknologista harrastuneisuutta osoittavat opinnot (esim. teknisen työn, fysiikan, kemian ja tietotekniikan kurssit); muut teknillisten alojen ammatilliset perustutkinnot tai ammattikorkeakoulutasoiset tekniset tutkinnot sekä  yliopistollisiin tutkintoihin sisältymättömät arvosanat tai vähintään 15 ov:n tai 25 op:n opintokokonaisuudet fysiikassa, kemiassa, matematiikassa, tietojenkäsittelytieteessä, kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa, psykologiassa, koulutusteknologiassa tai yrittäjyyskasvatuksessa.

Valinnan toinen osa koostuu valtakunnallisen valintayhteistyöverkoston VAKAVA-kokeesta, aineistokokeesta ja teemahaastattelusta. Lisätietoja hakemisesta saa esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan valintaoppaasta.

lukio

Kuvaus

Kaupungistuminen-kalvosarjan ja -tehtävämonisteen tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään kaupungistumisen vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön, hahmottamaan eri kaupunkirakenteita ja niihin vaikuttavia tekijöitä, ja saada oppilaat oivaltamaan kaupungin ja maaseudun tiivis vuorovaikutus.

1. Kaupungistuminen-tehtävämoniste

Merirosvojen aarteenjakopelin avulla tutustutaan todennäköisyyteen. Kokonaisuutta voidaan syventää ottamalla mukaan materiaalissa olevat tehtävät.

Välineet:

2 noppaa, 36 lasihelmeä tms. sekä tulostetut ja laminoidut pelialustat

1.  Pelimateriaali

Kuvaus

Teknologiateollisuus ry:n tuottamissa videoissa esitellään suomalaisia innovaatioita historiasta nykypäivään. Ensimmäisessä kahdeksan minuutin esittelyvideossa kerrotaan koneenrakennuksen historiasta ja toisessa videossa suomalaisesta energia- ja ympäristöosaamisesta.

Voit katsoa tai ladata videot suoraan alla olevista linkeistä:

1. Osa 1: Koneenrakennuksen osaaminen
2. Osa 2: Energia- ja ympäristöosaaminen

Voit myös tilata maksuttomat videot DVD:nä osoitteesta http://www.teknologiateollisuus.fi/openet/fi/materiaali/.

_____________________________________________________

Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuus ry:n noin 1600 jäsenyritystä kattavat Suomen koko teknologiateollisuudesta 90 %. Teknologiateollisuus ry:n verkkosivut löydät osoitteesta http://www.teknologiateollisuus.fi/.

Kuvaus

Teknologiateollisuus ry on teettänyt laajan tutkimuksen ala- ja yläkouluikäisten, lukiolaistyttöjen sekä ammattikorkea- ja korkeakouluissa opiskelevien nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin koululaisten ja opiskelijoiden kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan laitteista, ohjelmista, palveluista ja yrityksistä sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista ja käyttötottumuksia.

1. Lataa Naisia ICT-alalle -tutkimus tästä

______________________________________________________

Teknologiateollisuuteen kuuluu viisi päätoimialaa, jotka ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuus ry:n noin 1600 jäsenyritystä kattavat Suomen koko teknologiateollisuudesta 90 %. Teknologiateollisuus ry:n verkkosivut löydät osoitteesta http://www.teknologiateollisuus.fi/.

Oulun Energian Pohjoista voimaa -ympäristöraati järjesti Oulun ylä- ja alakouluille suunnatun Ekoteko-kilpailun, jonka tavoitteena oli osallistaa oululaisia lapsia ja nuoria vaikuttamaan lähiympäristöönsä. Luokat pohtivat korjaamisen arvoisia epäkohtia koulussa ja kotona. Oppilaille ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä arvo, ja kilpailussa syntyikin monia ennakkoluulottomia ja fiksuja ekotekoideoita. Ekotekokilpailun voittajaehdotukset myös toteutetaan koulujen kanssa yhteistyössä.

Ekotekokilpailussa palkitut koulut ja ehdotukset

Kaukovainion koulun 6A luokka ja elektroniikkaromun keskitetty keräys koulussa: ”Koulujen jätepisteisiin lisätään keräysastia elektroniikkaromuille. Oppilaiden olisi helppo ottaa rikkinäiset tavarat reppuun mukaan ja jättää ne keräyspisteeseen. Kaikki tietäisivät, mihin elektroniikkaromun voi tuoda ja keräyspiste on paikassa, jossa käydään muutenkin.”

Pateniemen koulun 9. luokan liikunnan valinnaisryhmä ja vaatekeräys kouluissa: ”Kouluihin tulisi vaatekeräys, johon kaikki voisivat tuoda vanhoja ja sellaisia vaatteita, joita eivät enää käytä. Vaatteet lahjoitettaisiin Pelastusarmeijalle, josta vaatteita voisi käydä ostamassa tai ne lahjoitettaisiin sellaisiin maihin, joissa niitä tarvitaan. Kierrätyslaatikoista/-pisteistä pitäisi tehdä värikkäämpiä ja sellaisia, että oppilaat huomaavat ne ja muistavat kierrättää. Oppilaat voisivat askarrella ja koristella näitä pisteitä ja laatikoita, sekä tehdä erilaisia seinäjulisteita, joissa kerrotaan mitä mihinkin laatikkoon täytyy laittaa.”

Kuva: Tiina Komulainen

Pohjoista voimaa ympäristöraadin mukaan voittajaideoissa on otettu huomioon sekä koulu että lähiympäristönä oppilaiden kodit. Lisäksi on löydetty ratkaisu tavaroille, joiden lajitteluun ja kierrätykseen on nähtävä kotona vaivaa. Molemmat ekotekoideat ovat toteutuskelpoisia. Niillä on merkittävä ympäristövaikutus, jos ideat toteutetaan kaikissa kouluissa. Ideat tekevät ympäristökasvatuksesta hyvin käytännönläheistä. Parhaat ideat palkittiin 1 250 euron leirikoulustipendeillä.

Kunniamaininnat saivat jo toteutetut ekoteot

Oulunlahden 5A luokka ja käytännön harjoittelupaketti jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä: ”Etsimme ryhmissä ajantasaista tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Teimme minikokoiset ”kierrätyslaatikot” sekä suomalaisilla että englanninkielisillä ohjeilla, etsimme kotoa sopivia ”harjoitusroskia” ja ryhdyimme harjoittelemaan. Näin syntyi kierrätyskoulu. Koko tarpeisto mahtuu yhteen isoon laatikkoon ja on helposti siirrettävissä luokasta toiseen. Opetamme kierrätyskoulu-leikin oppilaskunnan jäsenille. Oppilaskunnan jäsenet leikittävät omaa luokkaansa. Lopuksi käydään myös koulun jätekatoksessa, josta löytyvät tosielämän kierrätysastiat.

Pohjoista voimaa ympäristöraadin mukaan luokka on tehnyt hienon videon ja konkreettista materiaalia jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen liittyen. Koko luokka on ollut mukana, ja ideat esitelty hienosti. Ekotekoa oli tuotteistettu levitystä varten.

Kuivasjärven 3. luokka ja EkoTeko-ohje koululle: ”Ohje on jatkoa viime vuonna toteutetulle energiansäästökampanjalle koulussamme. Tänä lukuvuonna koulumme tiloissa toimii uusina oppilaina tietenkin ekaluokkalaiset, mutta myös neljä Kaukovainion koulun luokkaa, joten päätimme kerrata ja koota viimevuotisia asioita yhteen. Näin jokainen sai napakan tietopaketin ja osaa toimia ohjeen mukaan jatkossa. Toivomme samalla, että pienikin kulutustottumuksen muutos jokaisella saa suuren yhteisvaikutuksen aikaan.”

Pohjoista voimaa ympäristöraadin mukaan Kuivasjärven koulun EkoTeko-ohjeessa on tuotu hyvin esille omien käyttötottumusten vaikutukset öljyn, sähkön ja veden kulutukseen ja sitä kautta ympäristöön. Työssä on keskitytty koululaisia koskettavaan lähiympäristöön ja sen ekotekokohteisiin.

Oulun Sähkönmyynnin vihreiden tuotteiden hintaan sisältyy Ympäristötilille talletettava ympäristöosuus. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen ja lisärakentamiseen sekä ympäristötekojen ja vastuulliseen energiankäyttöön ja energiansäästämiseen kannustavien hankkeiden tukemiseen. Varojen käyttökohteista tekee ehdotuksen Pohjoista voimaa Ympäristöraati.

Alueiden kulmiin pienellä merkitty luku on kyseisellä alueella olevien numeroiden yhteenlaskettu summa.

Sama numero voi esiintyä pienemmän alueen sisällä useamman kerran, kunhan se on eri pysty- ja vaakarivillä.

1. Tehtävämateriaali

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

7.-9. lk

Kuvaus

Tehtävässä käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä; sitä aiheuttavia tekijöitä ja sen vaikutuksia luontoon.

1. Ilmastonmuutos-ristikko
2. Ristikon vastaukset

Oulun seudun ammattiopistolle oli saapunut heti aamulla paljon alakoululaisia, jotkut linja-autoilla Ylivieskasta ja Raahesta asti. Aamu aloitettiin mehun ja sämpylän voimin, jotka varmasti olivatkin tarpeen kaikille, sillä olihan edessä pitkä ja jännittävä päivä. Ensimmäinen tehtävä kaikille olikin oman lelun, mainoksen ja päiväkirjan laittaminen esille jokaiselle ryhmälle varatulle esittelypaikalle sekä luonnollisesti myös lelun toiminnan testaaminen. Näytti siltä, että kaikkien lelut olivat onneksi selvinneet kuljetuksista vaurioitumatta.

Kun kaikkien lelut julisteineen ja päiväkirjoineen olivat asianmukaisesti esillä, oli vuorossa tapahtuman avaus. Tapahtuma avattiin perinteiseen tapaan huutamalla kaikki yhdessä Tämä toimii! Ja komea huuto oppilaista lähtikin! Kari Kaleva toivotti kaikki tervetulleiksi Oulun seudun ammattiopiston puolesta ja myös Jenni Rajahalme Teknologiateollisuus ry:stä toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi, että kilpailussa on tänä vuonna mukana jopa 21 200 alakoululaista, 1 000 opettajaa ja 5 300 lelua.

Jenni Rajahalme esitteli myös arvovaltaisen tuomariston joka koostui Teknologiateollisuus ry:n ja Oulun alueen yritysten edustajista sekä Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoista. Teknologiateollisuudesta tuomaristossa olivat mukana Hannele Levävaara ja Tuula Sivonen. Oulun alueen yrityksiä edustivat puolestaan Kymppi-Eristys Oy:n Matti Siltavirta ja Oulun Neon Oy:n Lauri Mikkonen.

Tuomariston valmistautuessa vaikeaan ja vastuulliseen tehtäväänsä, oli kilpailijoiden itse aika äänestää omia suosikkejaan, samalla, kun he vielä viimeistelivät oman lelunsa esittelypisteen. Äänestyksen jälkeen puolet oppilaista suuntasi tutor-opiskelijoiden kanssa tutustumaan työpajoihin, toinen puoli esitteli kilpailutyönsä tuomaristolle. Työpajoissa oppilaat saivat esimerkiksi tehdä musiikkia ja pelata salibandya. Lisäksi lelunsa jo esitelleille ja esittelyvuoroaan odottaville oli tarjolla erilaisia pulmatehtäviä ja pelejä, jotka oli tuonut paikalle OuLUMA-keskus. Kun nälkä alkoi jo kurnia kaikkien vatsoissa, käytiin syömässä ja sitten olikin jo aika vaihtaa tehtäviä: työpajoihin tutustuneiden oli aika esitellä lelunsa tuomareille ja toisten puolestaan aika tutustua työpajoihin.

Viimeisenä ohjelmassa oli tietysti edustajien valinta valtakunnalliseen Tämä toimii! -loppuhuipennukseen.  Tuomaristo kertoi päätöksen olleen hyvin vaikea, mutta kuitenkin heidän oli tehtävä valintansa.

A-sarjan eli 1.–3. -luokkalaisten sarjasta loppuhuipennustapahtumaan pääsi Pattijoen Jokelan koulun oppilaiden Tykkiauto. Hannele Levävaara kertoi tuomariston arvostaneen Tykkiautossa monipuolista materiaalien käyttöä, monenlaisia liikkuvia osia, hyvää päiväkirjaa sekä sitä, että työssä näkyi oppilaiden oma kädenjälki. Tykkiauton tekijät Santtu Kytölä, Nea Liikanen, Milla Knuutinen, Janika Käräjäoja ja Jaakko Nauha kävivät pokkaamassa itselleen kunniakirjat ja Tämä toimii! -t-paidat opettajansa Joel Tervaskannon johdolla.

B-sarjasta eli 4.–6. –luokkalaisten sarjasta loppuhuipennustapahtumaan tuomaristo valitsi liminkalaisen Rantakylän koulun oppilaiden Juustohiiren. Juustohiiressä vaikutuksen tuomaristoon oli tehnyt kilpailutyön mainio kehittely, sen monipuolisuus ja monipuolinen liikkuvuus, materiaalipaketin osien hyödyntäminen hyvin sekä oppilaiden oman työn näkyminen. Myös B-sarjan loppuhuipennustapahtumaan valitun ryhmän jäsenet Kiia Kostet, Selja Lumijärvi, Siiri Puranen, Martti Räbinä ja Mikael Tissari saivat itselleen kunniakirjat ja Tämä toimii! -t-paidat. Juustohiiren tekijöiden opettajana toimii Antti Tikkanen.

Kaikki aluetapahtuman osallistujat palkittiin uniikeilla Tämä toimii! -otsalampuilla.  Kaikki olivat varmasti myös otsalamppunsa ansainneet, olivat kaikki lelut niin upeita! Näitä upeita leluja voitkin ihailla kuvagalleriassa.

Gallerian kuvat saat isommaksi klikkaamalla kuvaa.

Kolumnin kuvat Oulun LUMA-keskus OuLUMA.

Monesko syntymäpäivä on 29.2.2012 henkilöllä, joka on syntynyt 29.2.1980?

