Kevättä kohti
17.3.2011 | Matti Karppinen
Hiihtoloma on jo takana ja paluu arkeen jälleen koittanut! Aikaisemmin jo manailin, että loma kuluu pelkästään koulutöiden merkeissä, mutta onneksi jäi myöskin vapaa-aikaa.
Itse asiasiassa huomasin, että kunhan vain saa itsensä liikkeellä työtkin hoituu alta suhteellisen kivuttomasti ja lomailuun jäikin odotettua enemmän aikaa. Ja sehän olikin varsin positiivinen uutinen. Loma vierähti kotikonnuilla, perinteisten talviurheilu lajien parissa. Suksi ei tosin luistanut tälläkään kertaa, joten hiihtämisen tuskan taas unohtaa vuodeksi. Pilkilläkin onni oli aika kehno, mutta arjesta irrottelu kavereiden kanssa oli kuitenkin ehkä loman odotetuin asia.
Nyt edessä onkin vielä reilun kuukauden rypistys iloisesti vapulle päättyvää koulutyötä. Muutaman vuoden kokemuksesta jo tiedän, että varsinkin huhtikuu tulee olemaan kiireinen, sillä muutaman viikon ajalle sattuu lähes kaikki kevään tentit sekä harjoitustöiden palautuspäivät. Pienen opiskelijan arkea ei varsinaisesti helpota epävarmuus kesän työkuvioista, vuoden mittaan huvenneet rahat eikä dilemma miten yhdistää kaikki kesän suunnitelmat ja työ? Varsinkin opiskelemallani rakennusalalla epävarmuus on ainut varma asia.
Yrityksistä ollaan kiinnostuneita, mutta aina sama virsi urakoiden ratkeamisesta vasta myöhemmin keväällä tulee vastaan lähes joka paikassa. Hakemusten lähettäminen puuduksiin saakka sekä siihen lisättävä puhelin rumba tuntuu välillä turhauttavalta. Samat asiat tulee selitettyä moneen kertaan ja tyypillinen vastaus kuuluu: ”Nyt en kyllä pysty lupaamaan vielä mitään, mutta soita lähiaikoina uudestaan”. Tässä vaiheessa rupeaakin jännittämään, että jos ottaa vastaan ensimmäisen tarjotun työn, varmasti heti seuraavana päivä joku soittaa juuri sieltä paikasta mihin olet kaikkein eniten halunnut päästä. Toisaalta töistä kieltäytyminenkin on äärimmäisen vaikeaa, sillä tarvitaan aika kovaa itseluottamusta siihen, jotta uskoo saavansa juuri ennen lukukauden loppua sen unelma duunin!
Joka tapauksessa turha murehtiminen kannattaa jättää vähemmälle ja yrittää keskittää ajatukset koulutyöhön. Vielä kertaakaan ei ole tarvinnut jäädä tyhjän päälle ja viimeinen vaihtoehto on laskea omia tavoitteita, sillä joka tapauksessa kaikki työ on tärkeää. Aina sitä jotakin tekevälle löytyy! Onneksi akut on nyt ladattu ja virta toivottavasti riittää pitkälle kevääseen.
Ei kommentteja artikkelille “Kevättä kohti”
