Oulun yliopistolla kokoonnuttiin jälleen kaivosalan osaajat yhteenkokoavaan Maan alla ja päällä -seminaariin 24.2.2011. Seminaarin järjestävänä tahona toimi Oulu Mining School, joka on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto. Seminaari järjestettiin jo kolmannen kerran ja se keräsi lähes 300 alasta kiinnostunutta kuulijaa. Aiheena oli ”Kaivostoiminnan visiot – erityisesti strategisten metallien merkitys ja saatavuus”. Seminaarin puheenjohtajana toimi tutkimusprofessori Leena Yliniemi Oulu Mining Schoolista.
Kaivosalan investointeja Pohjois-ja Itä-Suomeen
Kaivosala työllistää tällä hetkellä Suomessa noin 3500 henkilöä. Malmien merkitys kasvaa globaalin väestönkasvun paineissa ja se tuo suuria investointeja myös Suomeen. Niiden odotetaan koskettavan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomea. Kaivosala on tulevaisuudessa tärkeä suomalaisten työllistäjä ja uusia työpaikkoja alalle arvioidaankin syntyvän muutamassa vuodessa yli tuhat. Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen painotti myös tätä seikkaa. Hän pitää Oulun yliopiston merkitystä kaivosalan kehittymisessä suurena; Oulun yliopiston monialaisuus ja sen keskeinen maantieteellinen asema Suomessa tekevät siitä sopivan kaivosalan osaamisen keskittymiselle. Yhteistyö yliopistojen, Geologian tutkimuskeskuksen ja kaivosalan yritysten kesken on kehittymisen kannalta erityisen tärkeää.
Kriittisten mineraalien tuotanto siirtyy kehitysmaihin
Kansainvälistä antia/näkökulmaa seminaariin toi professori Manuel Regueiro Geological Survey of Spain:sta. Hän luennoi kriittisten mineraalien tuotannosta ja niiden tärkeydestä. Kriittinen mineraali on sellainen mineraali, jonka varantojen vähyys muodostaa riskin ja sen tuotannon vaikutukset talouteen ovat suuremmat kuin muilla raaka-aineilla. Väestönkasvun jatkuessa raaka-aineiden tarve erityisesti kehittyvissä maissa kasvaa alati. Myös kehittyvien maiden talouskasvun myötä etenkin ”high tech-mineraalien”, kuten litiumin ja indiumin kysyntä kasvaa edelleen ja aiheuttaa näin kyseisten mineraalien kallistumisen. Suurimmat kriittisten mineraalien varannot ovat alhaisen tulotason kehitysmaissa, jonne niiden tuotantokin keskittyy tulevaisuudessa. Tuottajamaan poliittiset ja sosiaaliset olot voivat aiheuttaa riskejä näiden mineraalien tuotantoon. Kasvavan kysynnän paineissa ei kuitenkaan sovi unohtaa tuotannon ympäristönäkökulmaa, kuten Regueiro painottikin: ”Reduce, reuse and recycle”.
Ympäristönäkökulma huomioidaan kaivostoiminnassa niin kansallisella, kuin EU:n tasollakin
Euroopan unionin mineraalipolitiikasta seminaariin saapui kertomaan kansanedustaja Marjo Matikainen. EU:n strategia vuodelle 2020 raaka-aineiden hankkimisesta ottaa myös huomioon ympäristönäkökulman. Kestävällä pohjalla oleva raaka-aineiden saanti on strategian ydinviesti; eurooppalaisista lähteistä saatavien raaka-aineiden kestävää tarjontaa tuetaan sekä materiaalien kierrätystä ja käyttöä tehostetaan. Kaivosalan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää EU:n tasolla muutoksia, muun muassa lainsäädännön selkeyttämistä ja lupakäsittelyn tehostamista. Tähän on Suomen osalta tartuttu laittamalla vireille kaivoslakiuudistus. Uusi kaivoslainsäädäntö ottaa huomioon toisaalta ympäristönäkökohdat ja kansalaisten oikeudet sekä toisaalta varmistaa malminetsinnän ja kaivostoiminnan edellytykset. Suomen valtteja kaivosalalla ovat korkea osaaminen ja innovaatiot. Suomella on mahdollisuudet tulla mineraalien kestävän hyödyntämisen globaaliksi edelläkävijäksi.