1. Tehtävän ratkaisu

Kuva: Lassi Kalleinen

Vuonna 1960 toimintansa aloittanut Oulun yliopiston eläinmuseo on biologian laitoksen alainen tukiyksikkö, joka avustaa laitosta opetus- ja tutkimustehtävissä. Eläinmuseolla on sijaintinsa ja toiminta-alueensa mukaisesti keskeisenä ohjenuoranaan pohjoisuus. Museo kartuttaa, hoitaa ja säilyttää kokoelmiaan (näyttely-, tutkimus-, ja opintokokoelmat) sekä ylläpitää yleisölle avointa näyttelyä. Oulun yliopiston eläinmuseo on osa kansainvälistä luonnontieteellisten museoiden verkostoa, joka toimii luonnon monimuotoisuuden tietopankkina ja asiantuntijana. Museo myös harjoittaa neuvonta-, valistus- ja julkaisutoimintaa. Eläinmuseolla tehdään korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta mm. eläinten taksonomian ja systematiikan sekä eliömaantieteen alalla. Tutkimusaloina ovat myös evoluutiobiologia, luonnonsuojelubiologia ja -genetiikka sekä muut uhanalaisiin lajeihin liittyvät kysymykset.

Eläinmuseon näyttelyt

Yleisölle avoin näyttely tarjoaa näyteikkunan Suomen eläimistöön ja eläintieteeseen. Näyttelysalissa on esillä noin 1300 selkärankaista ja reilut 3000 selkärangatonta eläintä. Näytteille on asetettu etenkin Suomelle tyypillistä eläinlajistoa. Näyttelysalin kokoelma tarjoaa oppimisympäristön kouluille ja päiväkodeille sekä muille luonnosta ja eläimistä kiinnostuneille. Museosalin systemaattisessa osassa eläimet on järjestetty näytteille niiden sukulaisuuden mukaan. Kokoelman avulla voi perehtyä lajintuntemukseen ja eläinten luokitteluun. Museosalin seiniä kiertävä 53 metriä pitkä dioraama havainnollistaa Suomen maantieteellistä asemaa ja luonnon vaihtelua Jäämeren rannikolta Suomenlahdelle vuodenaikojen samalla vaihtuessa.

Talvipukuinen riekko Eläinmuseon talviaiheisessa näyttelyssä. Kuva: Merja Vaaramaa

Keväällä 2011 näyttely sai uusia piirteitä lähetyssaarnaaja Emil Liljebladin Ambomaalta keräämän esinekokoelman myötä. Kokoelman joukossa on joitakin eläinnäytteitä, mutta suurimmaksi osaksi näytteillä on Ambomaan kansankulttuuriin liittyviä esineitä. Pysyvän näyttelyn lisäksi museolla on vaihtuvia näyttelyitä. Syksyllä 2011 pystytetyssä eläinten talveen sopeutumisesta kertovassa näyttelyssä on esillä muun muassa valkoisen talvipuvun saavat kärppä, kiiruna sekä riekkoja, joita ilves pyydystää. Julisteissa kerrotaan esimerkiksi eläinten erilaisista talvehtimiskeinoista ja ravinnonhankinnasta.

Koululaisvierailut

Eläinmuseo tarjoaa koululaisvierailuiden tueksi opetusmateriaalia, joka on pyritty laatimaan nykyaikaisten opetussuositusten mukaisesti. Valinnanvaraa on luotu niin asiasisältöjen kuin työtapojenkin suhteen. Tavoitteena on, että opettaja voi materiaaliin etukäteen tutustumalla ja sopivat tehtävät valitsemalla räätälöidä omalle ryhmälleen vierailuohjelman. Lyhyitä opintokäyntejä varten on laadittu erilaisia tehtävälomakkeita. Pidemmille vierailuille oppilaille kannattaa koota vaikkapa omat retkivihot harjoituksineen ja muistiinpanosivuineen. Suurin osa tehtävistä on muokattavissa kaikille peruskoulun luokka-asteille sopiviksi.

1. Eläinmuseon opetusmateriaalit

Kuva: Atte Lahtela

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

1. Tehtävän ratkaisut

Esitysmateriaali on nähtävillä SlideSharessa:

7.-9. lk

Kuvaus

Tehtävässä tutustutaan Suomessa esiintyviin suoyhdistymätyyppeihin ja niiden maantieteelliseen esiintymiseen.

1. Suoyhdistymätyypit
2. Tehtävän vastaukset

7.-9. lk

Kuvaus

Tehtävässä tunnistetaan yleisiä soilla esiintyviä kasvi-, eläin- ja hyönteislajeja.

1. Soiden eliölajit
2. Tehtävän vastaukset

Fysiikka ja kemia ovat kokeellisia luonnontieteitä. Peruskoulun opetussuunnitelma korostaa kokeellisuuden merkitystä näiden oppiaineiden opettamisessa ja opiskelussa. Kokeellisuus tukee syvällistä oppimista ja teorian ymmärtämistä sekä innostaa oppilasta jatkamaan fysiikan ja kemian opintojaan peruskoulun jälkeen. Fysiikan ja kemian kokeellinen opetus edellyttää paljon henkilökohtaista ohjausta. Opetukseen integroidut erityisoppilaat tarvitsevat sitä erittäin paljon.

Kokeellisuuteen perustuvassa opetuksessa ja opiskelussa tuntityöskentelylle on luonteenomaista niin opettajan kuin oppilaan jatkuva liikkuminen työpisteen sekä välineiden ja materiaalien säilytyspaikkojen välillä. Opiskelussa oppilaat käyttävät säännöllisesti nestekaasupolttimia, kiinteitä aineita, liuoksia ja sähköä. Osa kiinteistä aineista ja liuoksista on ympäristölle vaarallisia aineita, joiden asianmukainen käyttö, säilytys ja kerääminen kuuluvat opetuksen tavoitteisiin. Fysiikan ja kemian opiskeluun tutkimalla ja kokeilemalla tarvitaan asianmukaiset opetustilat, riittävästi työskentelytilaa, turvalliset välineet ja suojavarusteet.

Opiskeltaessa suurissa ryhmissä työvälineiden ja tarvittavien aineiden käsittely aiheuttavat vaaratilanteita varsinkin ylivilkkaiden oppilaiden tehdessä kokeellisia tutkimuksiaan. Suurissa opetusryhmissä opettaja joutuu usein turvallisuuden takaamiseksi siirtymään teoreettiseen opetukseen kokeellisuuden kustannuksella. Tämä ei ole oppilaan etu, eikä se täytä perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita.

Oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön on lakisääteinen ja asettaa velvoitteita koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjän vastuu tarkoittaa taloudellisista ja toiminnallisista voimavaroista huolehtimista. Koulun toiminnan järjestelyistä vastaa rehtori ja opetuksen käytännön järjestelyistä opettaja. Heillä on asemansa mukainen vastuu työturvallisuuslain ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevan asetuksen määräysten noudattamisesta kokeellisessa opetuksessa. Rehtori vastaa myös laboratorio- ym. laitteistojen kunnosta. Jos jotakin sattuu, vastuussa ovat ensisijaisesti opettaja ja rehtori.

Työturvallisuuslakia sovelletaan oppilaan kokeelliseen työskentelyyn, mutta ei teoreettiseen opiskeluun. Lain mukaan kokeellisessa opetuksessa on pyrittävä ennakoimaan ja estämään vaaratilanteita ja vahinkoja. Rehtorin on järjestettävä koulussa työturvallisuuslain mukainen riskien ja vaarojen arviointi ja vastattava turvallisuusohjeiden laatimisesta. Lain noudattamisessa on huomioitava, että laboratorioluokat on varusteltu ja mitoitettu yleensä enintään 16 oppilasta varten. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat on otettava huomioon ryhmäkoosta päätettäessä.

Kokeellisessa opetuksessa opettajalla on erityinen vastuu oppilaiden ja työskentelyn turvallisuudesta. Kuormittumisen ehkäisemiseksi opettajalla tulee olla todellinen mahdollisuus valvoa ja ohjata kaikkien työskentelyä. Fysiikan ja kemian opetusryhmistä päätettäessä rehtorin tulee ottaa huomioon näiden oppiaineiden opetuksen ja opiskelun kokeellinen luonne sekä työskentelyyn liittyvät turvallisuusnäkökohdat.

Opetuksen tavoitteiden saavuttaminen, erilaisten oppijoiden kykyjen mukaisen oppimisen tukeminen ja työskentelyn turvallisuus edellyttävät, että opetusryhmät ovat kohtuullisen kokoisia, kuitenkin enintään 16 oppilaan suuruiset.

Teksti: MAOL ry:n kannanotto 2.2.2012
Kuvat: OuLUMA-keskus

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

1. Tehtävän ratkaisu

Kuva: Toivo Korja

Luokkataso

7.-9. lk

Kuvaus

Tehtävässä käsitellään eri suotyyppien ominaisuuksia ja kasvilajistoa sekä soiden syntytapoja.

1. Suotyypit ja soiden syntytavat
2. Tehtävien vastaukset

5.-6. lk

Kuvaus

Talvinen luonto -tehtävässä oppilaat kiertävät kuudella eri tehtävärastilla ja tutustuvat niissä eläinten ja kasvien talviseen elämään. Tehtäviin on valittu tuttuja, Suomen luonnossa esiintyviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Tehtävät syventävät oppilaan lajintuntemusta sekä saavat oppilaan pohtimaan eri lajien talvehtimistapoja ja selvitymiskeinoja.

Talvinen luonto -materiaalipaketti sisältää tehtävärastit oppilaille, opettajan ohjeen, lajintuntemuskortit sekä tulostamisen helpottamiseksi erillisen tiedoston tehtäväkorteista.

1. Talvinen luonto tehtävärastit 5.-6. lk
2. Opettajan ohje
3. Lajikortit 5.-6. lk
4. Tulostettavat kortit 5.-6. lk

1.-4. lk

Kuvaus

Talvinen luonto -tehtävässä oppilaat kiertävät kuudella eri tehtävärastilla ja tutustuvat niissä eläinten ja kasvien talviseen elämään. Tehtäviin on valittu tuttuja, Suomen luonnossa esiintyviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Tehtävät syventävät oppilaan lajintuntemusta sekä saavat oppilaan pohtimaan eri lajien talvehtimistapoja ja selvitymiskeinoja.

Talvinen luonto -materiaalipaketti sisältää tehtävärastit oppilaille, opettajan ohjeen, lajintuntemuskortit sekä tulostamisen helpottamiseksi erillisen tiedoston tehtäväkorteista.

1. Talvinen luonto tehtävärastit 1.-4. lk
2. Opettajan ohje
3. Lajikortit 1.-4. lk
4. Tulostettavat kortit 1.-4. lk

Kuva: Toivo Korja

Luokkataso

7.-9. lk

Kuvaus

Suoristikossa käsitellään suotyyppejä ja niiden ominaisuuksia sekä soille tyypillistä kasvi- ja eläinlajistoa.

1. Suoristikko
2. Suoristikon vastaukset

Urugualaisia maanviljelijöitä huolestuttaa Arroyo Guaviyú -joen kuivuminen. Yläjuoksulle istutetut puuplantaasit vaativat paljon vettä. Kuva: Noora Ojala / 2009

Mitä on ekologinen velka ja miten se liittyy Suomeen? Mitä tekemistä ilmastonmuutoksella ja ympäristöoikeudenmukaisuudella on keskenään? Onko korkea kulutuksen taso edellytys onnelliselle elämälle? Mitä me voimme Suomessa tehdä muuttaaksemme maailmaa oikeudenmukaisemmaksi?

Näitä kysymyksiä pohditaan Ekologinen velka -oppitunneilla, ammattikasvattajien koulutuksissa ja yhdessä nuorten kanssa tehtävillä kaupunkikävelyillä. Näistä toiminnoista ja monipuolisesta materiaalipankista koostuu Globaalia ympäristökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita -hanke, jota Maan ystävät ry koordinoi.

Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä muun muassa ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Tarkoitus on antaa tarpeeksi aikaa ja tilaa myös tekemiselle ja keskustelulle. Yhtenä ajatuksena meillä on hankkeessa ollut myös se, mitä me sen toteuttajat voimme oppia nuorilta esimerkiksi siitä, mikä osuus kuluttamisella on heidän elämässään tällä hetkellä.

Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen

Hankkeessa käytetyt käsitteet globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat etenkin niin sanottujen kehittyvien maiden ympäristö- ja kansanliikkeiden käyttämiä ja ne tarkoittavat karkeasti ottaen maailman köyhiä ja rikkaita valtioita. Etelään kuuluvat Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtiot ja suurin osa Aasian valtioista, Pohjoiseen taas Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtiot ja osa Aasian valtioista. Suomi on siis osa Pohjoista. Näitä käsitteitä käyttämällä liikkeet irtautuvat yhdenmukaistavasta kehitysajattelusta, joka yhä yleensä liittyy esimerkiksi kehitysmaan käsitteeseen.

Mitä on ekologinen velka?

Ekologinen velka viittaa toisaalta siihen, että ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnonvaroja niiden uusiutumiskykyyn ja riittävyyteen nähden. Tämä ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, ketkä kuluttavat liikaa ja millaisia rakenteita tämän ylikulutuksen takana on. Pohjoinen hyödyntää jatkuvasti erittäin paljon muun muassa Etelän tarjoamia halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Hyvin usein tämä prosessi johtaa monien Etelän ihmisten elinolojen huononemiseen ja ympäristötuhoihin.

Ekologista velkaa voi ajatella tulkintakehyksenä, jonka avulla voidaan pohtia esimerkiksi ympäristönkäyttöä ja sen oikeudenmukaisuutta, ilmastonmuutoksen seurauksia eri ihmisryhmille eri puolilla maailmaa ja näiden kysymysten suhdetta kulutukseen ja tuotantoon. Kaikkiin näihin liittyy myös kysymys siitä, mihin suuntaan yhteiskuntia eri puolilla maailmaa halutaan muuttaa. Ekologisen velan käsite tarjoaa tulkintakehyksen, johon voi tuoda erilaisia tavaroita, tarinoita ja suurempiakin asiakokonaisuuksia, ja pohtia näiden vaikutuksia ihmisten elämään ja elinympäristöihin. Olennainen osa ekologisen velan ajatusta on se, että kulutustasoa Pohjoisessa on vähennettävä.

Näitä kysymyksiä pohditaan vielä kuluvan kevään aikana yhdessä nuorten ja ammattikasvattajien kanssa kouluvierailuilla, kaupunkikävelyillä, koulujen teemapäivillä ja ammattikasvattajien koulutuksissa. Ajatuksena on paitsi tarjota uutta tietoa ja innostaa ihmisiä toivottavasti toimimaan asioiden muuttamiseksi, myös keskustella ja kyseenalaistaa. Toivomme olevamme osa prosessia, joka herättää kiinnostuksen hankkia lisää tietoa ja myös toimia epäkohtien korjaamiseksi.

