Kuka olet ja mitä opiskelet? Kuinka pitkään olet opiskellut?

Olen Johannes Herala ja opiskelen maantiedettä erikoistumisalanani aluekehitys ja aluepolitiikka. Aloitin opinnot syksyllä 2008 eli käynnistymässä on parhaillaan neljäs vuosi maantieteen laitoksella.  Tällä hetkellä suoritan kandidaatin tutkintoa, joka olisi tarkoitus saada valmiiksi syksyn 2011 aikana.

Kuinka päädyit opiskelemaan alaasi?

Maantieto oli suosikkioppiaineitani jo peruskoulussa, mutta vasta lukion loppupuolella heräsi ajatus opiskella maantiedettä myös yliopistossa. Mielenkiinto maantiedettä kohtaan tuntui syntyvän jotenkin luonnostaan. Oppiaineen laaja-alaisuudesta luontoa, ihmistoimintaa ja yhteiskuntaa kohtaan voi kuitenkin löytää juuret mielenkiinnon heräämiselle. Myös lukion mukavilla maantieteen oppitunneilla ja opettajalla oli epäilemättä vaikutus nykyisen opiskelupaikan valintaan. Pääsin aloittamaan maantieteen opinnot heti lukion ja varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen. Koska maantieteen pääsykokeissa oppimateriaalina on lukion oppimäärä, pääsykokeisiin valmistautumista helpotti suuresti ylioppilaskirjoitusten läheisyys.

Miten päädyit valitsemaan erikoistumisalaksesi aluekehityksen ja aluepolitiikan? Entä sivuaineesi?

Kahtena ensimmäisenä opiskeluvuotenani maantieteen laitoksella oli vielä suunnittelumaantieteen nimellä kulkenut suuntautumisvaihtoehto, johon olin ajatellut erikoistuvani. Kolmantena vuotenani tämän suuntautumisvaihtoehdon korvasi kuitenkin nykyinen aluekehitys ja aluepolitiikka, joka tuntui luontevimmalta valinnalta uudeksi erikoistumisalaksi suunnittelumaantieteen opintojen jälkeen. Aluekehityksessä ja aluepolitiikassa mielenkiintoista on sen tapa yhdistää perinteiseen alueita käsittelevään maantieteeseen poliittisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Juuri sen poikkitieteellisyys ja monipuolisuus oli yksi keskeinen tekijä valitessani erikoitumisalaa.

Sivuaineina olen lukenut kansantaloustiedettä, markkinointia, tilastotiedettä ja sosiologiaa. Sivuaineiksi olen pyrkinyt valitsemaan mielenkiintoisia ja suuntautumisvaihtoehtoani tukevia vaihtoehtoja.

Ovatko opintosi menneet suunnitelmiesi mukaan?

Opintoni ovat menneet mielestäni kutakuinkin suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Usein opintoja suunnitellessa on kuitenkin tullut pistettyä itsensä liiankin tiukoille haalimalla liikaa kursseja. Tärkeää on muistaa, että koulutöiltä on varattava aikaa myös muulle tekemiselle. Realististen tavoitteiden avulla pystyy suoriutumaan koulutöistä niiden laadun kärsimättä ja pitämään ylimääräisen stressin loitolla.

Millaisia ovat maantieteen kenttäkurssit?

Maantieteen laitoksella pystyy suorittamaan luonnonmaantieteen ja ihmismaantieteen kenttäkurssit, joista itse olen käynyt jälkimmäisen. Kenttäkurssit tuovat mukavaa vaihtelua normaaliin kurssitarjontaan. Ihmismaantieteen kenttäkurssilla pääsee toteuttamaan ryhmässä oman pienimuotoisen tutkimuksen, jonka tuloksia esitellään jälkeenpäin muulle ryhmälle. Ideana on koota omasta tutkimusaiheesta portfolio, johon sisältyy omaa tutkimusteemaa koskeva taustaselvitys ja kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto portfolioon hankitaan erilaisten ihmismaantieteellisten kenttätyömenetelmien avulla. Kenttäkurssit kehittävät mielestäni tehokkaasti ryhmässä työskentelyä ja niiden avulla pääsee ”haistelemaan” millaisia elementtejä tutkijan työhön sisältyy.

