Kohti energiatehokasta elämää Pohjois-Pohjanmaalla

perjantaina 14. tammikuuta 2011 | | Ei kommentteja
kuva: Sanna Korpela, Metla

Millä konsteilla energiankulutusta voi vähentää? Mistä tiedän, mihin energiaa kuluu? Mikä lämmitystapa tulee edullisimmaksi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saa apua ihan läheltä, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimistosta eli Popentosta. Popento toimii Metsäntutkimuslaitoksen hankkeena ja palvelee koko maakuntaa neuvoen mm. lämmitystavan valinnassa ja energiansäästössä. Energiatoimisto välittäää tietoa myös esimerkiksi uusiutuvista energianlähteistä. Kuluttajien lisäksi Popento avustaa kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä niiden energiatehokkuustyössä. Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto -projekti rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämällä EAKR-rahoitustuella.

Mitä minä voin tehdä?

Popenton energianeuvoja Sanna Moilasen mukaan energiansäästö ei tarkoita, että elettäisiin ja tehtäisiin töitä pimeässä ja kylmässä, vaan että vältetään turhaa energiankulutusta. Tyhjissä huoneissa palavat valot, tarpeettoman lämpimät huoneet, ikkunoiden auki pitäminen pakkasella ja sähkölaitteiden lepovirrat ovat esimerkkejä turhasta energian käytöstä. Järkevä energiankäyttö vaatii hieman aktiivista ajattelua ja toimintatapojen muutosta, mutta sinänsä kysymys ei ole isosta asiasta.

Suurin osa eli noin puolet energiasta kuluu huoneiden lämmitykseen. Lisäksi lämpöenergiaa kuluu lämpimän käyttöveden tuottamiseen (20 %). Kodin sähkölaitteisiin energiaa kuluu noin 30 %.

Kotitalouksien sähkönkulutus laiteryhmittäin (Lähde: Motiva Oy)

Sanna Moilanen antaa muutamia arkipäivän vinkkejä siihen, miten energialaskua voi kutistaa omalla toiminnallaan. – Sähköenergian suurin säästöpotentiaali on valaistuksessa. Säästäminen onnistuu sammuttamalla turhat valot ja vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin.

Valmiustila voi tulla kukkarolle kalliiksi

Vastoin yleistä luuloa, nykyajan kylmälaitteet eivät kuluta tuhottomasti, sillä niiden energiankulutukseen on jo kiinnitetty huomiota. Viihde-elektroniikan käytössä voi sen sijaan säästää helposti sammuttamalla lepovirrat. Valmiustiloihin hupenee sähköä, sillä lähes kaikki laitteet kuluttavat sähköä sähköverkkoon kytkettynä ollessaan, vaikka niitä ei varsinaisesti käytettäisikään. Kaiken lisäksi kodeistamme löytyy monenlaisia viihdelaitteita aina vaan enemmän. – Yksi hyvä säästövinkki on hankkia katkaisimella varustettu jatkojohto, johon voi kytkeä sellaiset laitteet, joissa ei ole on-/off-kytkintä, kertoo Sanna Moilanen.

Kannettava tietokone kuluttaa energiaa nykyään vain 10 – 20 % siitä, mitä vastaava pöytäkone kuluttaa. Moilasen mukaan on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota myös kannettavien tietokoneiden käyttöön: Kun kannettava tietokone on verkkovirrassa, niin silloin akku tulisi irrottaa. Välillä akku kannattaa käyttää tyhjäksikin, jolloin sen käyttöikä pitenee ja teho säilyy.

Popento on koonnut energianäyttelyn, jossa esitellään mm. uusiutuvia energianlähteitä. Kuva: Sanna Korpela, Metla

Tuuleta oikein

Lämpöenergian säästöön ei aina voi vaikuttaa niin, että se näkyisi omassa kukkarossa. Omakotiasujilla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia säästää lämmittämiseen kuluvia euroja. Tärkeintä on säätölaitteiden hallinta sekä ilmanvaihtolaitteiden ja ilmalämpöpumpun oikea käyttö. Kun ilmanvaihto on säädetty oikein, niin turha tuulettaminen jää pois ja asumisviihtyisyys pysyy hyvänä. Myös kouluissa ja työpaikoilla lämpöenergian hukkaa voi välttää, kun tuulettaa luokka- ja työhuoneet nopeasti ristivedolla eikä jätä ikkunoita pitkiksi ajoiksi auki, varsinkaan talvipakkasilla. Sanomattakin selvää on, ettei tietokoneita ja muita sähkölaitteita pidä jättää tyhjäkäynnille työ- tai koulupäivän jälkeen.

Mistä sitten tietää, minkä verran mikäkin laite kuluttaa? Sähkönkulutusmittari on hyvä laite, jos haluaa selvittää eri laitteiden sähkönkulutuksia. Sitä voi lainata energiatoimistolta tai sähköyhtiöltä. Lisää tietoa energian järkevästä käytöstä saa esimerkiksi energiatoimistosta tai Motivasta.

____________________________________________________________


Sanna Korpela on luonnonmaantieteilijä ja työskentelee Metlassa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popenton tiedotustehtävissä. Energianeuvoja Sanna Moilanen on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri. Popentossa työskentelee lisäksi bioenergia-asiantuntija Veijo Leiviskä ja projektipäällikkö Eija-Riitta Hämäläinen. Energiatoimisto sijaitsee Metlan Muhoksen toimipaikassa.

Ei kommentteja artikkelille “Kohti energiatehokasta elämää Pohjois-Pohjanmaalla

Kirjoita kommentti


Kirjoittaja

Sanna Korpela on luonnonmaantieteilijä ja työskentelee Metlassa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popenton tiedotustehtävissä. Energianeuvoja Sanna Moilanen on koulutukseltaan energiatekniikan diplomi-insinööri. Popentossa työskentelee lisäksi bioenergia-asiantuntija Veijo Leiviskä ja projektipäällikkö Eija-Riitta Hämäläinen. Energiatoimisto sijaitsee Metlan Muhoksen toimipaikassa.