Globaalia ympäristökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita -hanke on yksivuotinen ja se toteutetaan aikavälillä elokuu 2011 – toukokuu 2012 Ulkoministeriön kehityskasvatushanke -tuella. Hankkeessa tarjotaan materiaaleja ja koulutuksia ammattikasvattajille ja toteutetaan nuorille suunnattuja kouluvierailuja ja kestävän kulutuksen kaupunkikävelyjä. Maan ystävien yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Uusi Tuuli ry, Luonto-Liitto ry, Emmaus Aurinkotehdas ry ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hankkeessa työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää.

1. Maan ystävät ry

Selvitä ainakin kaksi syytä siihen, miksi joidenkin rakennusten räystäisiin muodostuu jääpuikkoja ja joidenkin ei.

Selvitä miten jääpuikko muodostuu.

1. Tehtävämateriaali ratkaisuineen

Matematiikan teemapäivä

Tietomaassa järjestettiin lauantaina 4.2. Matematiikan teemapäivä. Teemapäivän toteuttivat yhteistyössä Tietomaa ja OuLUMA-keskus. Päivän aikana riitti vilinää ja vilskettä, kun Tietomaan näyttelyt ja teemapäivä houkuttelivat paikalle yli 300 kävijää.

Tietomaan näyttelyiden lomassa kävijät saivat kierrellä tehtävärasteilla, joilla ratkottiin matemaattisia pulmia ja pelattiin monenlaisia mukavia pelejä. Tehtävien suorittamisesta ansaitsi leimoja toimintapassiin, ja täydellä passilla sai osallistua arvontaan. Osallistujien kesken arvottiin lautapelejä ja vapaalippuja Tietomaahan. Tehtävärastien ohjaajina toimivat Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijat ja Tietomaan henkilökunta.

Tehtävät innostivat lapsia ja nuoria ongelmanratkaisun pariin. Useimmat tehtävät sopivat kaikenikäisille, ja perheen pienimmätkin oli otettu huomioon tarjoamalla heille muun muassa askartelua, hahmotuskykyä kehittäviä palapelejä ja pieniä laskutehtäviä.  Tehtävärastien lisäksi kävijät puuhastelivat matematiikka-aiheisen Bagdad ja äärettömyys -näyttelyn tiloissa kattavan peli- ja pulmatehtävien valikoiman parissa. Jokaisella rastilla koettiin oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä. Innostuneet lapset saivat ohjaajienkin suunpielet nousemaan leveään hymyyn.

Muita teemavuoden tapahtumia

Teemavuoteen liittyen kaikenikäisille kouluryhmille suunnattu Bagdad ja äärettömyys -näyttelykokonaisuus on varattavissa 25.4. asti. Näyttely poikkeaa Tietomaan perinteisistä teemanäyttelyistä siten, että siinä ratkotaan erilaisia matemaattisia tehtäviä ja pulmia ohjatusti oppaiden johdolla.

Ryhmille suunnatun toiminnan lisäksi Bagdad-näyttelyyn voi tutustua jokainen ilmaiseksi keskiviikkoiltaisin järjestettävässä matikkakahvilassa. Lisäksi Tietomaassa järjestetään tiettyinä keskiviikkoiltoina ilmaisia matematiikka-aiheisia luentoja.

Keskiviikon 22.2. luennoitsijana on Esa Läärä ja aiheena Tilastotiede – tietoyhteiskunnan  perustiede

Tilastoja pidetään usein vain kuivina numerojonoina, ja niiden parissa askarointia lähinnä tylsänä puuhana. Niinpä tilastotiede ei monellekaan koululaiselle näyttäydy kovin mielenkiintoisena oppiaineena. Tämä harmaa imago on vahvassa ristiriidassa sen kanssa, kuinka kiinnostavasta ja tärkeästä alasta oikeasti on kysymys 2000-luvun tietoyhteiskunnassa.

Tilastotiede on matemaattinen tiede, jonka sovellukset ovat piilevänä läsnä monilla jokapäiväisen elämämme alueilla. Se on oppi menetelmistä, joilla hallitaan vaihtelua ja sattumaa mitä erilaisimmissa ilmiöissä ja kysymyksissä, kohteena esim. säätila ja ilmastonmuutos, pörssikurssit ja työttömyys, sairauksen syyt ja hoidot, biotunnisteet ja kanta-asiakaskortit, tai eläkeikä- ja kuntarakenneuudistukset.

Todennäköisyyslaskentaan perustuvien matemaattisten mallien avulla pyritään runsaasti vaihtelua eli ”kohinaa” sisältävästä havaintoaineistosta eli datasta suodattamaan sen sisältämä olennainen informaatio. Näin tieto kohdeilmiöistä lisääntyy ja vastaukset tarkentuvat, mikä tarjoaa tukevamman pohjan mm. taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle suunnittelulle ja päätöksenteolle.

Tavanomaisten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen lisäksi tilastolukutaito on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kansalaistaito, jonka asianmukainen opettaminen ansaitsisi nykyistä suuremman panostuksen eri kouluasteilla.

1. Lisätietoja luennoista ja matikkakahvilasta
2. Lisätietoa Bagdad-näyttelystä

Solmu on kouluille ja kaikille matematiikasta kiinnostuneille tarkoitettu ilmainen matematiikkalehti. Se perustettiin joulukuussa 1996 Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella Nokian ja Taloudellisen Tiedotustoimiston alkurahoituksella. Opetusministeriö on avustanut Solmua LUMA-rahoilla ja Suomen Kulttuurirahasto on tukenut erillisiä projekteja, joista mainittakoon lehden erikoisnumerona julkaistu Marjatta Näätäsen kirja Matematiikka, naiset ja osaamisyhteiskunta. Solmussa on myös EU-rahoituksen turvin tehty monikielinen matematiikan verkkosanakirja käsitepuineen. Vuodesta 2000 lähtien on Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukenut Solmua.

Toiminnan tavoitteena on lisätä matematiikan harrastusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti lukion ja peruskoulun oppilaiden keskuudessa. Lehdessä julkaistaan koulumatematiikkaa sivuavia ja sitä syventäviä kirjoituksia sekä matematiikan merkitykseen liittyviä ja sitä popularisoivia kirjoituksia. Lehden paperikopio ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja se lähetetään sitä pyytäneille kouluille. Lehden pääasiallinen jakelukanava on kuitenkin verkko, eikä lehteä voi tilata resurssiemme vähäisyyden takia. Lehden kaikki ilmestyneet numerot ovat Solmun nettisivulta ladattavissa pdf-tiedostoina.

Solmun nettisivuilla on myös paljon aihepiireittäin arkistoituja kirjoituksia, joita ei ole paperilehdessä julkaistu. Laajoja artikkeleita on mm. unkarilaisvaikutteisesta alkuvaiheen opetuksesta ja Montessorin opetustavasta. Kaikkiaan näitä vapaasti tulostettavia tiedostoja on satoja, ja lisää tulee koko ajan. Solmussa on myös keskusteluryhmä, Matematiikan Atrium, jossa voi käydä keskusteluja matematiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä.

Alakoulun matematiikkadiplomit

Matematiikkadiplomisivulta voi tulostaa suuren suosion saavuttaneet alakoulun diplomitehtävät I–VI ja diplomit. Yläkouluun tarkoitetut diplomitehtävät VII–IX ovat tulossa. Diplomisivulla on lisäksi monia syventäviä oheiskirjoituksia, jotka madaltavat peruskoulun ja lukion välistä kuilua matematiikassa. Solmussa 1/2012 on Marjatta Näätäsen laaja kirjoitus matematiikkadiplomeista.

Solmun oppimateriaalit

Solmun sivulla on myös kasvava määrä oppimateriaaleja mm. Matti Lehtisen kirjoittama Matematiikan historia, aksiomaattista algebraa ja geometriaa, matemaattista fysiikaa ja lukuteoriaa. Siellä ovat myös Kalle Väisälän Algebran oppi- ja esimerkkikirja I ja Keskikoulun geometria. Kaikki materiaalit vapaasti hyödynnettävissä koulukohtaisten erikoiskurssien toteutuksissa ja itseopiskelussa.

Valmennustoiminta

Solmussa on alasivu matematiikan olympiavalmennukseen liittyville asioille. Siitä löytyvät valmennustehtävät, tiedot kilpailuista, leiritoiminnasta ja kerhoista. Mukana on myös laajat paketit vapaasti tulostettavaa valmennusmateriaalia algebrasta, geometriasta, kombinatoriikasta ja lukuteoriasta.  Ne ovat tietenkin kaikkien matematiikasta kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä.

Miten Solmua tehdään?

Solmua tehdään pääosin talkootyönä ja näihin talkoisiin ovat tervetulleita kaikki matematiikasta kiinnostuneet henkilöt. Osallistumistapoja on monia. Lehteä voi tehdä tunnetuksi tuttavapiirissään, Solmun nettisivun voi linkittää Facebook-sivulleen ja oppilaitoksensa sivulle. Solmulla on myös oma Facebook-ryhmä. Solmun sivulla olevaa Solmu- ja verkkosanakirjajulistetta voi levittää oppilaitosten ilmoitustauluille. Lehteen voi myös lähettää kirjoituksia. Toimituskunta – sen kokoonpano selviää lehdestä – arvioi ne, päättää julkaisusta ja antaa palautettakin. Matemaattisten kirjoitusten lisäksi tervetulleita ovat myös matematiikan merkityksestä sitä soveltavilla aloilla kertovat kirjoitukset. Sellaiset ovat omiaan antamaan perspektiiviä koulunkäyntiin ja saattavat jopa antaa virikkeitä ammatinvalintaan.

Lopuksi

Solmu on siis todellinen koulumatematiikan tietopankki sisältäen kaiken mahdollisen alakoulun diplomitehtävistä matematiikan olympiavalmennukseen. Lehden toimituskunta toivoo, että opettajat monistaisivat Solmua ainakin matematiikasta kiinnostuneille oppilaille lukioissa ja peruskoulussa. Suurissa kouluissa voisi jopa viritellä Solmuun liittyvää harrastus- ja kerhotoimintaa. Sellaiseen osallistuvat oppilaat huolehtisivat oppilaitoksessaan lehden monistamisesta ja levityksestä, tietenkin opettajan myötävaikutuksella. Solmu-kerho seuraisi aktiivisesti Solmun nettisivua ja Facebook-ryhmää, keskustelisi lehden artikkeleista ja antaisi niistä palautetta vaikkapa Solmun keskusteluryhmään, jossa on palautteelle oma alasivu.

Toimituskunta toivoo myös, että matematiikan aineenopettajiksi opiskelevat ottaisivat Solmun osaksi päivittäistä opiskeluaan. Solmun didaktisista kirjoituksista on varmasti hyötyä tulevaan ammattiin valmistumisessa ja matemaattisilla kirjoituksilla voi olla jopa aineenhallintaa vahvistava vaikutus. Ja tietenkin oppimistapahtumiin liittyvistä oivalluksista voi kirjoittaa tarinoita Solmussa julkaistaviksi.

1.-6. luokat

Välineet:

Tulostetut diplomitehtävät, tehtävistä rippuuen esimerkiksi värikyniä, peili, paperiliittimiä (2 eri kokoa), arpakuutioita, viivotin ja lukuvuoden lopuksi jaettavat diplomit.

Kuvaus:

Alakoululaisille suunnatulla matematiikadiplomitoiminnalla pyritään tarjoamaan hauskaa toimintaa ja haasteita matematiikan parissa sekä innostamaan matemaattisen ajattelun kehittämiseen. Yhteistyö ja tehtävistä keskustelu ovat toivottavia, jotta oppilas saa kertoa ääneen havainnoistaan ja ratkaisutavoistaan ja näin kehitää matematiikan kielenkäyttöä.

Tehtävät soveltuvat oppitunneille, kerhoihin sekä kotiin tehtäviksi ja ne ovat tulostettavissa matematiikkalehti Solmun sivuilta. Lukuvuoden alussa opettaja voi esimerkiksi käynnistää diplomitoiminnan, jolloin tehtäviin voidaan tutustua koulussa oppitunneilla. Tämän jälkeen tehtäviä on mahdollista jatkaa itsenäisesti vaikkapa kotona.

1. Matematiikkadiplomi (Solmu-lehti)

Mitä eroa on näillä paperilumihiutaleilla ja aidolla lumihiutaleella?

Vinkki: tutki lumihiutaleiden symmetriaa ja sakaroiden lukumäärää.

Keksi vähintään yksi tapa, jolla voit tehdä paperista enemmän aidolta näyttävän lumihiutaleen.

1. Tehtävä ratkaisuineen

Yläkoulu ja lukio

Kuvaus

Maan ystävät ry on tuottanut monipuolisen materiaalipaketin tukemaan ammattikasvattajien ympäristö- ja globaalikasvatustyötä. Materiaalit koostuvat ekologisen velan eri teemojen aihepiirejä käsittelevistä diasarjoista, syventävistä taustamateriaaleista, video- ja kuvapankista, toiminnallisista menetelmistä, globaalin Etelän tarinoista ja artikkeleista sekä linkki- ja lähdekirjastosta.  Teemat ovat ympäristöoikeudenmukaisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus, kylässä kehitysmaissa – kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä sekä kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen.

1. Materiaalipaketti

Lisätietoa Ekologinen velka -ympäristökasvatushankkeesta.

7. lk

Kuvaus

Tehtävässä oppilaat soveltavat teoriatietämystään järviekosysteemistä ja siinä tapahtuvista vuodenaikaisvaihteluista. Tehtävässä käsitellään mm. järviekosysteemin erityispiirteitä, kuten veden kerrostuneisuutta ja eliöiden talvehtimista.

1. Vuodenkierto järvessä -tehtävämoniste
2. Vuodenkierto järvessä -opettajan moniste

Ekologinen velka -kouluvierailut

Maan ystävät tarjoaa Ekologinen velka -aiheisia kouluvierailuja yläkouluille ja lukioille keväällä 2012. Kouluvierailut tukevat opetussuunnitelman kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteita ja antavat oppilaille välineitä arvioida globaaleja ilmiöitä ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Vierailun aikana oppilaat tutustuvat monipuolisten materiaalien sekä osallistavan tapaus- ja tarinatyöskentelyn keinoin globaaleihin ympäristöteemoihin: ekologinen velka, ympäristöoikeudenmukaisuus, ilmasto-oikeudenmukaisuus, kylässä kehitysmaissa sekä kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen.

Vierailujen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä.

Tunnit soveltuvat erityisesti yhteiskuntaopin, historian, maantiedon, biologian, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja äidinkielen opetussisältöihin. Ekologinen velka- oppitunti kestää 2 x 45 min. Vierailu on koululle maksuton. Kouluvierailuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Oulun, Rovaniemen, Kuopion, Jyväskylän ja Joensuun alueilla.

