Vastikään lapsiperheiden arkikäyttöön tullut Otometri-korvatulehdusmittari on syntynyt kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta. Nämä tekijät ovat koti, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistosairaala.
Kehityksen alkuhetket
Eräänä koleana syyskuun iltana omat lapseni olivat levottomia ja kärttyisiä, haroivat korviaan, ja lääkäriinhän sitä oli lähdettävä. Yhdellä oli korvatulehdus, toisella ei. Insinöörisieluna en voinut olla pohtimatta sitä, eikö olisi tapaa mitata korvatulehduksen tilaa kotona itse. Siispä selvitin alan kirjallisuutta, olemassa olevia ratkaisuja ja tieteellisiä tutkimuksia. Mielessäni alkoi hahmottua ratkaisu, joka voisi toimia. Tästä alkoivat rakentumaan Otometrin ensimmäiset senttimetrit.
Työssäni Oulun seudun ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologian T&K keskuksessa olen mukana kehittämässä monenlaisia uusia prototyyppejä uusista keksinnöistä. Juttelinkin kollegani kanssa korvatulehdusmittausideasta, ja teimme yhdessä nopeasti karkean ”rautalankamallin” ratkaisusta. Havaitsimme yhdessä että ratkaisun periaate toimii. Ryhdyimme heti rakentamaan laajempaa tutkimusprojektia asian tutkimiseksi. Saimme mukaan insinöörityöntekijän, joka tutki ensimmäisen prototyypin suorituskykyä. Tulokset olivat hyviä, ja tuloksista syntyi myös tieteellinen julkaisu.
Monialaista yhteistyötä
Jo prototyypin varhaisessa kehittelyvaiheessa sain idean jalostamiseen mukaan Oulun yliopistosairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien asiantuntijat. Teimme tutkimustyötä vapaamuotoisesti itse askarrelluilla muovikorvilla ja virallisesti oikeilla korvilla; tulokset julkaisimme tieteellisessä julkaisussa. Opin paljon uusia asioita korvan rakenteesta ja toiminnasta. Kun saimme yhteistyön rakennettua riittävän pitkälle, käynnistimme kliinisen tutkimuksen ratkaisun suorituskyvyn testaamisesta virallisen protokollan mukaisesti.
Akselilla Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopistosairaala vallitsi hyvä ja käytännönläheinen yhteistyömalli. Hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijat tekivät käytännön mittauksia ja virittivät analyysialgoritmeja. Lääkärit tutkivat lapsia, tekivät mittauksia ja kertoivat meille mikä korvatulehdus oikeastaan syvällisemmin ajateltuna on. Opiskelijat oppivat uusia asioita ammattilaisilta ja ammattilaiset hämmästelivät mihin kaikkeen opiskelijat oikein pystyvätkään.
Otometri markkinoilla – uusia haasteita tarjolla!
Voidaan siis sanoa, että Otometriä olivat synnyttämässä edellä mainitut kolme tahoa. Tämän jälkeen Otometri piti kasvattaa oikeaksi tuotteeksi markkinoille. Se olikin itse asiassa kaikkein työläin vaihe, nimittäin vaikka Otometri oli syntyessään terve ja hyvävointinen, kasvatustyö täyteen metrin mittaan vaati kaikkein suurimman työn – mutta se onkin jo toisen, pitemmän tarinan aihe.
Kokonaisuutena; tällaisia tapauksia, joissa eri alojen toimijat tekevät yhteistyötä siten, että syntyy käytännöllisiä uusia konkreettisia tuotteita tai ratkaisuja ihmisten käyttöön tulee saada lisää! Oletko sinä seuraavan hyvinvointialan ”Otometrin” kehittäjä? Tutustu asian tekijöihin ja kehittäjiin, työkalumme ja kokemuksemme ovat käytettävissäsi!
Lisätietoja Otometrista löydät sivulta http://www.otometri.fi/.
Oulun seudun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelmasta kerrotaan osoitteessa http://www.oamk.fi/tekniikka/hakijalle/koulutusohjelmat/hyvinvointiteknologia/.
