Virtuaalilabrassa kasvatettuja kärpäsiä
26.11.2010 | Veera Brusila
Nyt nyt sujuu. Tänään biokemian laskareissa osasin tehdä kaikki tehtävät. Olin vielä nopea, laskeminen tuntui sujuvan kuin vettä vaan.

Lukiossa suoritin yhden kurssin kemiaa ja lyhyen matikan, ilmeisesti viime vuotinen lukion kemian paahtaminen ja kaikkiin mahdollisiin tukiopetuksiin osallistuminen on tehnyt jotain mystistä ajattelulleni. Täytynee alkaa onnistua useammin, tästä saa hullut kiksit.
Solukkoviljelyssä aloitettiin omat solukkoviljelmät. Ensin piti päättää minkä kasvin haluaa, itse teen kahdesta orkideasta. Sitten etsittiin tietoa viljelmän teosta ja kyseisen kasvin vaatimuksista, laskettiin kasvatusalustan komponentit ja valmistettiin kasvatusalustat. Seuraavalla kerralla tehtiin aloitukset leikkaamalla steriilisti kasvin lehdistä paloja kasvatusalustalle. Orkideaa pitäisi kasvattaa pimeässä ja se vapauttaa alustaansa yhdisteitä, jotka hapettuessaan muuttavat alustan mustaksi, joten se pitää vaihtaa säännöllisesti, ilmeisesti huomenna.
Huomenna evoluutioekologiassa pitäisi pitää seminaari, teen parin kanssa altruismista ja yhteistyöstä ihmisellä. Dioissa hyödynnämme kuvituksena niiden ilmenemistä populaarikulttuurissa. Altruismista ja yhteistyön kehityksestä tiedän jonkun verran jo ennestään, minua kiehtoo konflikti ryhmän ja yksilön etujen välillä ja mitkä mekanismit saavat yksilön maksamaan ryhmään kuulumisesta koituvan hinnan. Esimerkiksi hukkuvan auttaminen ei ole auttajan geenien kannalta järkevää, mutta kun tuntematon putoaa jäiden läpi hyiseen veteen meistä tuntuu että jotain pitäisi tehdä. Muissa seminaareissa on puhuttu mm. isäntiään manipuloivista parasiiteista, isoäitien merkityksestä ja kalojen seksuaalivalinnasta.
Tehdessäni biomolekyylikurssin labran jälkeistä data analysis ja comprehension -tehtävää, satuin törmäämään virtuaalilabraan jossa tehdään sama työ kuin me teimme. http://learn.genetics.utah.edu/content/labs/extraction/. Samalta sivulta pääsee Try it Youself! -osioon. Kotona käytettäväksi kiivi on kuulemma hyvä DNA:n lähde ja alkoholiksi käy vodka. Ja jos ei onnistu niin kiiveille keksii muutakin käyttöä. Eli kaikki labrat eivät ole vaikeita, jotkut tekevät tuota työtä ilmeisesti jo yläasteella tai lukiossa. Mutta reaktioiden ja lisättävien aineiden merkitysten ymmärtäminen on haastavampaa, kyseinen työ löytyy usealta eri sivulta, mutta selitysosioissa samojen aineiden tehtävät poikkeavat toisistaan.
Jos haluaa kokeilla banaanikärpäsristeytyksiä niin virtuaalilabra on sivulla http://www.sciencecourseware.org/vcise/drosophila/. Virtuaalilabraa käytettiin myös viime kevään genetiikan harjoituksissa. Tietysti tuosta puuttuu manuaalinen kärpästen nukuttaminen, lajittelu, niiden herääminen kesken lajittelun, uudelleen nukuttaminen, lajittelu, laskeminen, niiden heräily kesken laskemisen…Mikä kenenkin mielestä on paras osuus. :)
Tämä teksti päättää Veeran kirjoitusten sarjan. Biologian opiskelusta blogin kirjoittamista jatkaa Meri, joka opiskelee Oulun yliopistossa neljättä vuotta biologian aineenopettajaksi.
Yksi kommentti artikkelille “Virtuaalilabrassa kasvatettuja kärpäsiä”
Moi! Kirjoitat todella kiinnostavasti, tekstejäsi olisi ilo lukea lisää.
Anna | tiistaina 11. tammikuuta klo 21:40 #