Globaali ympäristöpäivä

Maan ystävät tarjoaa kouluille mahdollisuutta järjestää Globaalin ympäristökasvatuksen teemapäivän keväällä 2012. Päivän tavoitteena on täydentää opetuksen ympäristö- ja globaalikasvatuksen tavoitteita. Teemapäivät toteutetaan paikkakunnasta riippuen yhteistyössä Luonto-liiton, Nuorten akatemian ja Eettisen kaupan puolesta ry:n kanssa. Tarjolla on myös Maan ystävien Fgits -hankkeen kouluvierailuja.

Teemapäivä sisältää:

- Koko koulun yhteisen Ekologinen velka -alustuksen
- Valinnaisia työpajoja:
Ympäristöoikeudenmukaisuus (MY)
Ilmasto-oikeudenmukaisuus (MY)
Kylässä kehitysmaissa – kohtuuden jäljillä globaalissa Etelässä(MY)
Kestävä taloudellinen vaihto ja kulutuksen vähentäminen(MY)
Kansallisvaltio ja globaali talous (MY)
Globaali metsäteollisuus ja Suomi (MY)
Vientivetoisen maatalouden sosiaaliset vaikutukset maanomistukseen ja
väestöön (MY)
Itämeri (Luonto-liitto)
Maailman kuvat -sarjakuvatyöpaja (Nuorten akatemia)
Globaalin vaate- tai elektroniikkateollisuuden tuotannon ongelmat (Eetti)
Reilu kauppa ja vastuullinen kuluttaminen (Eetti)
Globaalia ympäristödraamaa (MY)

Lisäksi voidaan näyttää aiheeseen liittyviä videoita tai toteuttaa esim. kierrätystori. Yhteistyössä kotitalousopettajan kanssa voidaan ideoida työpaja, jossa laitetaan pieni-hiilijalanjälkisiä tai pieni-vesijalanjälkisiä välipaloja. Saatavilla on myös monenlaisia materiaaleja, jotka liittyvät aihepiiriin, esim. julistesarjoja ja näyttelyitä.

Työpajoja on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen, parhaiten teemapäiviä on tarjolla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.

Yhteystiedot:

Kouluvierailutilaukset (mieluiten sähköpostitse):

Karel Keiramo
hankekoordinaattori
Maan ystävät ry
puh. 045-8983551
karel.keiramo@maanystavat.fi

Teemapäivätilaukset:

Riika Huitti-Malka
Hankekoordinaattori
Maan ystävät ry
puh. 045-8983552
riika.huitti-malka@maanystavat.fi

Lisätietoja hankkeesta:

Globaalia ympärstökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita” -hanke  on yksivuotinen ja toteutetaan ajalla elokuu 2011 – toukokuu 2012 Ulkoministeriön kehityskasvatushanke -tuella. Hanketta  koordinoi Maan ystävät ry yhteistyökumppaneinaan Uusi Tuuli ry, Luonto-Liitto ry, Emmaus Aurinkotehdas ry ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hankkeen
toimintamuotoja ovat kouluvierailut, ammattikasvattajien koulutus ja tiedotus.

Kokeen ideana on, että oppilaiden osaamista testataan kolmella eritasoisella, rinnakkaisella tehtävällä. Tehtävät laaditaan siten, että kahden pisteen osannut oppilas hallitsee kyseisen asian arvosanalla 6, neljän pisteen osaaja arvosanalla 8 ja kuuden pisteen osaaja arvosanalla 10. Näin kaiken tasoisille oppilaille löytyy omaa osaamistaan vastaavia haasteita. Oppilaat saavat valita kustakin tehtävästä haluamansa tason. Oppilaita on kuitenkin kannustettu tekemään lisäksi toinen rinnakkainen tehtävä, siten että tehdyistä rinnakkaisista tehtävistä huomioidaan paras.

Koe tukee erilaisia oppijoita ja antaa riittävästi tekemistä jokaiselle. Lahjakkaat oppilaat saavat haastetta 6 pisteen tehtävistä ja tietyn asian heikommin osaavat oppilaat pääsevät kuitenkin tehtävien alkuun 2 pisteen tehtävissä. Lisäksi koe toimii myös osaltaan oppimistilanteena: usein käy niin että oppilas tekee ensin 2 pisteen tehtävän, minkä jälkeen hän yrittää 4 pisteen tehtävää usein onnistunein tuloksin.

1. 7. luokan koe

1. 8. luokan koe

Lukio

Kuvaus

PowerPoint-esitys ja siihen liittyvä tehtävämoniste perehdyttävät tuulen syntyyn, maapallon tuulijärjestelmiin ja tuulijärjestelmien hahmottamiseen sääkartoilta.

1. Tuulet-PowerPoint-esitys
2. Tuulet-tehtävämoniste

Suomen tietokirjailijat ry rahoittaa kevään 2012 aikana kaksikymmentä tietokirjailijavierailua lukioihin.  Opettajat voivat lähettää toivomuksensa vierailevasta tietokirjailijasta Suomen tietokirjailijat ry:n toimistoon osoitteeseen toimisto[at]suomentietokirjailijat.fi. Toiveita otetaan vastaan tiistaihin 31.1.2012 saakka.

Suomen tietokirjailijat ry toimittaa tietokirjailijan yhteystiedot koululle, joka sopii vierailun ajankohdan suoraan tietokirjailijan kanssa. Suomen tietokirjailijat ry maksaa esiintyjälle palkkion, matkakulut ja mahdolliset päivärahat. Vierailut toteutetaan 31.5.2012 mennessä.

Mukana on kaksikymmentä tietokirjailijaa

1. Ahola Suvi

Suvi Ahola on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko, joka parhaillaan kirjoittaa kirjaa lukupiireistä.

2. Hako Pekka

Pekka Hako on tietokirjailija, joka on kirjoittanut erityisesti elämäkertoja ja henkilökuvia. Musiikin alaan erikoistuneelta Hakolta ilmestyy helmikuussa 2012 kirja Jorma Hynnisen sielun maisemista.

3. Havaste Paula

Tarzan-tutkimuksella väitellyt Paula Havaste on julkaissut muun muassa teoksen Temppuja ja tiedettä Heurekasta: kokeile kotona! (2008)

4. Heinimäki Jaakko

Jaakko Heinimäki on pappi ja tietokirjailija. Hän on näkyvä keskustelija, kirjallisuuden alan moniottelija.

5. Hotakainen Markus

Markus Hotakainen on kirjoittanut tähdistä ja avaruudesta sekä lapsille että aikuisille.

6. Kirves Jenni

Jenni Kirves on kirjoittanut kirjan Kalle Päätalosta. Lisäksi hän on ollut mukana teoksessa Ruma sota ja teossarjassa Sodassa koettua.

7. Kivimäki Arto

Arto Kivimäki on monissa teoksissaan tehnyt nykylukijoille tutuiksi latinan kielen ja antiikin maailman.

8. Kolbe Laura

Laura Kolbe on kirjoittanut lukuisia teoksia Helsingin historiasta ja sivistyneistöön liittyvistä aiheista. Teoksessaan Ihanuuksien ihmemaa (2010) hän romuttaa perinteisen näkemyksen Suomesta yhden kertomuksen maana.

9. Kortelainen Anna

Anna Kortelaisen monet teokset liikkuvat kuvataiteen ja kirjallisuuden maailmassa kohteinaan muun muassa Albert Edelfelt ja L. Onerva.

10. Laine Lasse J.

Lasse J. Laineen lintu- ja luonto-oppaat ovat alansa perusteoksia, joita lukevat sekä nuoret että aikuiset.

11. Leinonen Matti

Matti Leinonen on taitava yleistajuisten luonto- ja ympäristökirjojen tekijä, joka on ollut mukana myös kymmenissä oppikirjoissa.

12. Lindgren Minna

Minna Lindgren on kirjoittanut paljon musiikista, kuten Leif Segerstamin elämäkerran. Hänen uusin teoksensa on Sivistyksen turha painolasti (2011).

13. Lintunen Martti

Tietokirjailija ja valokuvaaja Martti Lintunen on julkaissut yli 60 teosta, viimeksi lapsille ja aikuisille tarkoitetun Älä yritä unohtaa -kirjan, jonka taustalla on läheisen itsemurha.

14. Löytty Olli

Olli Löytyn monet teokset kertovat Afrikasta ja kolonialismin ajasta. Esseekokoelma Maltillinen hutu ja muita kirjoituksia kulttuurien kohtaamisesta on yksi viime vuosien kiitetyimpiä tietokirjoja.

15. Löytönen Markku

Kulttuurimaantieteilijä Markku Löytönen on kirjoittanut lapsille ja aikuisille muun muassa löytöretkistä.

16. Nevala Heikki

Heikki Nevalan uusin teos on taikurien vaiheista Suomessa kertova Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita. Hän on itse myös taikuri Heikki Harha.

17. Niku Risto

Risto Niku on taitava historian popularisoija, joka on kirjoittanut mm. teokset Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? (2003), Kahdeksan tuomittua miestä – sotasyyllisten vankilavuodet (2005) ja Kalevan kuolemanlento (2007)

18. Nurminen Marjo T.

Marjo T. Nurminen on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka sai Tieto-Finlandian vuonna 2008 teoksestaan Tiedon tyttäret  – Oppineita eurooppalaisia naisia antiikista valistukseen.

19. Rajala Panu

Panu Rajala on kirjailijaelämäkertojen taitaja, joka on julkaissut viimeksi teokset Mika Waltarista, Yrjö Jylhästä, Aila Meriluodosta ja Juhani Ahosta.

20. Zetterberg Seppo

Seppo Zetterberg on taitava elämäkertojen kirjoittaja (mm. Eugen Schauman ja Eero Erkko). Hänen pääteoksensa on kuitenkin 800-sivuinen, palkittu Viron historia (2007).

Lukio

Kuvaus

PowerPoint-esitys ja siihen liittyvä tehtävämoniste perehdyttävät oppilaan sään määritelmään, säähän vaikuttaviin tekijöihin ja sääkarttojen tulkitsemiseen.

1. Sää-PowerPoint-esitys
2. Sää-tehtävämonisteet

1. Laskulabyrintti
2. Laskulabyrintin ratkaisut

Energiateollisuus ry on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.

Ilmasto-opas.fi -portaali kokoaa hajallaan olevaa tutkimusperäistä ilmastonmuutostietoa yhtenäiseen muotoon. Portaalin ovat toteuttaneet yhdessä Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.

Luokanopettajaliitto on perustettu 1975 ajamaan luokanopettajien asiaa.

BMOL ry on biologian ja maantieteen opettajien ja opettajaksi opiskelevien yhteinen pedagoginen järjestö, joka luo näiden aineiden opettajille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa yhdessä.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry toimii matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin puolestapuhujana ja opetuksen kehittäjänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Liitto harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja tiedotustoimintaa.

Opetin.fi on opettajien ja yritysten kohtaamisen foorumi. Opetin.fi-verkkopalvelu tarjoaa työkaluja opetuksen tueksi. Palvelusta löydät mm. hyviä käytäntöjä ja malleja yritysyhteistyöhön, tehtäviä ja tukimateriaaleja eri oppiaineiden opetukseen.

Ruotsinkielinen Resurscenter on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

www.ymparisto.fi on valtion ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Palvelua ylläpitävät ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja 13 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualuetta (ELY) eli entistä alueellista ympäristökeskusta.

Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan yhteydessä toimiva Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima Keski-Suomen LUMA-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa.

Tampereen LUMATE-keskuksen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimiseen ja harrastamiseen. LUMATE-keskus on osa valtakunnallista LUMA-keskusten verkostoa

LuontoPortista löydät mielenkiintoista tietoa sadoista luonnonlajeista huippukuvaajien parhailla otoksilla kuvitettuna.

Tässä tehtävässä on jälleen palasiin pilkottu kirjain. Saatko koottua neljästä palasta M-kirjaimen?

1. Materiaali ratkaisuineen

Vinkki:

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Tässäpä vinkki lintujen talviherkun valmistukseen:

Tarvikkeet:

Kookosrasvaa 500 g
Siemeniä (esim. auringonkukansiemeniä, murskattuja maapähkinöitä, kauraa, hirssiä) 3dl
Saviruukku
Narua

Valmistaminen:

1. Tee naruun solmu ja pujota lenkki saviruukun reiästä ulos ripustamista varten. Jätä lisäksi narua ruukun sisäpuolelle niin reilusti että se jää roikkumaan ulos lintuja varten. Tarkista, että solmu tukkii reiän hyvin. Voit myös tiivistää aukkoa esimerkiksi sinitarralla.
2. Sulata kookosrasvaa kattilassa.
3. Sekoita linnunsiemeniä sulaan kookokseen
4. Kaada seos ruukkuun.
5. Jäähdytä ja anna sen kovettua seuraavaan päivään. Ripusta talviherkku esimerkiksi puun oksalle. Muistathan huolehtia ruokintapaikan siisteydestä!

Lisätietoa:

Lue lintujen talviruokinnasta BirdLife Suomi ry:n verkkosivulta.

Joulupukilla on neljä läheistä tonttua. He ovat kaikki eri ikäisiä. Lisäksi jokaisella on eri lempiruoka, sekä jokin erilainen ulkonäköön liittyvä piirre, josta Pukki heidät tunnistaa. Kenelläkään tontuista ei myöskään ole samanväristä tonttulakkia jonkun muun tontun kanssa. Kuka tontuista pitää joulutortuista?

1. Tehtävä (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

• Rasvatonta maitoa

• Etikkaa

• Pieni kattila

• Keittiömitta

• Lämpömittari

• Lusikka

• Naula

Lisäksi:

• Esimerkiksi pienen piparkakkumuotin koristeen muotoiluun

• Halutessasi vaikkapa helmiä koristeeseen kiinnitettäväksi

• Koristeen ripustamiseen narua

Työohje:

Laita kattilaan n. 400 ml maitoa. Lämmitä maito kokoajan sekoittaen 50°C:een. Lisää tämän jälkeen maidon sekaan 20 ml:aa etikkaa ja sekoita lusikalla.

Nosta lusikkaan tarttunut muovi kattilasta ja muotoile koriste esimerkiksi muotin avulla. Tee naulan avulla ripustusnarua varten reikä koristeen yläreunaan. Voit myös halutessasi lisätä koristeen pintaan esimerkiksi helmiä. Anna koristeen vielä kovettua ennen ripustamista.

