Niin sanotun PISA-tutkimuksen osoittama Suomen nuorison matematiikan huippuosaaminen on ajoittain herättänyt ihmetystä ainakin matematiikkaa perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa opettavien keskuudessa ja matematiikkakilpailujen kaltaisten kansainvälisten matematikavertailujen kanssa puuhastelevien parissa. Ne vähät tiedot, joita PISA-tutkimuksessa käytettävistä tehtävistä on julkaistu, ovat antaneet PISA-skeptikoiksi tunnustautuneille aiheen epäillä, että tutkimuksen matematiikan osio on lähempänä luetun ymmärtämisen testiä tai perinteistä älykkyystestiä kuin varsinaista opitun matematiikan taidon selvitystä.

On kiinnostavaa havaita, että samanlaisia epäilyksiä liittyy muihinkin oppimissaavutustutkimuksiin. American Mathematical Societyn tiedotuslehden Notices of the American Mathematical Society tammikuun 2011 numerossa on julkaistu California State Universityn (Northridge)  matematiikan professorin David Kleinin kirjoitus What Do the NAEP Math Tests Really Measure? National Assessment of Educational Progress, NAEP, on Yhdysvaltain Opetusministeriön ylläpitämä jatkuva tutkimussarja USA:n perus- ja toisen asteen koulujen oppimistuloksista. Tutkimussarjassa selvitetään oppilaiden matematiikanosaamista neljäntenä, kahdeksantena ja kahdentenatoista kouluvuotena. Testien tuloksia käytetään monenlaisen kasvatustieteellisen tutkimuksen lähdeaineistona ja mm. eri osavaltioiden koululaitosten laatuvertailun pohjana.

Vuosien mittaan testeissä saadut pistemäärät ovat lievästi kohonneet. Yhdysvaltain matematiikanopettajien keskusjärjestö, National Council of Teachers of Mathematics, on luonnollisesti lukenut tämän kehityksen opettajien ansioksi. Mutta vuodesta 2007 vuoten 2009 pistemäärät ovat pysyneet samoina. Yhdysvaltain opetusministeri Arne Duncan onkin kehottanut uudistuksiin, jotta ”saavutusten lisääntyminen kiihtyisi” ja erityisesti alakoulun opettajien koulutukseen on haluttu panostaa enemmän.

Testin ja matematiikan välinen yhteys?

David Klein ottaa kuitenkin esille testin ja matematiikan yhteyden tai sen haurauden. Samoin kuin PISA-tehtävät, myöskään NAEP-tehtävät eivät ole julkisia. Samoja tehtäviä nimittäin käytetään useita kertoja, niin kuin eri vuosien testien vertaaminen tietysti vaatiikin. NAEP samoin kuin PISA on kuitenkin julkaissut muutamia näytetehtäviä – niillä voi kukin käydä testaamassa itseään osoitteessa http://nationsreportcard.gov/math_2009/.

Tehtävät ovat yleensä monivalintoja, ja laskimia saa käyttää. Yksi neljäsluokkalaisten testin esimerkkitehtävä on ”Ms. Wylien ajomatka kotoa kauppaa kestää 15 minuuttia.  Mikä on paras arvio kodin ja kaupan valise matkan pituudelle: a) 5 jalkaa, n) 5 mailia, c) 20 jalkaa, d) 200 mailia?”, toinen ”301 – 75 (allekkain merkittynä) on a) 226, b) 235, c) 236, d) 374.” Kahdeksasluokkalaisten algebran kategoriaan luokiteltu tehtävä on ”Lukujonon ensimmäiset numerot ovat 1, 6, 4, 9, 7, 12, 10. Ilmoita kaksi seuraavaa.”  – Klein esittää esimerkkejä myös geometrisiksi luokitelluista tehtävistä, jotka sisältävät kovin vähän geometriaa.

David Klein ja hänen siteeraamansa lähteet ovat sitä mieltä, että NAEP on ennemmin perinteinen älykkyystesti (ja hän sanoo, että testin tuloksia on todella käytettykin osavaltioiden nuorten keskimääräisen älykkyysosamäärän vertailuun), eikä se näytä juuri mittaavan opittua matematiikkaa. Testin perusteella ei siis ole lupa tehdä johtopäätöksiä matematiikan opetuksen laadusta. Hän on myös sitä mieltä, että testin tuloksiin perustuviin kasvatustieteellisiin tutkimustuloksiin olisi suhtauduttava  suurin varauksin.

Suomessa PISA-tulokset ovat synnyttäneet riemua maailman kärkisijasta ja murhettakin, kun sijoitus on sitten vähän pudonnut. Antaisiko tämä amerikkalainen puheenvuoro meille jotain ajattelemisen aihetta?

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa