Mikä Pesti-päivät on?
Taantumasta huolimatta tekniikan eri aloilla tarvitaan edelleen osaavaa työvoimaa. Pesti-päiviä on järjestetty Oulun yliopistolla jo vuosien ajan vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Pesti-päivien aikana opiskelijoilla ja jo valmistuneilla on mahdollisuus tuoda itseään ja osaamistaan esille, kun taas alan työnantajat voivat katsastaa potentiaalisia rekrytoitavia kasvoista kasvoihin. 20. tammikuuta järjestettiin Pesti-päivät 2010 ja OuLUMA-keskus oli siellä kartoittamassa työnantajien ajatuksia.
Millaisia taitoja työelämässä tarvitaan?
”Halua tehdä töitä, ahkeruutta! Oman alan tuoretta tietoa ja osaamista, ideoita sekä rohkeutta kokeilla kaikkea uutta.” Näin tiivisti yhdellä hengenvedolla Wärtsilän rekrytointipäällikkö Mika Palosaari työnantajan yleisimmät toivomukset työnhakijan suhteen. Nämä toistuivat lähes jokaisen haastattelemamme työnantajan edustajan suusta.
Itsestäänselvyytenä pidettiin sitä, että oman alan perustaidot ovat hallinnassa. Tekniikan insinööripohjaisilla aloilla tällä tarkoitettiin alan opintojen lisäksi projekti- ja ryhmätyötaitoja sekä luonnontieteiden perustaitoja. Tekniikan perustaitojen lisäksi yrityksiin halutaan ja tarvitaan kielitaitoisia työntekijöitä, koska lähes kaikilla Pesti-päivien yrityksillä toiminta on kansainvälistä. Haastatteluissa nousi esille, että ympäristöasioihin liittyvän tietotaidon tarve on yrityksissä koko ajan nousussa.
Yritykset kouluttavat ja kurssittavat työntekijöitään, jotta kiivaasti kehittyvillä aloilla pysytään ajan hermolla. Kehitysinsinöörit Ari Hirvi ja Ossi Kangas Ruukilta totesivatkin, että ”nykypäivänä työntekijältä vaaditaan kosolti joustavuutta ja kykyä uuden oppimiseen.”
Kaikki työnantajien edustajat korostivat sitä, että loppujen lopuksi hakijan persoona ratkaisee. ”Jokaiselle osaajalle löytyy paikkansa, kun hallitsee alaltaan hyvät perustaidot. Yritykset hakevat erityisesti työtehtävään sopivaa persoonaa!” totesi CCC:n Anu Kerttula.
Mistä työelämän vaatimat taidot hankitaan?
Tekniikan alalla suuret massat siirtyvät työelämään erilaisten insinööriopintojen kautta. Pesti-päivän aikana kävi selväksi että, haastattelemamme yritykset rekrytoivat erityisesti ammattikorkeakoulujen insinöörilinjoilta ja yliopistojen teknillisistä tiedekunnista valmistuvia opiskelijoita.
Luonnontieteellisestä tiedekunnasta mainittiin useimmin tietojenkäsittelytieteiden laitos, josta varsinkin ohjelmistoja tuottavat yritykset rekrytoivat osaajia. Luonnontieteellisen tiedekunnan matemaatikot, fyysikot ja kemistit löytyivät yritysten tuotekehitys- ja tutkimusosastoilta. Lähes jokaisessa yrityksessä tarvittiin lisäksi talous- ja markkinointipuolen osaajia.
Wärtsilän Mika Palosaari totesi, että 70 % heidän henkilökunnastaan tulee tekniikan aloilta, koulutus vaihtelee välillä ammattiopisto-tohtori. Kun mukaan otetaan mukaan kaupallisesti koulutetut, niin 90 % Wärtsilän henkilökunnasta on työtehtävissä, joissa matemaattisten aineiden hyvä osaaminen on aivan olennaista!
Terveisiä peruskoululaisille ja lukiolaisille!
Pesti-päivien aikana kävi siis selväksi, että tekniikan alalla matemaattisia taitoja tarvitaan melkein työssä kuin työssä jossakin muodossa. Luotasimmekin haastatteluissamme myös yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelua varhaisempaan aikaan ja saimme työnantajilta vinkkejä siitä, mihin tekniikasta kiinnostuneiden kannattaa nuoresta pitäen kiinnittää huomiota.
Tyttöjä ja naisia kaivattiin useammassakin haastattelussa työpaikoille. Peruskouluihin ja lukioihin lähetettiinkin viestiä, että tekniikan alalta löytyy nykyään monenlaista työtehtävää ja ei kannata antaa alan ”nörttimaineen hämätä”. Ala on kieltämättä toistaiseksi miesvaltainen, mutta muutos tasaisempaan suuntaan edistyy koko ajan.
Useassa yhteydessä kävi ilmi, että nuorilta oppilailta toivotaan monipuolista näkemystä. ”Opiskele laaja-alaisesti, hanki näkemystä erilaisista asioista. Yksi erityisosaamisalue olisi hyvä, siitä voi sitten syventää taitojaan. Tärkeintä on, että on innostunut alastaan. Se näkyy päälle päin työhaastatteluissa ja auttaa työpaikan saannissa.” tiivisti Ilmavoimien Tapani Huovinen.

Peruskoulussa ja lukiossa pitäisi toisaalta malttaa keskittyä luomaan vahva pohja matemaattisille aineille, jonka päälle on hyvä rakentaa teknisten alojen jatko-opintoja. Pitkän matematiikan lukemisen tärkeyttä korostettiin: ”Lukiossa pitkän matematiikan poisjättäminen rajaa jatko-opintojen suhteen tehtäviä valintoja pois hirvittävän paljon” huolehti Outokummulla kehitysinsinöörinä työskentelevä Antti Maununiemi, ja kannusti sinnittelemään pitkällä matematiikalla, koska sen heikoillakin arvosanoilla ja kirjoitustuloksella pääsee varmemmin sisälle tekniikan alan koulutusohjelmiin kuin lyhyen matematiikan puolelta.
Matematiikan tunneilla huhkiminen pelkästään lukiossa ei riitä. Matematiikassa kaikki rakentuu aiemmin opitun päälle ja Mika Palosaari painotti, että ”matematiikan tunneilla pitäisi olla hereillä alakoulusta lähtien, ettei vain tipahda kelkasta jo murtolukujen kohdalla.” Tässä hän myös peräänkuulutti vanhempien vastuuta lastensa opiskelun kannustajina ja motivoijina. Toivottavasti nämä terveiset Pesti-päiviltä menevät myös kaikille isille ja äideille!