Tanskassa, niin kuin aika ajoin Suomessakin, on esitetty kysymys siitä, miksi kaikki opetuksen erityistoimet kohdentuvat niihin nuoriin, joiden koulunkäyntiä rasittavat erilaiset oppimisvaikeudet. Tarvitsisivatko keskitason yläpuolella olevan suorituskyvyn omaavat ja normaalin luokan vauhdissa ehkä turhautuvat hekin jotain erikoispanostusta? Kysymystä on Tanskassakin pohdiskeltu toimikunnissa, mutta aikaan on saatu ihan konkreettistakin.
Vajaat sata kilometriä Kööpenhaminasta länteen sijaitsee pieni, mutta Tanskan historiassa tärkeä Sorøn kaupunki. Se on tanskalaisittain harvinaisesti järven rannalla. Sorøn nähtävyyksiä on suuri luostarikirkko ja kauniin puiston ympäröimä arvokas ja massivinen koulu, nykyisin lukiona toimiva Sorøn Akatemia.
Sorøn Akatemiapuiston vanhojen rakennusten joukkoon nousi pari vuotta sitten kaksi uutta punatiilistä taloa, Maersk-McKinney-Møller -tiedekeskus ja Frederik VI –lahjakkuushotelli. Tiedekeskus on ScienceTalenter-organisaation päämaja.
ScienceTalenter edustaa tanskalaista mallia matemaaattis-luonnontieteellisten lahjakkuuksien tukemisessa. Sen keskeinen ajatus ei ole lahjakkaiden kouluttamisen keskittäminen erikoiskouluihin, vaan heidän tukemisensa ja kannustamisensa omissa kouluissa. Järjestön tavoite on saada kaikkiin Tanskan kuntiin ja oppilaitoksiin matemaattis-luonnontieteellisesti lahjakkaille oppilaille suunnattua tarjontaa, kohdistaa yleisön ja poliitikkojen huomiota tällaiseen lahjakkuuteen ja lisätä teknis-luonnontieteeellisiin opintoihin hakeutuvien nuorten määrää.
Tiedekeskuksen rakentamisen on mahdollistanut noin 20 miljoonan euron lahjoitus säätiöltä, jonka takana on Tanskan luultavasti rikkain mies, iäkäs laivanvarustajamagnaatti Arnold Mærsk Mc-Kinney Møller. Lahjoitus lienee ollut Møllerin kukkarolle melko vaatimaton, hän kun mm. rahoitti Kööpenhaminan noin puoli miljardia euroa maksaneen oopperatalonkin rakentamisen. Tiedekeskuksen johtajan Hanne Hautopin mukaan Mærsk Mc-Kinney Møllerin kukkaronnyörien heltiäminen on suuressa määrin Tanskan tuolloisen opetusministerin ansiota. Rahalla on saatu tarkoituksenmukainen pyöreä kolmikerroksinen rakennus, jonka tilavuudesta huomattavan osan täyttävät hyvin varustellut ja ajanmukaiset laboratiotilat, niin fysiikan, kemian kuin biologiankin kokeellista työtä varten. Moderni auditorio kuuluu tietysti asiaan, samoin älytaulut kaikissa tiloissa. Talo on rakennettu osin kiusallisuuksiin asti menevin ekologisin periaattein: kun tämän kirjoittaja osallistui heinäkuussa 2011 yhteispohjoismaiseen matematiikkaolympiavalmennukseen, auditorion liiketunnistusautomatiikka sammutti valot, kun kuulijakunta seurasi esitystä hievahtamatta!
Asuntolana toimiva ”lahjakkuushotelli” majoittaa kerrallaan vajaat sata kurssilaista asiallisissa hyvän retkeilymajan tasoisissa huoneissa. Huippunopea langaton verkko on itsestäänselvyys. Lahjakkaillekin tulee nälkä: tiedekeskuksen ateriapalvelut on kytketty Sorøn koulun yhteyteen.