Millaisia työtapoja maantieteen kursseilla käytetään?

Maantieteen laitoksella on paljon mielenkiintoisia kursseja ja pienimuotoisia projekteja, joita pääsee vuosien varrella toteuttamaan. Nostamatta mitään tiettyä kurssia esille voi mielestäni todeta, että maantieteen laitoksella kurssien sisältöjen ja niissä käytettyjen työtapojen vaihtelevuus luo oppimisen näkökulmasta tehokkaan kokonaisuuden. Laitokselta löytyy paljon perinteisiä luentokursseja, mutta myös erilaisiin lukupiireihin, ryhmätöihin ja tutkielmiin perustuvia opintojaksoja. Lisäksi löytyy useita kursseja, joilla myös tietokoneen ja eri ohjelmistojen käyttö tulee tutuksi. Maantieteen laitoksella juuri korostetaankin, että erilaisten työtapojen ja menetelmien avulla maantieteilijöistä kehittyy tavallaan moniosaajia, jotka pystyvät työskentelemään hyvinkin erilaisissa työtehtävissä.

Aiotko lähteä vaihto-opiskelemaan?

Olen lähdössä tänä syksynä vaihtoon Wieniin, Itävaltaan. Odotan vaihdon tuovan mukanaan paljon mielenkiintoisia kokemuksia, uusia ystäviä ja uusien asioiden oppimista. Vaihdossa olen ajatellut suorittavani sellaisia kursseja, joihin Oulussa ei ole mahdollisuutta. Tällä tavalla on mahdollista hankkia tietynlaista erityisosaamista, mistä voi olla tulevaisuudessa hyötyä. On hyvä kuitenkin muistaa, että vaihdossa uusi opiskeluympäristö ja vieras kieli tuovat takuulla omat haasteensa opiskeluun.

Millaisia ovat maisterivaiheen opinnot?

En ole vielä gradu–vaiheessa, vaikka olenkin jo suorittanut useita maisterivaiheen kursseja. Saatuani kandidaatin tutkinnon valmiiksi pyrin aloittamaan gradun suunnittelun mahdollisimman pian. Maisterivaiheen kurssit eivät mielestäni eroa suuresti kandivaiheen kursseista. Vaatimustaso on ehkä hiukan korkeampi ja niissä pureudutaan syvemmin oman suuntautumisvaihtoehdon asioihin.

Mikä opinnoissasi on yllättänyt tai tuntunut hankalalta? Miten olet ratkaissut asian?

Peruskouluun ja lukioon verrattuna yliopisto-opinnoissa ehkä eniten on yllättänyt kokonaisvaltainen vastuu, mutta myös vapaus omista opinnoista. Lukiossa opinnot etenivät lukujärjestyksen mukaan kohti ylioppilaskirjoituksia. Yliopistossa kaikesta on kuitenkin huolehdittava itse, sillä opintojen eteneminen ja koulunkäyntiin liittyvät päätökset ovat täysin omalla vastuulla. Varsinkin ensimmäisenä vuotena sopivan opiskelutavan ja opintosuunnitelman laadinta tuntui välillä hankalalta. Yliopisto-opiskeluun liittyvät käytännöt tulevat kuitenkin nopeasti tutuiksi ja ainakin itselle ns. ”akateeminen vapaus” on sopinut hyvin.

Mikä opinnoissasi on ollut motivoivaa?

Maantieteen opinnoissa motivoivaa on ollut nähdä opiskeltujen asioiden yhteys käytännön elämään. On palkitsevaa huomata ymmärtävänsä uudella tavalla arkipäiväisessä elämässä vastaan tulevia asioita ja löytää niihin uudenlaisia näkökulmia. Motivoivaa maantieteen laitoksella on ollut myös viihtyisä oppimisympäristö ja laadukas opetus.

Millaisia terveisiä lähettäisit alastasi kiinnostuneelle nuorelle?

Maantiede on hyvin laaja-alainen oppiaine, minkä vuoksi kannattaa opiskella ja olla kiinnostunut monenlaisista eri asioista jo lukiossa. Maantieteen laitoksella on myös useita eri erikoistumisaloja, joista löytyy varmasti kaikille maantieteestä kiinnostuneille se sopivin vaihtoehto.