Hauskoja faktoja:

Faaraoiden aikana käytettiin maidon juoksuainetta eli kaseiinia side- ja liima-aineena. Suomen ensimmäinen muovitehdas puolestaan aloitti toimintansa vuonna 1921. Tehtaan tuottama muovi valmistettiin
myös maidosta.

Täältä löydät lisää tietoa aiheesta!

Sekoitussalakirjoituksessa viesti salakirjoitetaan sekoittamalla kirjaimet uuteen järjestykseen. Avaa seuraava sekoitussalakirjoituksella salattu vuodenaikaan liittyvä tervehdys:

HVÄOLAANELSAUTVOTYÄJUUJONLITUTAUTA

Keksitkö miten sekoitus on tehty?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kuva: Mikko Kiuttu

Tehtävä:

Talvella savupiippujen savut jäävät usein leijailemaan matalalle tiiviinä levynä. Ne nousevat ensin lähes pystysuoraan, mutta kääntyvät sitten yhtäkkiä vaakatasoon. Käännöksen aikana savujen suunta voi muuttua jopa 90 astetta, ja ne voivat alkaa liikkua nopeasti, vaikka maanpinnalla olisi tyyntä. Mikä ilmiö on kyseessä

1. Tehtävä ratkaisuineen

Sigma – öö, mikä?

Sigma-kilta ry, kavereille Sigma, on Oulun yliopiston fysiikan ja matemaattisten tieteiden opiskelijoiden ainejärjestö.  Siipiemme suojissa opiskelijat tutustuvat opiskelijakulttuuriin ja muihin opiskelijoihin, sekä saavat tukea opiskeluissa ja kasvamisessa ihmisenä (suuntaan tai toiseen). Käytännössä tätä agendaa toteutetaan tarjoamalla ajanvietettä opiskelujen lomassa sekä tekemällä opetuksenkehitystyötä yhdessä laitosten kanssa. Luonnossa sigmalaiset tunnistaa uniikeista musta-violeteista haalareista, joita pellepuvuiksikin nimitetään.

Miten tähän on tultu?

Sigma on perustettu jo 1959 eli samana vuonna kuin Oulun yliopistokin. Ensimmäisinä vuosina killan jäseniä olivat mm. kaikki matematiikan, fysiikan ja kemian sekä joidenkin teknillisten alojen opiskelijat. Killan nimi tulee kreikkalaisesta aakkosesta, sigmasta, jota käytetään matematiikassa yleisesti kuvaamaan summaa; kilta summasikin lukuisten aineiden opiskelijat yhteen. Vuosien varrella useimmat aineet ovat eriytyneet omiin järjestöihinsä, mutta fysiikka ja matemaattiset tieteet jatkavat yhteistä taistelua maailmaa vastaan. Vanhoista sigmalaisista on vuosien saatossa tullut myös professoreja eri laitoksille ja mahtuupa joukkoon yksi luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanikin.

Mitä, missä, milloin?

Sigma järjestää pitkin vuotta erilaisia virkistystapahtumia. Perinteisiä tapahtumia ovat fuksipäivä ja -sauna, Hailuoto-excursio, pizzailta, pikkujoulut, hallituksenvaihtosauna ja vappusauna. Lisäksi järjestetään bileitä, leffa- ja peli-iltoja sekä muita satunnaisia (ja ajoittain mielivaltaisia tai mielenvikaisia) tapahtumia. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta satunnaisesta toiminnasta on syksyllä 2011 muutaman naispuolisen rivijäsenen aloitteesta toteutettu poikakalenteri, joka saavutti suhteellisen suuren suosion. Lisäksi killalla on useita liikuntavuoroja, joilla jäsenet voivat käydä verryttelemässä opiskelusta jumiutuneita lihaksiaan.

Lisäksi Sigma osallistuu aktiivisesti Oulun luonnontieteilijöiden ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan tapahtumiin ja tempauksiin. Myös muiden ainejärjestöjen kanssa pyritään yhteistyössä järjestämään bileitä, saunailtoja ja muuta sellaista.

Kilta tekee yhteistyötä fysiikan laitoksen ja matemaattisten tieteiden laitoksen kanssa, muun muassa abipäivillä ja palautepäivillä. Lisäksi laitoksien johtoryhmissä ja opetuksenkehittämistyöryhmissä on killan edustajia opiskelijajäseninä. Sigma on myös tuottanut tai hankkinut joidenkin kurssien opintomateriaaleja.

Yliopistolla jäsenet voivat luentojen välissä (tai niiden aikana) rentoutua Sigman kiltahuoneella, joka sijaitsee väestönsuojassa J2-rapun alapäässä. Kiltahuoneelta, eli Kopilta, löytyy pientä purtavaa tarjoava kanttiini ja ajanvietemahdollisuuksia TV:n, PS2:n, lauta- ja korttipelien sekä keskimääräistä huonompien juttujen muodossa. Bridge on erittäin suosittu peli kiltalaisten keskuudessa ja löytyypä joukostamme jopa muutama kansainvälisestikin kisannut sankari. Sigmalaiset ovat myös kunnostautuneita huonojen elokuvien ystäviä, joten väärään aikaan Kopille saapuminen voi vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen.

Sigma ja PR

Sigman tapahtumista ja toiminnasta saa lisäinfoa nettisivujen (www.sigma-kilta.net) ja Facebookin (www.facebook.com/sigmakilta) kautta. Meitä uskaltaa myös lähestyä luonnossa tai kiltahuoneella, olemme suhteellisen kesyjä ja kivoja otuksia. Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa ja/tai matemaattisia tieteitä Oulun yliopistoon!

Tehtävässä tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Lisäksi voidaan myös tutustua aurinkoenergian käsitteeseen.

Luokka-aste:

1.-6. luokat

Tarvikkeet:

etelään päin suunnattu ikkuna
teippiä
liitua
kompassi
viivoittimia
kello

1. Tehtävämateriaali

Materiaali on osa Active Learning -työkalupakkia, joka on tuotettu kolmivuotisessa Active Learning -projektissa. Täältä löydät lisää opettajien käyttöön suunnitellun Active Learning -työkalupakin materiaaleja, joissa on runsaasti ideoita kestävän kehityksen opetukseen sekä ympäristöopetukseen.

Hankkeessa mukana ollut Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Mitä onkaan kuvassa? Kalvosarjaa eteenpäin selatessasi vihjeet helpottuvat. Missä vaiheessa arvaat mitä kuva esittää?

Tehtävä:

Tonttu Näppärä on saanut tänä jouluna tehtäväkseen kuuseen ripustettavien joulukoristeiden askartelemisen. Tonttuverstaan kuusenkoristetarvikepaketista löytyy pieniä punaisia, vihreitä ja keltaisia palloja sekä tikkuja, joilla pallot liitetään toisiinsa. Tarvikepaketin mukana seuraa joulupukilta tullut ohje:

”Jokaisen valmiin kuusenkoristeen tulee sisältää:

10 punaista palloa
4 vihreää palloa
1 keltainen pallo

Jokaisesta punaisesta pallosta tulee lähteä yksi liitostikku, jokaisesta vihreästä pallosta neljä liitostikkua ja keltaisesta pallosta kaksi liitostikkua.”

Kuinka monta erilaista kuusenkoristetta tonttu Näppärä voi rakentaa joulupukin ohjeita noudattaen?

1. Joulukoristepulma ratkaisuineen

Kuva: Oulun kaupungin kuva-albumi

Tehtävä:

Monet lintulajit muuttavat talven ajaksi etelän lämpöön. Suomessakin paikkalintuina esiintyvät lajit ovat pakkasten kourissa kovilla. Kesällä lisäännytään, mutta talvella kaikki voimavarat kuluvat hengissä säilymiseen. Voiko mikään lintulaji lisääntyä arktisissa olosuhteissa? Perustele vastauksesi.

1. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

5.-7. luokat

Kuvaus:

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

1. Energiansäästövisa

Tehtävä:

Tontut Tarmokas ja Tuulispää ovat pakkaamassa joulupukin rekeä aattoa varten. Heillä on kolme lahjasäkkiä, joissa on seuraavat lahjat:

1. säkki:
6 sinistä pakettia
2 punaista pakettia
2 ruskeaa pakettia
1 vihreä paketti

2. säkki:
5 punaista pakettia
4 hopeista pakettia
1 sininen paketti
1 vihreä paketti

3. säkki:
5 vihreää pakettia
3 sinistä pakettia
2 keltaista pakettia
1 punainen paketti

Tarmokas ja Tuulispää ottavat näistä yhden säkin. Kuinka monta lahjapakettia heidän tulee nostaa säkistä, jotta he voivat varmasti tietää mikä näistä kolmesta säkistä on kyseessä?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kävimme seuraamassa torstaina 10.11. matematiikan opiskelijoiden 7.-luokkalaisille pitämää energiansäästötuntia Oulun Normaalikoululla. Luonnonvarojen rajallisuus oli tunnilla yksi keskeisistä esille nostetuista syistä säästää energiaa. Nykyisellä energiankulutuksella ja käytössä olevilla energiantuotantomuodoilla tulee energiavarojen loppuminen ajankohtaiseksi kenties jo meidän elinaikanamme. Oppilaita heräteltiin pohtimaan ratkaisuja energiankulutukseen ja -tuotantoon liittyviin tärkeisiin kysymyksiin. Olisi tärkeää pyrkiä hillitsemään energiankulutusta sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Keskustelun aikana huomattiin, että nämä kysymykset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä tälläkin hetkellä, eivätkä tulevaisuuteen liittyviä ”sen ajan murheita”, kuten eräs oppilas tunnin alkupuolella tuumaili.

Tunti sisälsi paljon asiatietoa ja mielenkiintoisia yksityiskohtia energiankulutuksesta ja -säästämisestä, sen kustannuksista ja tuotantotavoista. Huhun mukaan tietokoneen tuottaman hukkalämmön avulla voisi jopa pitää opiskelijaboksin lämpimänä oikeanlaisen alumiinikuoren avulla! Oppilailta myös arvuuteltiin tilastotietoja energiankulutukseen liittyen, muun muassa suurimpia energiankuluttajamaita koko maailmassa ja Pohjoismaissa. Kävi ilmi, että Suomi on koko maailman 48. suurin kuluttaja ja Pohjoismaista kolmanneksi suurin heti Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Kuva: Anna Hekkala

Oppilaat aktivoitiin myös miettimään miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Oppilaat hoksasivat hyvin, että esimerkiksi vähentämällä vedenkulutusta, pyöräilemällä autoilun sijaan ja turhien sähkölaitteiden sulkemisella voi säästää energiaa jokapäiväisessä elämässä. Infrapunalla toimivan lämpömittarin avulla havaittiin myös, että ikkunaverhot toimivat hyvänä lämmöneristeenä, joten niiden sulkeminen yön ajaksi voi vähentää lämmityskustannuksia. Lämpötilamittausten mukaan lämpötilaero verhojen eri puolilla voi olla jopa kaksi astetta.

Kuva: Anna Hekkala

Energiansäästöaihe oli selkeästi mielenkiintoinen ja aiheutti paljon keskustelua oppilaiden keskuudessa. Uskomme, että tunti sai oppilaat ajattelemaan omia energiankulutustottumuksiaan sekä energiateemaan liittyviä kysymyksiä laajemminkin.

______________________________

Energiankulutusta ja -säästöä voi pohtia oppilaiden kanssa esimerkiksi aiheeseen liittyvän tietokilpailun avulla:

1. Energiansäästövisa

Kuva: NASA

Tehtävä:

Kirkkaina iltoina auringonlaskun aikaan itätaivaalla horisontin yläpuolella näkyy selvä, tumma alue, joka laajenee koko ajan. Erityisen selvästi ilmiö näkyy talvisin, kun hämärän aika on pitkä ja aurinko laskee hitaasti horisontin alapuolelle. Mikä ilmiö on kyseessä ja mistä se johtuu?

1. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Tehtävä:

Lumipyryn jälkeen talonmiehen tehtävänä on puhdistaa lumesta talojen oville johtavat polut. Löydätkö talonmiehelle reitin, jota pitkin hän kulkee kutakin polkua täsmälleen yhden kerran?

1. Polkuongelma 1
2. Polkuongelma 2
3. Polkuongelma 1 ratkaisuineen
4. Polkuongelma 2 ratkaisuineen

Osaatko päätellä säännön, joka määrittää tehtävässä esitellyn lukujen sarjan. Mikä on sarjan seuraava termi?

1. Tehtävä (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Kuva: NASA

Tehtävä:

10. joulukuuta 2011 nähtiin taivaalla täydellinen kuunpimennys. Mistä kuunpimennys johtuu? Miksi kuunpimennys ei näy joka kuukausi ja mitä pitäisi tapahtua, jotta näin olisi?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Kuva: Toivo Korja

Tehtävä:

Haltin rinteellä sijaitsee Suomen korkein kohta, mutta se ei kuitenkaan ole Suomen korkein tunturin huippu. Tiedätkö mikä on? Entä mitä sen nimi tarkoittaa?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Etsi ja selvitä Suomen lipun tarkat mittasuhteet ja laske kuinka suuri prosenttiosuus lipusta on sinistä väriä.

1. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Tehtävä:

Tarvitset pulmaan esimerkiksi kymmenen kolikkoa. Kokoa ne ensin kuvan osoittamalla tavalla pöydälle. Miten onnistuisit kääntämään kuvion ylösalaisin kolmea kolikkoa siirtämällä?

1. Tehtävä ratkaisuineen

Mikä eläin?

5 pisteen vihje: Tämä vuoneloksikin kutsuttu nelivarpainen eläin voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Se voi olla aktiivinen mihin vuorokauden aikaan tahansa, sillä se nukkuu useita lyhyitä jaksoja vuorokauden aikana.

3 pisteen vihje: Näiden laumaeläinten poikaset syntyvät yleensä touko-kesäkuussa. Talvella luppo eli pensasjäkälä on niiden tärkeää ravintoa.

1 pisteen vihje: Syksyllä on niiden kiima-aika eli rykimä. Tämän eläimen lihasta tehtyä perinneruokaa on moni lapinmatkailija maistanut.

Jos et vielä arvannut, niin kaikkihan ovat kuulleet tällaisesta punakuonoisesta…

Ratkaise japanilainen päättelykykyä vaativa piirtämistehtävä. Tulosta tehtävä paperille ja väritä lyijykynällä.

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Ratkaise numeroiden sijoittelua vaativa tehtävä.

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Tehtävä:

Tässä tehtävässä tulisi koota kuuteen palaseen pilkotusta H-kirjaimesta jälleen ehjä. Osaatko ratkaista tehtävän?

