Oulun yliopiston 47 opetusyksikköä arvioitiin keväällä 2011 ensimmäisen vuoden opintojen sujuvuuden suhteen. Neljä parasta palkittiin kunniakirjan lisäksi myös rahallisesti. Maantieteen laitos oli yksi palkituista yksiköistä. Kirjoituksessa pohditaan, mistä tekijöistä hyvä sujuvuus aivan opintojen alussa saattaisi johtua.
Opintojen sujuvuuden syitä
Keskeisin syy on valintakoejärjestelmä. Viimeisten 20 vuoden aikana maantieteen laitokselle on hyväksytty opiskelemaan vain 10-20 % pääsykokeisiin osallistuneista. Heistä 15 eniten pisteitä saanutta hyväksytään suoraan sisälle, loput 20 kokeen ja todistuspistemäärien perusteella. Käytännössä tämä on aina merkinnyt, että opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita aloittaessaan opinnot.
Maantiede on myös valintakokeisiin osallistuneiden ensisijainen hakukohde. Vaikka viime vuosina pääsykokeisiin osallistuneiden määrä hieman vähentyi mm. ainereaalin takia, laitoksella tehty tilastoanalyysi vuosilta 2000-2010 osoitti, että opiskelijoiden lähtöpistemäärät ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.
Toinen syy on varmaankin pitkälti yli kaksikymmentä vuotta käytössä ollut intensiivinen periodijärjestelmä. Järjestelmä, jos nyt ei ole ainoa laatuaan, lienee ainakin hyvin harvinainen. Kaikki ensimmäisen vuoden opinnot käydään läpi kolmen viikon periodeittain, mikä edesauttaa opintopisteiden kertymistä. Tyypillisesti maantieteen opintojen opintopistekertymä vaihtelee 39-43 pisteen välillä. Kun sivuainevalikoima on lisäksi hyvin laaja, opiskelijoiden on helppo jo ensimmäisenä vuonna löytää sieltä sopivia aineita, jotta ensimmäisen vuoden tavoite 60 op täyttyisi.
Opinnot alkavat Maantieteen perusteet -kurssilla. Ensimmäisen vuoden aikana kaikki maantieteen erikoistumisalat, aluekehitys ja aluepolitiikka, geoinformatiikka, kulttuurimaantiede, luonnonmaantiede ja matkailumaantiede tulevat tutuiksi opiskelijoille. Tämä helpottanee oman erikoistumisalan valintaa. Opintokokonaisuus on mitoitettu niin, että LuK-tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja FM-tutkinto kahdessa. Ensimmäinen vuosi on vain osa tätä jatkumoa.
Ensimmäisen vuoden kurssit luennoidaan erikoistumisalueiden professorien toimesta. Opiskelijat oppivat siten tuntemaan professorit ja heidän edustamansa alat hyvin varhaisessa vaiheessa opintoja. Käytäntö ei ilmeisesti ole tyypillinen kaikissa yksiköissä.
Laitos järjestää vuosittain ammattikuvaseminaarin tai alumnipäivän. Laitokselta valmistuneet kertovat omista työkokemuksistaan ja niiden yhteyksistä opintoihin. Tilaisuudet eivät ehkä välittömästi tue alkuvaiheen opintoja, mutta ovat tärkeitä eri maantieteen alojen tuntemiseksi.
Seurantaa ja kehitystyötä
Opintojen kurssisisältöjä hiotaan vuosittain. Amanuenssin ja opettajien huomaamat virheet ja ongelmat poistetaan. Työtä tukee myös opiskelijajärjestö Atlaksen vuosittain keräämä palaute, joka käydään läpi opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteisessä palautetilaisuudessa. Lisäksi on todettava, että myös useimmilta kursseilta kerätään palautetta.
Opintojen seuranta aloitettiin laitoksella noin viisi vuotta sitten, koska yhtenä vuotena valmistuneiden määrä oli poikkeuksellisen alhainen. Vuosikurssien opintopisteiden analyysi osoitti, etteivät opintoviikko- ja pistemäärät vaihdelleet juurikaan niiden kesken. Valmistumismäärissä oli siten kyse satunnaisvaihtelusta.
Opiskelujen etenemistä seurataan enenevässä määrin myös yksilötasolla. Jos ongelmia huomataan, amanuenssilla tai omaopettajalla on velvollisuus ottaa selvää, mistä on kyse. Tätä ns. varhaisen puuttumisen mallia tehostetaan tarvittaessa jatkossa.
Yhteistyötä
Kiitos menestyksestä kuuluu motivoituneen opettajakunnan lisäksi myös opiskelijajärjestö Atlakselle. Saadusta palkkiorahasta osa osoitetaan heille käyttötarkoituksen löytyessä. Atlas järjestää ensimmäisen vuoden opiskelijoille fuksiaiset joka syyskuu. Laitos on useita vuosia tukenut taloudellisesti järjestelyitä. Yhteisessä illanvietossa opiskelijat tutustuvat toisiinsa yhteisöllisyyden vahvistuessa. Tätä toki tukevat myös lukuisat kurssien harjoitustyöt, joita tehdään pareittain tai vielä isommissa ryhmissä.
Laitosjohtajan kannalta on keskeistä tuntea tilastolliset tosiasiat. Mahdollisuuksien mukaan on syytä perehtyä opiskelijoiden arkimaailman tuntoihin laajemminkin. Ehkä parasta palautetta on se, että opiskelijoiden mielestä meillä on sopivan kokoinen yksikkö. Kaikki tuntevat toisensa. Hierarkioita ei ole.
Tässä piilee myös yksi laitoksen keskeinen vahvuus: pienuus on voimaa!
