Oulun seudun biologian ja maantiedon opettajien yhdistys on erittäin huolestunut perusopetuksen uuden tuntijakosuunnitelman ehdotuksesta luonnontieteiden tuntimäärän vähentämiseksi.
Luonnontieteellinen osaaminen tärkeää
Suomi on profiloitunut korkean luonnontieteellisen osaamisen maana. Luonnontieteet antavat perustan kotiseudun luonnon ja ympäristön tuntemukseen, sitä kautta myös sen arvostamiseen. Luonnontieteellinen osaaminen on myös insinööritieteiden ja vaikkapa lääketieteen perusta. Luonnontieteet opettavat lapsillemme syy- seuraussuhteita, loogista ajattelua ja elämän kunnioittamista. Meidän on myös turvattava se, että lapsemme oppivat liikkumaan luonnossa eivätkä pelkää ja vieroksu sitä. On pelko, että suuret ikäluokat vievät mukanaan tiedon ja taidon luonnon monimuotoisesta hyödyntämisestä.
Luonnontieteiden asema perusopetuksessa
Yksi suomalaisen luonnontieteellisen opetuksen erityispiirre on sen perustuminen selkeästi erilaisiin näkökulmiin. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantiedettä opetetaan omina oppiaineinaan. Yksi mahdollinen selitys hyville PISA-tuloksille luonnontieteissä on se, että pätevät luonnontieteiden opettajat ovat kyenneet välittämään syvällisen kuvan luonnontieteellisistä ilmiöistä. Vaikka uudessa tuntijakosuunnitelmassa ajateltu science-opetus integroi ansiokkaasti luonnontieteitä, se voi myös helposti kaventaa näkökulmia.
Maantiedon opetuksen keskeisiä tavoitteita on antaa eväitä maailmankuvan muodostamiseen. Globalisoituvassa maailmassa meidän on kasvatettava vastuullisia, osallistuvia ja suvaitsevaisia maailmankansalaisia. Maantiedolla on keskeinen rooli monikulttuurisuuteen kasvamisessa. Kestävien arvojen omaksuminen on puolestaan edellytys ympäristöhaasteista selviämiselle. Kestävä kehitys on yksi tärkeimmistä aihealueista luonnontieteissä ja se perusperiaatteet tulee jokaisen lapsen ja nuoren omaksua.
Tulevassa tuntijaossa on luonnontieteiden perusopetus säilytettävä minimissään entisellään ja valinnaisuutta lisättävä nykyisen tuntimäärän päälle.