1. Tehtävämateriaali (pdf)
2. Tehtävä ratkaisuineen (pdf)

Opiskelijahaastattelu – Essi-Maaria – OuLUMA Vimeossa

Sunnuntaina 11.9. päättyi luonnonmaantieteen vuoden 2011 syventävä kenttäkurssi. Kurssi, nimeltään Pohjoisen luonnon tutkimus pidettiin Kilpisjärvellä Helsingin yliopiston biologisella tutkimusasemalla. Kurssin kesto oli viikko eli maanantaista sunnuntaihin. Luonnollisesti maanantai ja sunnuntai olivat enimmäkseen matkustuspäiviä, mutta muut viisi olivat intensiivisiä maastopäiviä.

Luonnonmaantieteeseen suuntautuneille on kaksi pakollista kenttäkurssia, joista ensimmäinen sijoittuu ensimmäisen vuoden loppuun ja toinen niin kutsutun maisterivaiheen alkuun, eli käytännössä neljännen opiskeluvuoden alkuun. Jälkimmäinen kenttäkurssi vaatii jo huomattavasti enemmän pohjatietoa luonnonmaantieteellisistä ilmiöistä, ja kenttäkurssilla tutkitaan ja havainnoidaan monimutkaisia ja moniulotteisia pohjoisessa ympäristössä esiintyviä luonnonilmiöitä. Eräänlaisena punaisena lankana on ilmastonmuutos, ja sen vaikutus pohjoiseen ympäristöön – niin elolliseen kuin elottomaankin.

Kohti Lappia ja ikiroutaa

Maanantaiaamuna 5.9. läksimme siis matkaan yliopistolta. Ensimmäinen matkakohteemme oli Aavasaksanvaara Ylitorniolla, jossa tutustuimme Itämeren vaiheisiin. Veiksel -jäätikön vetäytyessä viimeisimmän jääkauden jälkeen, Itämeri sijoittui jäätikön eteläreunan ja Tanskan salmien väliselle alueelle. Korkeimmillaan Itämeren pinta oli niihin aikoihin, kun jäätikkö oli jo vetäytynyt Suomen ja Ruotsin Lapin alueelle. Tällöin Aavasaksasta oli veden pinnan yläpuolella vain aivan yläosat, jotka nykyään ovat maankohoamisen ja meren pinnan laskun seurauksena reilut parisataa metriä merenpinnan yläpuolella. Muinainen rantaviiva näkyy selvänä huuhtoutumiskivikkona ja karuna kasvuympäristönä rinteillä, ja sen yläpuolinen osa (muinainen saari) on rehevää metsää, ns. “kalotti”. Tällaisia vaaroja kutsutaankin “kalottivaaroiksi”. Aavasaksalta matka jatkui Torniojokivartta seuraillen kohti lopullista määränpäätä. Perillä olimme myöhään illalla, joten aikaa oli vain majoittumiseen sekä pieneen reippailuun Saanan rinteillä.

Tiistai olikin sitten ensimmäinen maastopäivä. Päivän aiheina olivat ikirouta sekä metsänrajavyöhyke, joita varten jakauduttiin kahteen ryhmään, molemmilla puoli päivää kumpaakin aihetta. Ikiroutaa tutkimme ns. palsasoiden kautta. Suomessa käsivarren Lapissa sekä Utsjoen alueella esiintyy palsasoita, eli soita, joilla esiintyy ikiroutaa (jäätä) kumpumaisina muodostumina turvepatjan alla. Tutkimme erilaisin mittauksin, kuinka syvällä ikiroutaa esiintyy ja mitkä ympäristötekijät mahdollisesti vaikuttavat esiintymissyvyyteen. Pohdimme myös, miten sademäärien ja keskilämpötilojen muutokset mahdollisesti tulevat ilmastomuutoksen myötä vaikuttamaan ikiroudan esiintyvyyteen. Yleinen trendi oli kuitenkin selvästi nähtävissä: palsakummut olivat selvästi romahdelleita eli voimakasta sulamista oli jo tapahtunut viime vuosikymmenten aikana. Vanhimmat palsat olivat iältään jopa pari tuhatta vuotta vanhoja, ja olivat olleet jossain vaiheessa selvästi laajempia. Toki sulaminen ja vastaavasti uusien muodostuminen on osa palsojen normaalia ”kiertokulkua”, mutta kun ne kaikki olivat pienentyneet eikä uusia ollut enää muodostunut.

Metsänrajamittauksia eli käytännössä puustomittauksia teimme sitten Peeratunturin rinteillä. Selvitimme eri korkeuksilla puuston latvuspeittävyyttä, keskikorkeutta, maksimikorkeutta, pensaspeittävyyttä, puiden paksuuksia eri kohdista runkoa, keskimääräistä lumensyvyyttä jne. Tarkoituksena oli selvittää, miten eri ympäristötekijät vaikuttavat puuston rakenteeseen ja määrään, erityisesti metsänrajavyöhykkeellä. Metsänrajatutkimukset ovat nykyään tärkeässä roolissa, sillä pohjoisilla alueilla metsänrajan muutokset vastaavat herkästi ympäristön muutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Illat eivät suinkaan olleet pelkkää vapaa-aikaa, vaan päivällisen jälkeen jatkuivat vielä seminaarit, joita olimme valmistelleet etukäteen. Niinpä tiistaina istuimme vielä ilta kahdeksalta luokkahuoneessa kuuntelemassa esitelmiä ikiroudasta ja tunturikoivuista. Päivän anti oli todella mielenkiintoinen, ja jo ensimmäisen päivän jälkeen uni maistui enemmän kuin hyvältä!

Sopulina tunturissa

Keskiviikkona aloitimme aamun pienellä briefauksella geomorfologisesta aktiivisuudesta sekä sen mittaamisesta. Käytännössä geomorfologinen aktiivisuus tarkoittaa erilaisia elottomaan luontoon liittyviä prosesseja, joista pohjoisilla alueilla tärkeimpiä ovat routa, eroosioprosessit sekä vuotomaailmiö kaltevilla pinnoilla. Kiipesimme ensin Jehkatstunturin huipulle (920 m merenpinnasta), josta lähdimme ryhmittäin tekemään tutkimuslinjoja. Kuljimme kahta linjaa, joilla molemmilla tehtiin mittauksia 20m välein korkeuden suhteen, kukin ryhmä siis 40m välein. Selvitimme tietyn kokoiselta alueelta erinäisiä muuttujia, joihin kuului kasvillisuuspeittävyys, lumensyvyys, kaltevuus, pientopografia jne, sekä kartoitimme tutkimusalalla vaikuttavat geomorfologiset prosessit ja niiden aktiivisuuden. Tarkoitus oli selvittää, mitkä ympäristötekijät mahdollisesti vaikuttavat geomorfologisiin prosesseihin ja niiden aktiivisuuteen. Jälleen korostui ilmastonmuutoksen vaikutukset; miten prosessit mahdollisesti tulevat tulevaisuudessa muuttumaan ja mitä merkitystä sillä on ympäristön kannalta? Illalla tutustuimme jälleen seminaariesitysten kautta aiheeseen eri näkökulmista, ja samalla syvensimme tietämystä prosesseista ja niiden välisistä suhteista.

Mikäli tunturissa seikkailuun ei ennen reissua olisi ollut perehtynyt, olisi sen kurssin aikana kyllä oppinut melko hyvälle tasolle.. Torstai ei näet ollut fyysisesti sen latteampi päivä kuin edellisetkään, itse asiassa korkeusvaihtelu tutkimuslinjoilla vain kasvoi! Päivän aiheena oli biomassa, eli millaisia määriä kasvibiomassaa pohjoisessa luonnossa esiintyy, ja miten biomassan määrä vaihtelee paikallistasolla. Toisin sanoen pyrimme selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat biomassan määrään. Tällä kertaa tutkimuslinjat oli asetettu Saanan rinteille, ja tutkimuspisteille suunnattiin GPS:n avulla. Tutkimuslinjoja oli kolme, kaikki menivät kohti Saanan huippua mutta eri reittejä pitkin. Näin saimme mukaan erilaisia paikallistekijöitä. Leikkasimme tietyllä menetelmällä joka tutkimuspisteeltä yhteensä puolen neliömetrin alueelta kaikki putkilokasvit talteen. Tätä varten tarvitsimme erityisen tutkimusluvan, sillä ylipäätään jo liikkuminen Saanan rinteillä merkittyjen polkujen ulkopuolella on luvanvaraista.. Kuivasimme näytteet tutkimusaseman laboratoriossa, jonka jälkeen ne voitiin punnita. Jälleen määritimme useita muuttujia tutkimuspisteiltä, joiden suhdetta biomassan määrään tutkimme. Yllättävää oli, että kun puita ei oteta huomioon, biomassan määrä oli korkeimmillaan metsänrajan tuntumassa, eli ei suinkaan alimmilla korkeuksilla, missä kasvillisuus silmämääräisesti näyttäisi runsaimmalta.

Mittausten päätteeksi tarvoimme tukevassa pilvessä Saanan huipulle, ja juuri kun saavutimme korkeimman kohdan, pilviverho repesi! Näkymät olivat huimat! Vietimme hetken huipulla kierrellen ja kuivaillen, jonka jälkeen konkkasimme takaisin asemalle. Voin kertoa, että seminaarien jälkeen uni ja lepo olivat jälleen omassa arvossaan!

Perjantaina pääsimme tutustumaan sitten täysin uuteen luonnonmaantieteen tutkimussuuntaukseen: geodiversiteetin ja biodiversiteetin suhteeseen. Aihe on todella mielenkiintoinen, ja sen tutkimus on vasta aluillaan. Lyhyesti kuvattuna homman nimi on se, että määritetään alueella esiintyvät geomorfologiset, hydrologiset ja geologiset prosessit ja muodostumat, ja tarkastellaan, kuinka niiden monipuolisuus vaikuttaa elollisen luonnon monipuolisuuteen. Käytännössä jokainen muodostuma, esim. puro tai kalliojyrkänne, muodostavat oman erityislaatuisen elinympäristönsä, ja mitä enemmän näitä erilaisia elinympäristöjä on, sitä useammalle elollisen luonnon lajille on ”koti”. Eri lajit kun ovat erikoistuneet erilaiseen kasvuympäristöön. Tutkimusalat olivat samat kuin biomassamittauksissa, joten taas pääsimme kiipeilemään rinteitä ylös ja alas. Selvitimme taas lukuisan joukon eri muuttujia alueilta sekä kartoitimme geodiversiteetin. Niiden avulla tutkimme geodiversiteettiin vaikuttavia tekijöitä sekä geo- ja biodiversiteetin yhteyttä. Todella mielenkiintoinen ja haastava päivä!

Mykistävä tutkimusmatka naapurimaahan

Lauantaita olimme odottaneet koko viikon, sekä toivoneet hyvää keliä. Kohteena oli nimittäin Steindalsbreen –jäätikkö Norjan puolella! Se on ollut kyseisen kenttäkurssin perinteinen vierailukohde jo vuosien ajan, ja aina se on tehnyt opiskelijoihin yhtä suuren vaikutuksen. Köröttelimme minibusseilla Skibotnin vuonon rannalle laakson alapäähän, josta lähdimme kipuamaan laaksoa pitkin kohti jäätikköä. Muutaman kilometrin patikoinnin jälkeen saimme jäätikön ensimmäistä kertaa näkyviin – jotain aivan uskomatonta! Jäätikkö näkyi vielä kohtuu pienenä, mutta kun tarvoimme muutaman kilometrin lisää ja pääsimme läheisille reunamoreeneille, todellisuus paljastui. Mittasuhteet olivat käsittämättömät!

Moreenikasat, jotka jäätikkö oli kasannut keskiajan jälkeen vallinneen pienen jääkauden aikana, olivat toista sataa metriä korkeat! Niistä jäätikkö oli vetäytynyt jo puolisen kilometriä, eli keskimäärin vajaa pari sataa metriä sadassa vuodessa. Tosin vuoden 1998 jälkeen jäätikkö oli vetäytynyt n. 200 metriä, ja jo viime vuoden jälkeenkin parikymmentä metriä eli n. 5 cm vuorokaudessa.. Näkymä oli siis vaikuttava, mutta veti hiljaiseksi. Onko ilmastonmuutos todella näin radikaali ilmiö? Tietystikään jäätikön todellisia massanmuutoksia on vaikea arvioida, mutta tällä hetkellä trendi näyttäisi ainakin reunan perusteella olevan vahvasti negatiivinen, eli jäätikkö on sulamassa kiihtyvällä vauhdilla.

Kävimme seikkailemassa myös jäätikön päällä, siellä meni turvallinen lohkarejuova jota pitkin pystyimme nousemaan. Parhaillaan jäätä oli alapuolella n. 30 metriä, tuntui aika jännältä kuvitella mitä kaikkea alapuolella tapahtuu! Ja varsinkin katsella valtavia railoja, jotka ovat viime vuosinakin muutamia uteliaita vieneet jäätikön uumeniin. Jäätikön kanssa ei siis pelleillä, ja mikäli systeemiä ei tunne, ei jään päälle ole asiaa.

Lauantai oli siitä poikkeuksellinen päivä, että illalla ei ollut enää ainuttakaan seminaariesitystä! Saimme siis rauhassa saunoskella ja vietellä viimeistä kenttisiltaa, joka sitten hieman venähtikin. Sunnuntaina paluumatkalla tunnelma olikin melko hiljainen, ja matkanvarrella tehdyt pienet kenttätyöt eivät enää hirveästi porukkaa innostaneet. Oli kuitenkin mielenkiintoista käydä kaivelemassa Enontekiössä sijaitsevan Kuttasen dyynimuodostumaa. Löysimme nimittäin hiekkakerrosten välistä tuhkakerroksen, joka oli n. 5300 vuotta vanhojen laajojen metsäpalojen jäänne! Oli hämmentävää pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, millaiselta maisema tuolloin näytti.

Kotia kohti – tosin vain fyysisesti

Ouluun päästiin sitten iltatuimaan, ja paljon muuta ei enää jaksanut kuin laittaa nukkumaan. Vielä maanantain luennotkin menivät syvissä ajatuksissa, tuollaisesta reissusta ei ihan yhdessä yössä palaudu.. Mieleen jäi monenlaisia askareita, ja etenkin ilmastonmuutoksen todellisuus ja sen vaikutukset pohjoisen herkkiin ekosysteemeihin jäivät lähtemättömästi mieleen. Kun kerran pääsee konkreettisesti näkemään muutokset valtavissa prosesseissa, kuten ikirouta ja jäätikkösysteemit, tajuaa, millaisesta muutoksesta on oikeasti kyse, ja kuinka moneen asiaan sillä on loppujen lopuksi vaikutuksia.

