Luonto-Liitto on lasten ja nuorten oma ympäristö- ja luonnonharrastusjärjestö. Luonto-Liitto on koko maan kattava ympäristöalan kansalaisjärjestö ja se keskittyy nuorten omaehtoiseen ympäristötoimintaan. Järjestö tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia luontokokemuksiin ja vaikuttamiseen.
Järjestö on perustettu vuonna 1943 ja se julkaisee kahta jäsenlehteä; lasten luontolehteä nimeltä Sieppo ja nuorten toimittamaa Nuorten Luontoa. Luonto-Liitto on myös aktiivinen ympäristöpoliittinen vaikuttaja ja sen toiminta painottuu metsien suojeluun, suurpetojen suojeluun, energia- ja ilmastokysymyksiin, ympäristöystävälliseen kulutukseen ja kulutuskriittisyyteen, kehitysyhteistyöhön ja oikeudenmukaiseen kauppaan sekä Itämeren suojeluun. Luonto-Liiton Itämeri-toiminta pyrkii vähentämään vesistöihin kohdistuvien uhkien määrää. Keinoina on vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, tiedottaminen Itämeren tilasta ja kannustaminen ympäristöystävällisiin valintoihin. Toiminta keskittyy niin tiedotukseen, kannanottoihin, ympäristökasvatukseen kuin kouluttamiseen.
Itämerestä ja sen tilasta voisin kirjoittaa vaikka kymmenen sivun verran, mutta kerron tässä lyhyesti perusasiat. Itämeri on nuori murtovesiallas, joka on hyvin matala, joten siellä on vain vähän vettä, johon myrkyt ja jätteet voivat hajota. Itämeri on vaihtelevasti vähäsuolainen, joten lajit elävät sopeutumiskykynsä äärirajoilla. Lisäksi vesi on kerrostunutta ja talvisin jäässä, mikä vähentää veden kiertoa ja hapen kulkeutumista ilmakehästä. Näiden erityisominaisuuksien vuoksi Itämeri on erityisen herkkä ihmistoiminnalle. Itämeren valuma-alueella asuu noin 85 miljoonaa ihmistä ja alueella on paljon teollisuutta, maataloutta ja liikennettä.
Itämeren eliölajisto on suhteellisen vähälukuinen eikä se ole ehtinyt sopeutua täysin, koska merialue on niin nuori. Lajisto koostuu makean ja suolaisen veden eliölajeista, jotka elävät ääriolosuhteissa. Suurin uhka on maa- ja metsätalouden sekä asutuksen ravinnepäästöistä johtuva liiallinen rehevöityminen sekä ympäristömyrkkyjen aiheuttamat tuhot. Nämä asiat johtavat meriluonnon köyhtymiseen. Myös ympäristöonnettomuksien riski on kasvanut meriliikenteen kasvaessa. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa Itämerta, koska jääpeite on ollut sille luonteenomaista.
Itämerilähettiläiden tehtävänä on kiertää kouluissa kertomassa Itämerestä ja sen tilasta. Tuntien tavoitteena on siis vähentää vesistöihin kohdistuvaa uhkaa lisäämällä nuorten ympäristötietoisuutta. Minä lähdin mukaan toimintaan sähköpostiviestin houkuttelemana. Siinä kerrottiin että Luonto-Liitto järjestää itämerilähettiläs-koulutuksen Oulussa lokakuussa, ja että sen jälkeen on pätevä pitämään itämeri-tunteja. Innostuin heti ja ilmottauduin koulutukseen, koska olen kiinnostunut luonnonsuojelusta ja opiskelen opettajaksi, joten ajattelin, että tässä on mahtava tilaisuus.
Koulutus oli kahtena iltana ja siihen osallistui noin kymmenen opiskelijaa Oulusta. Koulutuksen jälkeen saimme alkaa pitämään Itämeri-tunteja. Olen pitänyt tunteja Haukiputaalla, Oulaisissa ja Oulussa. Oppilaat ovat olleet todella innostuneita aiheesta ja opettajat ovat kiitelleet, koska opetukseen tulee hieman vaihtelua ja oppilaat saavat ympäristökasvatusta eri tavalla kuin koulussa yleensä.
Itämeri-tunneilla lähettiläs kertoo miksi Itämeri on niin ainutlaatuinen ja miten ihmistoiminta vaikuttaa siihen. Käytämme Luonto-Liiton valmista materiaalia, mutta olen myös lukenut paljon aiheesta ja laajentanut tietämystäni Itämerestä, jotta olisin mahdollisimman pätevä kertomaan Itämerestä ja sen suojelusta. Tärkeä osa tuntia on se, että oppilaat miettivät asioita itse ja keskustelevat pienissä ryhmissä. Näin oppilaat pääsevät itse pohtimaan, mitä he voisivat tehdä Itämeren hyväksi. Tärkeää mielestäni on myös se, että oppilaat ymmärtäisivät, että pienillä teoilla he itse voivat vaikuttaa ympäristöön.
Heti tunnin alussa oppilaat pääsevät miettimään mitä meri heille merkitsee ja miten he ovat tekemisissä Itämeren kanssa. Tarkoituksena on johdatella oppilaita asiaan ja kertoa miten merta hyödynnetään. Sen jälkeen käydään läpi Itämeren erityisominaisuuksia ja sitä miksi se on niin herkkä ihmistoiminnalle. Seuraava tärkeä osa tuntia on Itämeren rehevöityminen, joka on suurimpia ongelmia. Tässä kohtaa olen kysellyt oppilailta koulussa biologian tunneilla käsiteltävistä asioista, kuten yhteyttämisestä ja ravintoketjusta. On tärkeää ymmärtää nämä perusasiat, jotta voi ymmärtää rehevöitymistä. Aina vähintään muutama oppilaista on muistanut mitä yhteyttämisessä tarvitaan/tuotetaan ja mitä ravintoketju/-verkko tarkoittaa.
Rehevöitymisen jälkeen tunneilla kerrotaan siitä, kuinka ihmistoiminta kuormittaa merta. Kerron mitkä ovat suurimpia päästölähteitä ja sen jälkeen oppilaat miettivät miten fosfori- ja typpipäästöjä voitaisiin vähentää Suomessa ja miten he itse voisivat vähentää niiden pääsyä luontoon. Lisäksi aiheina ovat muun muassa liikakalastus, luonnon ja ihmisen suojelu ympäristömyrkyiltä, tulokaslajit ja ilmastonmuutos.
Itämeri-tunneilla asiaa on todella paljon, vaikka osa voikin olla joillekin jo tuttua. Suurin osa pitämistäni tunneista on kestänyt joko 45 tai 75 minuuttia. Jos aihetta ei ole käsitelty oppitunneilla aikaisemmin, näin lyhyessä ajassa ei ihan kaikkea ehdi käydä läpi. 2×45 minuuttia-kestävillä tunneilla asiat on puolestaan ehtinyt käydä läpi mainiosti.
Olen itse todella kiinnostunut Itämerestä ja näiden tuntien pitäminen on ollut todella mukavaa. Kaikista palkitsevinta on ollut se, kun huomaa, että on saanut oppilaat todella miettimään omien tekojen vaikutusta ympäristöön. Luonto-Liiton Itämeri-jaosto on ollut aktiivinen tänä vuonna. Viime kevään aikana Suomessa Itämerilähettiläiden vierailuja oli 81 kpl ja niillä tavoitettiin lähes 1300 oppilasta. Itämerilähettilään voi tilata koululle kätevästi Luonto-Liiton sivuilta.
______________________________________________________________
Luonto-Liiton jäseneksi voit liittyä tästä
