Rakennustekniikasta…

5.4.2011 | Matti Karppinen

Asia on osittain näinkin, mutta alana rakennusala on todella monipuolinen ja mahdollisuuksia suuntautua mitä erilaisimpiin tehtäviin on runsaasti. Ensimmäinen vuosi koulussa on kaikille rakennusalan opiskelijoille yhteinen ja se sisältää pääasiassa ns. perusopintoja kuten matematiikkaa, kemiaa, statiikkaa ja fysiikkaa sekä yhteisiä ammattiopintoja. Ensimmäisen vuoden loppupuolella opiskelijat valitsevat kahdesta pääsuuntautumisvaihtoehdosta jatkaako opintojaan talonrakennustekniikan vai yhdyskuntatekniikan parissa.

Itse valitsin yhdyskuntatekniikan suuntautumisvaihtoehdon. Se ei välttämättä ole se ”mediaseksikkäin” ala, jos sanoo suuntautuneen suunnittelemaan viemäreitä. Kuitenkaan yhdyskuntapuoli ei rajoitu ainoastaan edellä mainitsemaani alaan vaan se käsittää yleisesti ottaen koko yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisen infran, kuten tie-, katu-, ja rataverkoston sekä ihmisille näkymättömissä maan alla olevan infran kuten viemäri- ja vesijohto verkostot. Ilman näitä yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaisen tärkeitä perus elementtejä sivistysvaltion toiminta olisi monilla tapaa mahdotonta. Kuvitelkaa päivittäistä arkielämää ilman toimivaa vesi- ja viemäriverkosta tai ilman toimivia kulkuyhteyksiä. Suomessa nämä asiat harvoin nousevat suuriksi puheenaiheiksi, sillä me olemme tottuneet jo pitkän aikaa nauttimaan puhtaasta hanavedestä sekä hyvistä ja turvallisista liikkumisen mahdollisuuksista.

Yhdyskunta alan ammattilaiset ovat myös tärkeässä roolissa nykyisen ja tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisessa. Poliitikkojen puheita käytännön tasolle yleensä siirtää näkymätön ja harmaa virkamies koneisto, jonka ihmiset yleisesti mieltävät toimistojen kätköissä papereita pyöritteleviksi byrokraateiksi. Myös tähän koneistoon rakennusalan ammattilaisia tarvitaan osaksi ja sitä kautta on mahdollisuus päästä vaikuttamaan esimerkiksi alueiden käyttöön ja suunnitteluun. Mainittakoon vaikkapa esimerkkinä kauppapaikkojen suunnittelu. Halutaanko rakentaa suuria kaupan keskittymiä kaupunkien laitamille, jonne julkisen liikenteen järjestäminen kattavasti ja järkevästi on aika haastavaa. Tämä lisää yksityisen autoilun tarvetta ja sitä kautta kasvattaa liikennerasitetta, mikä puolestaan johtaa kulkuyhteyksien kehittämistarpeeseen. Pitää rakentaa suurempia teitä, jotta kaikki halukkaat pääsisivät ostoksille näihin peltomarketteihin, omalla autolla tietysti. Vaiko ohjataanko suunnittelua jo olemassa olevan infran mukaan ja kehitetään palveluita sinne missä ihmiset asuvat tai joihin suurimmalla osalla on helpompi päästä kuten kaupunkien keskustoihin. Vaihtoehtoja on siis monenlaisia ja vaikka monet eivät mielläkään rakennusalaa kovin vihreäksi, on alalla merkittävä vaikutus ympäristö näkökulmasta kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa.

Ja eivät rakennusalan erilaiset tehtävät tulleet vielä kovinkaan kattavasti listattua, sillä vain yhtenä esimerkkinä mainitakseni, tällä hetkellä Suomessa nousussa olevan kaivosala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa rakennusalan ammattilaisia. Muitakin mahdollisuuksia on paljon,eikä itselläkään ole vielä erityisen tarkka kuvaa minkälaisissa tehtävissä tulen työskentelemään, mutta uskon niiden olevan varsin haastavia, mielenkiintoisia ja palkitsevia. Tulevia opiskeluitaan miettiville vinkkinä voin sanoa, että yhdyskuntatekniikkaa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan niin kauan kuin ihmiset eivät siirry asumaan takasin metsään. Alan ammattilaisia tarvitaan siis nyt ja tulevaisuudessa.