Piristävää oli päästä näkemään myös toisenlaisia ilmiöitä, jotka ovat tyypillisiä pohjoisille alueille. Tällainen oli muun muassa sopulien vaellus, josta rippeet olivat edelleen näkyvissä. Joka päivä näkyi useita sopuleita metsässä ja tunturipaljakalla, ja aina ne olivat yhtä hilpeä näky. Niiden luontoon jättämät jäljet eli käytännössä syönnöspaikat ja papanaläjät osoittivat, että niiden määrä on ollut melkoinen.. Oli myös mukava haastatella erästä kalatutkijaa, joka kertoi löytäneensä jopa haukien mahasta sopulien jäänteitä! Jossain vaiheessa kurssia professorimme tuumasikin, että porukkahan alkaa selvästi sopuloitumaan. No, se lienee vain positiivista, sillä hauskaa riitti loistavalla porukalla, ja jälleen porukkahenki tiivistyi reissun myötä! Kyllä maantiede on mukavaa!!

____________________________________________________________

Lisää kuvia kenttäkurssista löydät Mikon kirjoittamasta blogista.

Työelämähaastattelu – Claes Krüger – OuLUMA Vimeossa

Ilmalämpöpumppu on oiva keino säästää lämmitysenergiaa ja lisätä asumisviihtyvyyttä omakotitaloissa. Ilmalämpöpumppuja voidaan asentaa myös toimistojen ja liikerakennusten mukavuuden ja energiatalouden parantamiseen, kun lämmitettävien tai jäähdytettävien tilojen koko on kohtuullinen. Isojen tilojen kyseessä ollessa on järkevämpi miettiä toisen tyyppisiä ratkaisuja.

Ilmalämpöpumppu voidaan asentaa niin uuteen, kuin vanhaankin kiinteistöön. Uuden kiinteistön kyseessä ollessa kannattaa vähintään tehdä varaus lämpöpumpun myöhempää asentamista ajatellen, jolloin ilmalämpöpumppu saadaan integroitua rakenteisiin ja lopputulos saadaan näyttämään ulkoisesti viimeistellymmältä.

Ilmalämpöpumppu on edullinen ja usein myös ainoa lämpöpumppu, jonka voi järkevästi asentaa myös vanhaan kiinteistöön. Ilmalämpöpumppu tulee sijoittaa keskeisesti ja avaraan tilaan niin, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa kiinteistöstä ja lämpö pääsee leviämään ilmavirran mukana mahdollisimman laajalle.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö, kuva: Lapin Laatutekniikka

Ilmalämpöpumpusta ei ole päälämmönlähteeksi, vaan kovimpien pakkasjaksojen ajalle pitää olla talossa varsinainen lämmitysjärjestelmä, joka hoitaa lämmitystehtävää silloin, kun ilmalämpöpumpun antama lämmitysteho ei ole riittävä. Varsinainen päälämmitys täytyy muistaa asettaa ilmalämpöpumpun asetusarvoa huomattavasti alemmaksi tai se voidaan ottaa myös kokonaan pois päältä kotona oltaessa, muutoin on vaarana säästön jääminen pieneksi.

Oikein valittu, asennettu ja käytetty ilmalämpöpumppu säästää myös Pohjois-Suomen kylmien talvien aikana energiaa ja ympäristöä. Ilmalämpöpumpun tuomaa prosentuaalista säästöä kuvitellaan joskus virheellisesti tulevan suoraan kiinteistön sähkölaskusta. Silloin unohdetaan, ettei ilmalämpöpumppu tuo säästöä kodin yleissähkönkulutukseen eikä myöskään tee lämmintä käyttövettä, jonka energian kulutuksen osuus asuinkiinteistöissä on keskimäärin 10 – 25 % koko kiinteistön energian tarpeesta ja osuus tulee kasvamaan tästä uudisrakennusten osalta. Kiristyvät energiamääräykset parantavat rakennettavien talojen ulkovaipan eristystä, jolloin käyttöveden suhteellinen osuus koko asuintalon energian kulutuksesta tulee kasvamaan tulevaisuuden taloissa.

Omakotitalon energiankulutuksen jakauma, kuva: Lapin Laatutekniikka

Toinen yleinen harha on se, että monet kuvittelevat kesäaikaisen viilennyksen syövän kaiken talviajan lämmityksessä kertyneen energiansäästön. Näin ei kuitenkaan ole, koska ilmalämpöpumpuissa on lämpökerroin, eli kansankielellä ilmaistuna lämpöpumppu tarvitsee vähän sähköenergiaa siihen, että se siirtää joko sisältä ulos (viilennys) tai ulkoa sisälle (lämmitys) moninkertaisen määrän lämpöenergiaa ottamaansa sähköenergiaan verrattuna. Ulkoilmassa on energiaa niin kauan kuin lämpötiloissa pysytään absoluuttisen nollapisteen yläpuolella – toki energiaa lämmön siirtämiseen tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi on lämpötilaero ulko- ja sisälämpötilojen välillä.

Ilmalämpöpumppu on varsin huoleton laite. Tärkein asia on huolehtia sisäyksikössä olevan suodattimen puhtaudesta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön alle muodostuu aina talvella jäätä ja asentajan tulee huomioida tämä asennuspaikkaa valitessaan ja pumpun asennuskorkeutta määrittäessään.

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö, kuva: Lapin Laatutekniikka

Ilmalämpöpumppu puhdistaa myös ilmaa ja sillä voi jäähdyttää kuumilla keleillä sisäilmaa miellyttävälle tasolle. Jäähdytyksen aiheuttama kustannus on verrattain pieni, vastoin yleisiä käsityksiä. Lämpöpumppua voi käyttää myös kosteuden poistoon sisäilmasta, esimerkiksi syyskesän kosteilla ja painostavilla keleillä.

Ilmalämpöpumppu pienentää ympäristön kuormitusta vähentäen primäärienergian tarvetta ja alentaa lämmityskustannuksia huomattavasti. Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti suorasähkö- ja öljylämmityksen rinnalle. Ilmalämpöpumppu on mahdollista asentaa liki kaikkiin kiinteistöihin lisäämään mukavuutta ja viihtyvyyttä.

Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana ja alalle on ollut paljon tulijoita niin asennus- kuin myyntimielessäkin. Aina, kun markkinat osoittavat ”ylikuumenemisen” merkkejä, alkaa ala houkutella myös epärehellisiä yrittäjiä. Ostaja voi mennä niin sanotusti halpaan ja ostaa pohjoisen olosuhteisiin soveltumattoman laitteen tai asennus tehdään taitamattomasti, jolloin laite ei toimi odotetulla tavalla. Näistä aiheutuneet pettymykset vaikuttavat myös kansalaisten puheissa ja leimaavat sitä kautta myös toimivia laitteita.

Ilmalämpöpumppu on arvokas, mutta kannattava sijoitus niin oman primäärienergiankulutuksen kuin ympäristönkin kannalta ja vanhassa kiinteistössä myös usein ainoa taloudellisesti järkevillä kustannuksilla tehtävissä oleva keino säästää ja samalla lisätä omaa asumismukavuutta. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityssähköä, puhdistaa ilmaa, tasaa lämpötilaeroja, jakaa takalla tuotettua lämpöä tasaisemmin huoneiston sisällä, voi kuivattaa ilmaa kosteilla keleillä ja tuo helpotusta kesän helteillä.

Talo ennen ilmalämpöpumppua, kuva: Lapin Laatutekniikka

Talo ilmalämpöpumpulla, kuva: Lapin Laatutekniikka

Esimerkkilaskelman mukainen sähköenergian säästö 3000 kWh/a, jolloin ilmalämpöpumpun hankintahinta kuoleentuu noin seitsemässä vuodessa. Todellisuudessa kuoletusaika voi olla huomattavasti lyhyempi tai pitempi riippuen kiinteistön käyttötottumuksista, muiden sähköä kuluttavien laitteiden määrästä sekä sähköenergian ostohinnasta. Myös laitevalinta ja asuinrakennuksen tilajärjestelyt vaikuttavat asiaan -avara asuinrakennus on optimaalisin ilmalämpöpumpulla lämmitettäväksi. Kuvien tarkoitus on ohjastaa ajattelemaan niitä asioita, jotka vaikuttavat kiinteistön energiankulutukseen sekä autaa ymmärtämään se yksinkertainen asia, että ilmalämpöpumppu vähentää vain kiinteistön suoraa lämmityskustannusta, ei vähennä koko kiinteistön sähkölaskua esimerkiksi 50 prosentilla, koska ostettua sähköenergiaa käytetään asuinkiinteistöissä moniin muihinkin asioihin kuin lämmitykseen! Energiansäästössä on kyse kokonaisuudesta ja globaalisti ajatellen pienikin säästö/talous on lopulta iso asia.

1. Tehtävä
2. Tehtävä ratkaisuineen

Toiminnan tuloksellisuuden arviointi on ajan sana. Suomen matematiikan tutkimuksen nykytilaakin ovat asiantuntevat kansainväliset arvosteluraadit käyneet tarkastelemassa. Jos kuitenkin otettaisiin vielä rohkeampi tavoite ja tahdottaisiin selvittää suomalaisten matemaatikkojen panosta maailman matematiikalle historiallisestakin perspektiivistä, jouduttaisiin pakosta melko subjektiivisiin arvioihin. Yksi huokea tapa poimia kansainvälistä arvostusta nauttivat suomalaismatemaatikot on katsella arvostettujen matematiikan historian monografioiden ja matemaattisten hakuteosten henkilöhakemistoja. Keitä ovat tällaisen ”kansainvälisen raadin” tunnustamat suomalaismatemaatikot ja millä ansiolla he ovat listoille päässeet?

Suomalaisnimiä historiankirjoissa

Tavallisimmissa matematiikan historian oppikirjoissa ei esiinny suomalaisnimiä juuri ollenkaan. Muutama poikkeus toki on. Florian Cajorin History of Mathematics mainitsee 1919 ilmestyneessä toisessa painoksessaan Lorenz Lindelöfin ja Jarl Lindebergin, ja Leonhard Euleria käsittelevät teokset tuntevat yleensä Anders Lexellin. Vuonna 1921 ilmestynyt Sir Thomas Heathin monumentaalinen A History of Greek Mathematics tietää kertoa, että toisin kuin yleensä uskotaan, suomalainen, Turun Akatemian matematiikan professori Martin Johan Wallenius (1731–73) saattoi vuonna 1766 päätökseen erään matematiikan historian tärkeimpiin kehityslinjoihin kuuluneen ongelman selvittelyn. Kyseessä on ongelma euklidisin keinoin neliöitävistä ympyräkaksikulmiokuvioista. 400-luvulla eKr. elänyt Hippokrates Khioslainen osoitti, että se kahta kuunsirppiä muistuttava kuvio, jota rajoittavat ne puoliympyrät, joiden halkaisijat ovat suorakulmaisen kolmion hypotenuusa ja kateetit, on pinta-alaltaan sama kuin sen pohjana oleva suorakulmainen kolmio. Juuri tämä tieto kannusti tutkimaan ympyrän neliöimisen mahdollisuutta, kysymystä, joka oli avoin aina 1870-luvulle asti. Wallenius osoitti, että Hippokrateen kuunsirpeille analogisia olennaisesti erilaisia neliöitäviä sirppikuvioita on kaikkiaan viisi erilaista.

Anders Lexell (1740–84) on ensimmäinen kansainväliseen maineeseen noussut matematiikan suomalainen. Varsinaissuomalainen Lexell opiskeli ensin Turun Akatemiassa mutta siirtyi pian Pietariin, jonka tiedeakatemian jättihahmo oli vanheneva ja sokeutuva Leonhard Euler. Euler tarvitsi huikean laajan tuotantonsa kirjuriksi assistentteja, joista yksi oli Lexell. Lexell ei kuitenkaan ollut vain puhtaaksikirjoittaja, vaan hänen omat ansionsa sekä differentiaaliyhtälöiden tutkimuksessa että tähtitieteellisten laskujen suorittamisessa olivat niin suuret, että hän peri Eulerin aseman Pietarin tiedeakatemian matemaatikkona tämän kuoltua.

Lexellillä oli oma sivuroolinsa eräässä tärkeässä luonnontieteen maailmankuvaa muovanneessa tapahtumaketjussa. Hän oli ensimmäinen, joka osoitti laskelmillaan, että William Herschelin taivaalta löytämä himmeä liikkuva kohde ei ollut komeetta vaan planeetta, Uranus. Antiikin ajoista vallinnut käsitys maata kiertävistä seitsemästä taivaankappaleesta kumoutui.

Kuva: NASA

Lorenz Leonard Lindelöf (1827–1908) oli monipuolinen mies. Matemaatikkona hän harrasti variaatiolaskentaa, joka oli yksi matemaattisen analyysin päätutkimuskohteita 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Lindelöfin tieteellisistä tuloksista muistettavin on saksalaisen Jakob Steinerin tietyntilavuuksisista monitahokkaista pinta-alaltaan pienintä koskeneen olettaman todistus. Lindelöfin Pariisissa julkaisema variaatiolaskennan oppikirja oli pitkään käytössä monissa Euroopan yliopistoissa. Lindelöf siirtyi Helsingin yliopiston matematiikan professuurista Kouluylihallituksen, nykyisen Opetushallituksen edeltäjän, johtajaksi ja ehti olla edustajana säätyvaltiopäivillä kolmessa eri säädyssä: yliopiston edustajan pappissäädyssä, sitten porvaristossa ja viimein aateloituna aatelissäädyssä, vieläpä säädyn puheenjohtajana eli maamarsalkkana.

Suomalaisia matematiikan hakuteoksissa

Kun historiankirjoista ei ole apua Suomen matematiikan arviointiin, voi lähteä tarkastelemaan hakuteoksia. Vuonna 1987 Reidel-kustantamon julkaiseman alunperin neuvostoliittolaisen moniosaisen ja arvostetun Encyclopedia of Mathematicsin henkilöluettelo tuntee seuraavat suomalaiset: Lars Ahlfors, Felix Iversen, Kustaa Inkeri, Jarl Lindeberg, Ernst Lindelöf, Lorenz Lindelöf, Hjalmar Mellin, E. J. Nyström, Rolf Nevanlinna ja P. J. Myrberg. (Hakusanojen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että viittaus Lorenz Lindelöfiin tarkoittaa itse asiassa Ernst Lindelöfiä). MIT Pressin ja American Mathematical Societyn kaksiosaisen, alkuaan japanilaisen Encyclopedic Dictionary of Mathematicsin (1977) hakemisto puolestaan mainitsee nimet Lars Ahlfors, Felix Iversen, Matti Jutilla, Olli Lehto, Y. W. Lindeberg (Tekstin siirtyminen japanin kielen kautta selittänee Jarl Lindebergin oudon etunimen alkukirjaimen ja Matti Jutilan nimen italialaisvaikutteisuuden. Samalla nähdään, että herrat eivät ole olleet kääntäjille ja toimittajille tuttuja.)  Ernst Lindelöf, Hjalmar Mellin, Rolf Nevanlinna,  Leo Sario, Aimo Tietäväinen ja  K. I. Virtanen.

