Vaihtelu tosiaan virkistää
10.10.2011 | Jatta Hänninen ja Satu Juustila
Nyt on ensimmäinen työssäoppimisviikko takana, toinen alkamassa ja syysloma häämöttää jo lähellä. Aamut Kuivaksen leipomolla ovat aikaisia ja täynnä työtä, mutta olo on virkistyneempi kuin aikoihin.
Työn tekeminen auttaa koulumasennukseen, joka meinasi painaa päälle koko ensimmäisen jakson ajan. Töistä pääseekin niin aikaisin, että kerkeää rentoutua kotona. Eikä kouluhommia ole ollenkaan. Ihana tunne… mutta valitettavasti väliaikainen.
Vuorottelemme kahdestaan työpaikan työpisteillä. Joka toinen päivä toinen on pakkaamopuolella ja toinen leipomopuolella. Ensimmäisenä päivänä kaikki tietenkin tuntui aivan kummalliselta ja tuntui, että oli yli puolet hitaampia kuin vakihenkilökunta. Opimme kuitenkin nopeasti ja viikon jälkeen tuntuu siltä, kuin osaisi kaiken… no ei nyt aivan. Paljon on vielä opittavaa, mutta perusasiat tulivat äkkiä selville. Kysellä ei paljon tarvitse. Muut Kuivaksen leipomolla ovat erittäin mukavia ja kertovat aina, kun on jotain tekemistä ja opastavat hyvin. Kaiken lisäksi meille tultiin kertomaan, että saisimme joka perjantai ottaa mukaamme pussillisen leipää ja muita herkkuja. Rentoa porukkaa, täytyy myöntää.
Töitä on vain hieman varjostanut Wilmaan tulleet kurssiarvosanat. Joissakin aineissa jäi toivomisen varaa ja ymmärsin, että on pakko petrata ensi jaksossa… varsinkin matikkaa. Suurin osa meni kuitenkin aivan odotetusti, mutta toivon, että keskittyminen ei olisi enää niin hankalaa, mitä se oli viime jaksolla. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta…
Ei kommentteja artikkelille “Vaihtelu tosiaan virkistää”
