Luonnontieteitä lukemaan

keskiviikkona 12. toukokuuta 2010 | | Ei kommentteja

OuLUMA-portaali on nyt avattu ja sen tärkein tehtävä on tiedonvälitys. Kenties suurin tiedon tarve on lukio-opiskelijoilla, joiden pitää osata valita oikeat kir­joi­tet­tavat aineet päästäkseen haluamaansa opiskelupaikkaan lukion jäl­keen. Tarkastelen tässä joitakin kes­kei­siä asioita, jotka valinnassa on syytä ottaa huomioon, luonnollisesti LUMA-aineiden näkökulmasta. Yksityis­koh­tia en tässä voi tarjota. Niitä pitää hakea opettajilta, opinto-ohjaajilta sekä yli­opis­to­jen ja korkeakoulujen opiskelija­va­lintatiedoista.

LUMA-aineet koulussa

Kun mietitään matematiikan, fysiikan ja kemian merkitystä lukiossa, kyse ei ole siitä, har­kitseeko jotakin näistä oppi­ai­neis­ta elämänuraksi, vaan siitä, ha­luaa­ko kä­siin­sä riittävät työkalut opis­kel­la huomattavan suurta osaa yliopis­to­jen ja ammattikorkeakoulujen opintosuunnista. Matematiikka, fysiikka ja kemia ovat keskeinen osa paitsi luonnontieteiden, myös tekniikan, lääketieteen ja taloustieteen opintoja. Kai­kil­le näille on yhteistä se, että asioiden syy-seu­raus­suhteet ovat viime kädessä mate­maattisia.

Voisi kuvitella, että näin tärkeät LUMA-aineet ovat koulussa suo­sit­tu­ja, mut­ta tämä ei olekaan itsestään selvää. Ny­kyi­nen koulumaailma valinnai­suuk­si­neen on haas­tava. Valin­nai­suus on tärkeää, mutta va­lin­nai­suu­den tueksi on oltava tie­toa valintojen seurauksista, muu­toin valin­nai­suu­­del­ta pu­toaa pohja. Tupa­koin­­nin aloittaminenkin saattaa olla looginen va­lin­ta 13-vuotiaalle hänen omista sen hetkisistä lähtökohdistaan katsot­tuna, mut­ta loogisuus saa aivan eri mer­ki­tyksen jos tarkastelupers­pek­tii­viksi otetaan koko elämänkaari.

On luonnollista, että valintoja ohjaavat mieltymykset, ja rehellisyyden nimissä on kai todettava, että osa lukiolaisista kokee matematiikan, fysiikan tai kemian tylsänä. Täl­löin helposti unoh­tuu se, että tylsä voi olla tärkeää. Jos vertai­lu­koh­­taa haetaan toisilta elämän­alueilta, niin tuskin monikaan jääkiekkoilija oike­asti naut­tii punt­ti­­tree­neis­tä ja juoksulenkeistä. Näillä harjoitteilla kuitenkin luodaan kuntopoh­jaa tal­ven pelejä varten. Jääkiekkoilijat ymmärtävät hyvin, että pääs­täkseen naut­ti­­maan pelaamisesta ja etenkin voittamisesta, perus­asiat on hoidettava kun­­nol­­la.

Ainevalintojen tärkeys

Lukion ainevalinnat tapahtuvat isolta osin jo ensimmäisen vuoden aikana, vie­lä­pä syksypainotteisesti. Tällöin se asenneilmapiiri, jossa valintoja tehdään, on to­si­asiassa peräisin yläasteelta. Kun tällöin tehdyt valinnat vaikuttavat voi­mak­kaas­ti myöhempään suuntautumiseen opinnoissa, voi perustellusti kysyä, onko osa yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää koskevaa päätöksentekoa itse asi­as­sa jäänyt ylä­as­teikäisten tehtäväksi.

Opinto-ohjaajat ovat avainasemassa ja heillä pitäisi olla ymmärrystä katsoa valin­tojen seurauksia kouluajan tuolle puolen. Olen liian monta kertaa ta­van­nut opiskelijoita, jotka ovat vasta lukion jälkeen ymmärtäneet sen, miten tär­keää vaikkapa matematiikka olisi heille ollut. Kun valintoja tehdään, pitää tie­tää mitä valitsee. Mitä aineita on luettava päästäkseen haluamalleen uralle. Yhtä tärkeää on hahmottaa se, mitä kannattaa lukea silloin kun ei vie­lä tiedä mitä haluaa. Tietämättömyyden takia ei kannata sulkea ovia jatko-opinnoilta.

LUMA-aineiden merkitys opiskelijavalinnassa

Yliopistojen opiskelija­valin­nassa LUMA-aineita edellytetään laajalti, mutta monesti suurin hakupaine kohdistuu harvemmille ei-matemaattisille aloille. Samalla kun suosikkialoille voi jou­tua pyrkimään valmen­nus­kurssien tuella useita kertoja, ilman taetta opiskelu­pai­kasta, on useissa mate­maat­tispai­not­tei­sis­sa koulutusohjelmissa jopa puutetta lahjakkaista opiskelijoista. Lisäksi, monet LUMA-aineiden pohjalta lähtevät opintopolut joh­tavat hyvän työlli­syyteen ja pa­rem­min palkattuihin tehtäviin.

Perinteisesti tytöt ovat lukeneet vähemmän LUMA-aineita kuin pojat. Tästä on seurannut tasa-arvo-ongelma: pojat ovat päässeet helpommin jatkokou­lu­tuk­seen ja työllistyneet paremmin. Tytöt ovat joutuneet käymään kes­ke­nään raa­kaa kilpailua harvemmista ei-mate­maat­tisista aloituspaikoista. Ti­lan­ne on on­nek­si asennepuolella parantunut, lah­jak­kuudestahan ei koskaan ole ollut ky­se. Se pitää tietenkin myös muistaa, että lahjakkuuden lisäksi tarvitaan kaikis­sa aineissa myös istumalihaksia.

Jo nyt on valtakunnan tasolla vai­keuk­sia opiskelijarekrytoinnissa tekniikan alal­le ja tilanne näyttää vaikeutuvan myös luonnontieteissä. Esimerkiksi Oulun yli­opistossa suurin osa aloituspaikoista on sellaisilla tieteenaloilla, joissa mate­maattinen valmius kuuluu opiskelun perus­edel­lytyksiin.

Suurta osaa näiden alojen opintoja ei yksinkertaisesti voi kun­nol­la ymmärtää muutoin kuin ma­te­maat­­­tis­ten työkalujen avulla. Liian moni kokee yllä­tyksiä lukion jälkeen: Esi­mer­­­kiksi ura biologina on kovin kivik­koinen ilman riittävää matematiikan ja ke­mian osaa­­mista.

Tervetuloa opiskelemaan Oulun yliopistoon!

  1. Tulosta kolumni

Jouni Pursiainen on kemian professori ja toimii vuoden 2016 alusta lähtien Oulun yliopiston LUMA-keskuksen johtajana.

Ei kommentteja artikkelille “Luonnontieteitä lukemaan

Kirjoita kommentti