Vuonna 2005 aloittanut Nanokoulu tukee ja kehittää nanotieteiden koulutusta Suomessa. Kansalaisten nanotietoutta olemme edistäneet usein eri tavoin: järjestämme täydennyskoulutustilaisuuksia opettajille, nanotieteen kursseja lukiolaisille, ja osallistamme luonnontieteiden opettajaksi opiskelevia kaikkeen toimintaamme.
Nanokoulun tavoitteena on lisätä luonnontieteen, nanotieteen ja uusien teknologioiden kiinnostavuutta ja tavoitettavuutta. Opiskelijoiden avulla suunnittelemme koulujen opetussuunnitelmiin soveltuvia tutkimuspohjaisia opetuskokonaisuuksia. Tutkimuksia voi käyttää tunnillaan kuka tahansa; kun tutkimustyö on toteutettu käytännössä ja siitä on laadittu laboratoriotyöpaketti ohjeineen, laitamme paketin Internet-sivuillemme http://www.nanokoulu.net kaikkien saataville. Syksyn aikana saataville tulee uusia työohjeita tämän kevään kurssin aiheista.
Mitä Nanokoulu on käytännössä?
Kevään 2010 aikana toimimme seuraavanlaisissa merkeissä:
Jyväskylässä Fysiikan päivillä ja Kokkolassa Kemian opetuksen päivillä esittelimme nanotieteen opetusta kasvatustieteellisen tutkimuksen pohjalta.
Helsingin Yliopiston LUMA-päivillä 15.4.2010 pidetyssä nanotyöpajassa tutustuttiin esimerkiksi kappaleiden koosta riippuviin ominaisuuksiin saippuakuplissa. Saippuakuplan värien vaihtelulle kehitettiin pajassa pohtimalla malli, joka perustuu valon heijastumiseen saippuakalvon pinnalta ja pohjalta ja näiden interferenssiin – kun tietty aallonpituus puuttuu tai heikentyy, nähdään voimakkaana sen vastavärinen valo.
Joensuun SciFest-tapahtumassa heti LUMA-päivien perään tutkittiin eri-ikäisten koululaisryhmien kanssa pintajännitystä sekä itse valmistamallamme että lelukaupasta saatavalla taikahiekalla. Teflon-pinnoitettu hiekka ei kastu joutuessaan veden kanssa kosketuksiin. Tällaiset pinnoitteet ovat hyvin suosittuja erilaisissa suoja-aineissa ja niitä käytetään monissa kodeissa. Pinnoitetulle hiekalle keksittiin joukolla erilaisia käyttötarkoituksia aina vesitaiteesta roudalta suojautumiseen.
Jyväskylän lukioille yhteisellä nanotieteen lukiokurssilla käsiteltiin nanotieteen erityispiirteitä useiden oppilastöiden avulla. Lisäksi kurssilaiset saivat tehokatsauksen tieteen tekemiseen kurssilla vierailleilta asiantuntijoilta tohtoriopiskelijasta yliassistenttiin, jotka kaikki tekevät tutkimustyötä Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa.
Ketkä ovat Nanokoulu?
Nanokoulun perustaja ja johtaja on FT Anssi Lindell, joka on myös Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen lehtori. Jatko-opintojaan kasvatustieteessä Nanokoulussa suorittaa FM Anna-Leena Latvala.
Pienen, mutta aktiivisen pysyvän jäsenistönsä lisäksi Nanokoululla on ohjausryhmä, jonka kanssa toimintaa suunnitellaan ja koordinoidaan, sekä vuosittain vaihtuva opiskelijaedustus aineenopettajaksi opiskelevista luonnontieteilijöistä. Nanokouluun osallistuneisiin voit tutustua osoitteessa http://nanokoulu.net/node/78.
Lisäksi Nanokoulu tekee yhteistyötä Ljubljanan yliopiston (Slovenia) sekä Purduen yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa nanotieteen opetuksen kehittämiseksi. Tänä keväänä Nanokoulu sai vieraakseen tutkija David Sederbergin Purduesta.
