Ilmalämpöpumppu on oiva keino säästää lämmitysenergiaa ja lisätä asumisviihtyvyyttä omakotitaloissa. Ilmalämpöpumppuja voidaan asentaa myös toimistojen ja liikerakennusten mukavuuden ja energiatalouden parantamiseen, kun lämmitettävien tai jäähdytettävien tilojen koko on kohtuullinen. Isojen tilojen kyseessä ollessa on järkevämpi miettiä toisen tyyppisiä ratkaisuja.
Ilmalämpöpumppu voidaan asentaa niin uuteen, kuin vanhaankin kiinteistöön. Uuden kiinteistön kyseessä ollessa kannattaa vähintään tehdä varaus lämpöpumpun myöhempää asentamista ajatellen, jolloin ilmalämpöpumppu saadaan integroitua rakenteisiin ja lopputulos saadaan näyttämään ulkoisesti viimeistellymmältä.
Ilmalämpöpumppu on edullinen ja usein myös ainoa lämpöpumppu, jonka voi järkevästi asentaa myös vanhaan kiinteistöön. Ilmalämpöpumppu tulee sijoittaa keskeisesti ja avaraan tilaan niin, että se palvelee mahdollisimman suurta osaa kiinteistöstä ja lämpö pääsee leviämään ilmavirran mukana mahdollisimman laajalle.
Ilmalämpöpumpusta ei ole päälämmönlähteeksi, vaan kovimpien pakkasjaksojen ajalle pitää olla talossa varsinainen lämmitysjärjestelmä, joka hoitaa lämmitystehtävää silloin, kun ilmalämpöpumpun antama lämmitysteho ei ole riittävä. Varsinainen päälämmitys täytyy muistaa asettaa ilmalämpöpumpun asetusarvoa huomattavasti alemmaksi tai se voidaan ottaa myös kokonaan pois päältä kotona oltaessa, muutoin on vaarana säästön jääminen pieneksi.
Oikein valittu, asennettu ja käytetty ilmalämpöpumppu säästää myös Pohjois-Suomen kylmien talvien aikana energiaa ja ympäristöä. Ilmalämpöpumpun tuomaa prosentuaalista säästöä kuvitellaan joskus virheellisesti tulevan suoraan kiinteistön sähkölaskusta. Silloin unohdetaan, ettei ilmalämpöpumppu tuo säästöä kodin yleissähkönkulutukseen eikä myöskään tee lämmintä käyttövettä, jonka energian kulutuksen osuus asuinkiinteistöissä on keskimäärin 10 – 25 % koko kiinteistön energian tarpeesta ja osuus tulee kasvamaan tästä uudisrakennusten osalta. Kiristyvät energiamääräykset parantavat rakennettavien talojen ulkovaipan eristystä, jolloin käyttöveden suhteellinen osuus koko asuintalon energian kulutuksesta tulee kasvamaan tulevaisuuden taloissa.
Toinen yleinen harha on se, että monet kuvittelevat kesäaikaisen viilennyksen syövän kaiken talviajan lämmityksessä kertyneen energiansäästön. Näin ei kuitenkaan ole, koska ilmalämpöpumpuissa on lämpökerroin, eli kansankielellä ilmaistuna lämpöpumppu tarvitsee vähän sähköenergiaa siihen, että se siirtää joko sisältä ulos (viilennys) tai ulkoa sisälle (lämmitys) moninkertaisen määrän lämpöenergiaa ottamaansa sähköenergiaan verrattuna. Ulkoilmassa on energiaa niin kauan kuin lämpötiloissa pysytään absoluuttisen nollapisteen yläpuolella – toki energiaa lämmön siirtämiseen tarvitaan sitä enemmän, mitä suurempi on lämpötilaero ulko- ja sisälämpötilojen välillä.
Ilmalämpöpumppu on varsin huoleton laite. Tärkein asia on huolehtia sisäyksikössä olevan suodattimen puhtaudesta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön alle muodostuu aina talvella jäätä ja asentajan tulee huomioida tämä asennuspaikkaa valitessaan ja pumpun asennuskorkeutta määrittäessään.
Ilmalämpöpumppu puhdistaa myös ilmaa ja sillä voi jäähdyttää kuumilla keleillä sisäilmaa miellyttävälle tasolle. Jäähdytyksen aiheuttama kustannus on verrattain pieni, vastoin yleisiä käsityksiä. Lämpöpumppua voi käyttää myös kosteuden poistoon sisäilmasta, esimerkiksi syyskesän kosteilla ja painostavilla keleillä.
Ilmalämpöpumppu pienentää ympäristön kuormitusta vähentäen primäärienergian tarvetta ja alentaa lämmityskustannuksia huomattavasti. Ilmalämpöpumppu sopii erinomaisesti suorasähkö- ja öljylämmityksen rinnalle. Ilmalämpöpumppu on mahdollista asentaa liki kaikkiin kiinteistöihin lisäämään mukavuutta ja viihtyvyyttä.
Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet Suomessa viime vuosien aikana ja alalle on ollut paljon tulijoita niin asennus- kuin myyntimielessäkin. Aina, kun markkinat osoittavat ”ylikuumenemisen” merkkejä, alkaa ala houkutella myös epärehellisiä yrittäjiä. Ostaja voi mennä niin sanotusti halpaan ja ostaa pohjoisen olosuhteisiin soveltumattoman laitteen tai asennus tehdään taitamattomasti, jolloin laite ei toimi odotetulla tavalla. Näistä aiheutuneet pettymykset vaikuttavat myös kansalaisten puheissa ja leimaavat sitä kautta myös toimivia laitteita.
Ilmalämpöpumppu on arvokas, mutta kannattava sijoitus niin oman primäärienergiankulutuksen kuin ympäristönkin kannalta ja vanhassa kiinteistössä myös usein ainoa taloudellisesti järkevillä kustannuksilla tehtävissä oleva keino säästää ja samalla lisätä omaa asumismukavuutta. Ilmalämpöpumppu säästää lämmityssähköä, puhdistaa ilmaa, tasaa lämpötilaeroja, jakaa takalla tuotettua lämpöä tasaisemmin huoneiston sisällä, voi kuivattaa ilmaa kosteilla keleillä ja tuo helpotusta kesän helteillä.
Esimerkkilaskelman mukainen sähköenergian säästö 3000 kWh/a, jolloin ilmalämpöpumpun hankintahinta kuoleentuu noin seitsemässä vuodessa. Todellisuudessa kuoletusaika voi olla huomattavasti lyhyempi tai pitempi riippuen kiinteistön käyttötottumuksista, muiden sähköä kuluttavien laitteiden määrästä sekä sähköenergian ostohinnasta. Myös laitevalinta ja asuinrakennuksen tilajärjestelyt vaikuttavat asiaan -avara asuinrakennus on optimaalisin ilmalämpöpumpulla lämmitettäväksi. Kuvien tarkoitus on ohjastaa ajattelemaan niitä asioita, jotka vaikuttavat kiinteistön energiankulutukseen sekä autaa ymmärtämään se yksinkertainen asia, että ilmalämpöpumppu vähentää vain kiinteistön suoraa lämmityskustannusta, ei vähennä koko kiinteistön sähkölaskua esimerkiksi 50 prosentilla, koska ostettua sähköenergiaa käytetään asuinkiinteistöissä moniin muihinkin asioihin kuin lämmitykseen! Energiansäästössä on kyse kokonaisuudesta ja globaalisti ajatellen pienikin säästö/talous on lopulta iso asia.