ScienceTalenter pitää kohderyhmänään 12–20-vuotiaita oppilaita, ”jotka menestyvät luonnontieteellisissä aineissa ja joilla on mahdollisuus päästä parhaiden joukkoon, jos heidän potentiaaliaan stimuloidaan”. Tätä potentiaalin stimulointia tehdään järjestämällä enintään viikon mittaisia tiedeleirejä tai leirisarjoja Sorøssä. ScienceTalenter listaa toimintapiiriinsä kaikkiaan 12 luonnontieteen alaa: hiukan epäyhtenäiseltä vaikuttava lista sisältää tähtitieteen, biologian, biotekniikan, tietojenkäsittelyn, fysiikan, innovaatiot, kemian, matematiikan, lääketieteen, nanoteknologian, luonnonmaantieteen ja tekniikan.
Leirit ovat maksullisia, mutta tavallisin maksaja on osallistujan koulu. ScienceTalenter on toistaiseksi onnistunut liittämään 70 lukiota verkostoonsa. Hautop kertoo, että yhteistyö peruskoulujen kanssa on vielä lähinnä suunnitteluasteella: nuori laitos ei ole kaikkea ehtinyt. Verkostoon kuuluvaan lukioon nimetään lahjakkuuskoordinaattori, ja koulun maksama jäsenmaksu antaa sen oppilaille mahdollisuuden osallistua ScienceTalenterin kursseille. ScienceTalenter kouluttaa lisäksi opettajia työhön lahjakkaiden oppilaiden parissa. Myös Tanskan matematiikkaolympiavalmennus käyttää hyväkseen tiedekeskuksen käytännöllistä ympäristöä.
ScienceTalenterin vakituinen henkilökunta ei ole järin suuri. Henne Hautopin, taustaltaan fysiikan ja matematiikan opettajan, ja suppean tukihenkilökunnan ohella talossa työskentelee vakituisesti vain kaksi projektikoordinaattoria. Kurssien opetuksesta vastaavat suurelta osalta keskuksen ”lahjakkuusambassadöörit”. He ovat normaaleja opettajia, jotka täyttävät osan opetusvelvollisuudestaan vetämällä ScienceTalenter-kursseja. Samalla he toimivat lahjakkaiden opetuksen lähettiläinä kouluissaan ja paikkakunnillaan. Opetukseen kytketään myös yliopistojen jatko-opiskelijoita. He voivat täyttää jatko-opintopaikkaan liittyvää opetusvelvollisuutaan opettamalla ScienceTalenter-kursseilla ja kehittämällä niitä.
Tiedekeskuksen hienoista puitteista huolimatta sen johtajan keskeinen huolenaihe on raha. Tiedekeskuksen toimintarahat tulevat projektirahoituksista, kurssimaksuista ja valtiolta, joka maksaa Hautopin ja hänen sihteerinsä palkan. Keskus saa jonkin verran käytännöllistä tukea myös ikivanhalta Sorøn Aktemian säätiöltä, joka omistaa Sorøn koulun, sen vieressä olevan suuren luostarikirkon ja (Henne Hautopin sanoin) lähes koko Sorøn kaupungin. Valtion tuen lisäksi kassaa tuetaan merkittävin säätiörahoituksella tuetuin projektein, joista suurin on MasterClass Fysik, ja kääntymällä suoraan liike-elämän puoleen. ScienceTalenter on luonut Erhvervklub-nimisen järjestelmän, jossa jäsenmaksun maksaneet yritykset voivat lähettää edustajiaan keskuksen tapahtumiin, roolimalleiksi nuorille ja samalla suorittamaan hiljaista rekrytointia tulevaisuuden kykyjen joukossa.
Tanskan malli ei suurestikaan poikkea siitä konseptista, jota esimerkiksi Opetushallituksen Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen kehittämishankkeen yhteydessä on esitetty. Tanskassa vain on käyty tuumasta toimeen. Tanskan mallia voi lähemmin tutkia osoitteessa www.sciencetalenter.dk.