Integraalimuunnokset ovat tärkeä analyysin työkalu. Fourierin ja Laplacen transformaatioiden ohella tunnetuimpia integraalimuunnoksia on Mellinin muunnos. Sen esitti Hjalmar Mellin (1854–1933). Mellinin uran funktioteoreetikkona käynnisti Helsingissä Lorenz Lindelöfin jälkeen nelisen vuotta professorina toiminut Gösta Mittag-Leffler, sittemmin – osin suomalaisen vaimonsa kautta hankkimansa varallisuuden turvin – merkittävän uran matematiikan kansainvälisenä organisaattorina luonut ruotsalainen. Mellin itse teki virkauransa teknillisen opetuksen parissa, Polyteknillisestä opistosta Teknilliseksi korkeakouluksi muuttuneen oppilaitoksen matematiikan opettajana.

Ajallisesti seuraava kansainvälisiltä listoilta löytyvä suomalaismatemaatikko on Ernst Lindelöf (1870–1946). Ernst oli Lorenzin poika ja tämän tavoin haki kansainväliset oppinsa Pariisista. Ernstkin julkaisi Pariisissa ranskankielisen oppikirjan, jonka aiheena oli residylaskenta, kompleksifunktioiden teorian tarjoama keino reaalisten intgeraalien määrittämiseksi. Mittag-Lefflerin Suomeen lanseeraama funktioteoria oli Lindelöfin merkittävimpien tieteellisten saavutusten alue. Lindelöfin tutkimukset kohdistuivat mm. analyyttisten funktioiden kasvuun. Erityisen usein mainitaan Lindelöfin yhdessä ruotsalaisen Lars Edvard Phragménin (1863–1937) kanssa todistamaa lausetta analyyttisen funktion kasvusta sektorinmuotoisessa alueessa. Lindelöfin nimi on saanut pysyvän sijan myös pistejoukkojen topologiassa: ns. avoimen peitteen numeroituvaa osapeitettä koskeva tulos on antanut aiheen kutsua tietynlaisia topologisia avaruuksia Lindelöf-avaruuksiksi. Jotkut topologit ovat alkaneet pitää käsitettä siinä määrin tuttuna, että kirjoittavat sanan Lindelöf pienellä alkukirjaimella.

Pysyvän aseman matematiikan nimistössä on saanut Lindelöfin monipuolinen työtoveri Jarl Lindeberg (1876–1932). Cajori mainitsee Lindebergin variaatiolaskennan yhteydessä, mutta varsinaisen maineensa Lindeberg on saanut toisaalta. Helsingin yliopiston matematiikan apulaisena toimineen Lindebergin tehtäväksi tuli 1920-luvun alussa opettaa todennäköisyyslaskennan kurssia. Perusteellisena henkilönä hän ei luottanut lähteisiinsä, vaan pyrki selvittämään asiat itsenäisesti. Tämä perusteellisuus tuotti tulosta todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen kohdalla. Kauan on ollut yleisesti tunnettu ja hyväksytty käsitys, jonka mukaan usean satunnaismuuttujan summa on likimain normaalijakautunut. Lindeberg todisti tämän täsmällisesti hyvin yleisin oletuksin. Tulos julkaistiin Mathematische Zeitschriftissä. Eräs 1900-luvun nerokkaimpia matemaatikkoja, englantilainen Alan Turing (1912–54), oli 1930-luvulla Cambridgessä saanut opinnäytetyökseen todennäköisyyslaskennan keskeisen raja-arvolauseen. Turing, joka ei myöskään juuri harrastanut lähdetutkimusta, löysi itsekseen Lindebergin todistuksen ja laati työnsä. Vasta ollessaan jättämässä sitä professori Abram Besicovitchille hän sai kuulla, että todistuksen on jo julkaissut ”joku Lindeberg”, niin kuin Turingin suomennetunkin elämäkerran kirjoittaja Andrew Hodges mainitsee. Turingin työ kelpuutettiin kuitenkin.

Funktioteoria – suomalaista matematiikkaa

Suomen matematiikan kansainvälisenä tavaramerkkinä oli pitkään funktioteoria. Arviointipaneelimme nimistä funktioteoreetikkoja on epäilemättä Felix Iversen (1887–1973), jonka tieteellinen tuotanto ei ole kovin laaja, mutta jonka analyyttisten funktioiden asymptoottisia arvoja koskeva tulos omaa pysyvää arvoa. Iversen oli vakaumuksellinen pasifisti, ja hänen toimintansa tämä puoli tuotti harvinaislaatuisen tunnustuksen. 1950-luvun alussa Iversen sai vastaanottaa ns. Stalinin palkinnon.

Suomen funktioteorian suurmies on Rolf Nevanlinna (1895–1980), Ernst Lindelöfin oppilas. Rolf Nevanlinna kehitti – paljolti yhdessä veljensä Frithiofin (1894–1977) kanssa, analyyttisten funktioiden kasvua koskevan teorian olennaisesti yleisemmäksi ja tarkemmaksi meromorfifunktioiden arvojenjakautumisopiksi. Nevanlinnan keskeiset työt ilmestyivät 1920-luvun puolivälissä. Nevanlinnan ideoita on sittemmin yleistetty eri tavoin, ja funktioteorian kansainvälisissä jaotteluissa arvojenjakautumisoppi tai sille lähes synonyyminen Nevanlinnan teoria on edelleen tärkeä ja aktiivinen tutkimuskohde.

Nevanlinnan aikalaisen Pekka Myrbergin (1892–1976) maininnat kansainvälisillä listoilla eivät niinkään perustu hänen sinänsä ansiokkaisiin töihinsä vuosisadan vaihteen molemmin puolin ajankohtaisen automorfifunktioiden teorian alalla, vaan hänen itsensä hiukan sivutuotteina pitämiinsä toisen asteen polynomien iterointia koskeviin töihinsä, joita hän julkaisi 1950-luvulla ollessaan vahvasti hallintotehtävien kuormittamana. Myrbergin työt ennakoivat parina viime vuosikymmenenä kovasti muodissa ollutta fraktaalien teoriaa.

Matematiikka ei välttämättä periydy isältä pojalle, mutta kylläkin opettajalta oppilaalle. Rolf Nevanlinna oli Ernst Lindelöfin tohtorioppilas, ja Rolf Nevanlinnan ensimmäinen ja merkittävin tohtorioppilas oli Lars Ahlfors (1907–1996). Ahlfors löi itsensä läpi varsin nuorena ratkaistuaan hämmästyttävän lyhyessä ajassa ranskalaisen Arnaud Denjoyn (1884–1974) esittämän pitkään avoinna olleen ongelman. Ahlfors kilpailee Nevanlinnan kanssa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaismatemaatikon asemasta. Hän oli vuodesta 1946 Harvardin yliopiston matematiikan professori.  Ahlfors tullaan muistamaan monia funktioteorian puolia käsitelleiden tutkimusten ja suositun funktioteorian oppikirjan lisäksi ensimmäisenä Fieldsin mitalin saajana. Tätä matemaatikkojen piirissä Nobelin palkinnon tavoin arvostettavaa tunnustusta on jaettu vuodesta 1936 alkaen joka neljäs vuosi yleensä kahdelle alle 40-vuotiaalle matemaatikolle. Lars Ahlfors on ainoa palkinnon saanut suomalainen.

Kuva: Wikimedia Commons

E. J. Nyström (1895–1960) oli Teknillisen korkeakoulun professori, jonka monet insinööripolvet muistavat deskriptiivisen geometrian opetuksesta ja lempinimestä Tonttu. Nystömin maininta kansainvälisillä listoillamme perustuu kuitenkin hänen oivallukseensa numeerisen analyysin piirissä. Nyströmin algoritmi differentiaaliyhtälön numeeriseksi ratkaisemiseksi on hämmästyttävän yksinkertainen ja silti tarkka – sen ainoa puute on approksimaatioratkaisun ensimmäinen askel, joka on laskettava muusta algoritmista poikkeavalla tavalla.

Turkulainen Kustaa Inkeri (1908–1996) oli lukuteoreetikko. Hän on listoilla töiden vuoksi, jotka liittyvät hiljattain lopullisen ratkaisun saaneeseen kuuluisaan Fermat’n hypoteesiin. Inkeri laajensi aikanaan olennaisesti sitä aluetta, josta ainakaan Fermat’n hypoteesin yhtälön ratkaisuja ei voi löytää.

Suomi on ollut maantieteellisesti ja henkisesti syrjäinen. On varsin ymmärrettävää, että suomalaisten osuus tämän kirjoitelman pohjana olleissa hakemistoissa on varsin vähäinen. Tilastollisesti on odotettavissa, että aivan ensimmäisen suuruusluokan matemaattisia tähtiä ei ole Suomessa syttynyt. Norjalaisilla on Niels Henrik Abel, ruotsalaisilla ehkä muutama korkeammalle arvostuva tutkija, mutta Suomen matematiikkakin on hyvin puolustanut paikkaansa, kuten Ernst Lindelöf kuului sanoneen hyvää työtä kiittäessään.

Kirjoitus on julkaistu myös Solmu-lehdessä 1/2011.

Kilpailutyön aihe on vapaa eikä oppiainerajoja ole! Aiheen voi valita myös kilpailuvuoden teemasta – energia. Osallistua voi esimerkiksi tutkimuksella, keksinnöllä idealla tai tietokoneohjelmalla yksin, kavereiden tai vaikka oman luokan kanssa. Ulkopuolisten apu on sallittu. Kaikki kilpailijat saavat töistään palautetta ja parhaiten onnistuneet kutsutaan lopputapahtumaan, joka järjestetään vuonna 2012 Joensuussa SciFest-festivaaleilla.

Kilpailussa jaetaan rahapalkintoja yhteensä noin 10 000 € edestä. Lisäksi nuorten sarjasta valitaan Suomen edustajat EU:n Young Scientist -kilpailuun (EUCYS) ja vuonna 2012 myös ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa järjestettävään ISEF-kilpailuun, jossa on mahdollisuus tavata Nobelisteja.

Kilpailun järjestävät Kerhokeskus – koulutyön tuki ry ja Tekniikan Akateemiset (TEK).

Lisätietoja: www.tukoke.fi

Työelämähaastattelu – Heini Rosqvist – OuLUMA Vimeossa

Kuva: Nutdanai Apikhomboonwaroot / FreeDigitalPhotos.net

Oulun kouluissa on menossa koko kaupungin yhteinen energiansäästökampanja. Koulut kisailevat paitsi energian konkreettisista säästölukemista, myös siitä, miten aihetta kouluissa käsitellään. Voittajat selviävät vuoden loppuun mennessä.  Luvassa on huikeita palkintoja ja loistelias palkintojenjakogaala. Koulujen kestävän kehityksen vastaavat opettajat ovat koonneet pitkin vuotta koulujen energiansäästömateriaalia live@edu-virtuaaliympäristöön. Materiaali on kisan jälkeen myös kaikkien oululaisten käytössä.

Oulun yliopisto ja OuLUMA-keskus ovat olleet aktiivisesti mukana kampanjassa ja tarjosivat LUMA tiede- ja teknologiaviikolla kouluille maksuttomia opetustuokioita energiansäästöaiheesta. Opettajina toimivat matemaattisten aineiden opetusharjoittelijat. Oppitunti oli toteutettu toiminnallisina työpisteinä, joissa oppilaat tutustuivat ryhmissä energiansäästöteemoihin. Laanilan 7c-luokan sai ohjattavakseen kolmannen vuoden kemian aineenopettajaopiskelija Miikka Lämsä.

Laanilan koulun 7C-luokka tutustui mm. tuotteiden elinkaareen miettimällä maitopurkin matkaa metsästä ruokapöytään. Mietittävänä oli myös arjen energiansäästövinkkejä. Yhdessä pisteessä tutkittiin kodin sähköä kuluttavia laitteita ja niitä pyrittiin laittamaan järjestykseen sen mukaan, millaisia energiasyöppöjä laitteet ovat. Pisteessä tuli huomioida paitsi laitteen energiankulutus, myös se, kuinka kauan laitetta käytetään.

Motivan sivuilla tutustuttiin erilaisten kulkuvälineiden ekologisuuteen. Matka piti tehdä mahdollisimman pienellä energianmäärällä ja vähin kustannuksin. Oulusta Tornioon matka tehtiin halvimmalla pienellä dieselautolla. Porista Rovaniemelle kannatti Taru Mäkikankaan mukaan mennä junalla, jos väkeä oli vähän. Isommalla porukalla oma auto oli edullisin.

Jennyn, Miian ja Roosan energiansäästövinkit:

Mieti ensin mitä ruokaa haluat, äläkä jää katselemaan jääkaapin sisältöä.

Sammuta valot lähtiessäsi.

Sammuta hana, kun saippuoit käsiä.

Voit alentaa pari astetta asuntosi lämpötilaa.

Älä anna telkkarin huutaa tyhjille seinille.

Älä polta turhaan valoja, jos siellä ei ole ketään.

1.-5. luokat

Kuvaus:

Järjestä palat siten että, jokaiselle toisiaan vastaavalle vaaka- ja pystyriville muodostuu sama luku.

Välineet:

Laminoidut palapelinpalat

1. Tehtävämateriaali

Matemaatikko esittää ystävälleen taikatempun. Onko temppu kuitenkaan taikuutta vaiko sittenkin vain hyvää päättelykykyä?

Luokkataso:

3-5 lk

1. Tehtävä ratkaisuineen

Energiaprofiili – OuLUMA Vimeossa.

Matemaatikko esittää vastaantulevalle miehelle taikatempun. Onko temppu kuitenkaan taikuutta vaiko sittenkin vain hyvää päättelykykyä?

Luokkataso:

6-9 lk, lukio

Välineet:

Kynä ja paperia, laskin

1. Tehtävä ratkaisuineen

Opettele puuttuvan luvun mysteeri, jolla voit hämmästyttää ystäviäsi. Yhdessä voitte miettiä, miksi menetelmä toimii.

Luokkataso:

lukio

1. Tehtävä ratkaisuineen