Opiskelija vai työntekijä?
10.11.2011 | Jatta Hänninen ja Satu Juustila
Työnteko on alkanut tuntumaan arjelta eikä aikainen herätys enää tunnu yhtään vaikealta. Unirytmi on tasoittunut samaan kaavaan: yhdeksältä nukkumaan ja viideltä ylös.
Aamulla töihin lähtiessä on pimeää ja iltapäivällä töistä tullessa on jo hämärää. Työtehtävät ovat tuttuja ja hoituvat jo ilman ohjausta tai apua. Olo on kuin työntekijällä, ei opiskelijalla.
Leipomossa työskentely on yllättävän raskasta, mutta ainakin aika kuluu nopeaa, sillä töitä riittää. Muut työntekijät ovat ottaneet meidät hyvin vastaan, ja kyselevät mielenkiinnolla opiskeluumme liittyviä asioita. Työkavereiden tuki ja kannustus ovat olleet hyödyksi jaksamisen kannalta. On mukava kuulla hyvää palautetta työnsä jäljestä aina silloin tällöin, ja taukohuoneessa vietetyt rupatteluhetket piristävät työpäiviä.
Topp–jakso on jo voiton puolella ja näyttötyö häämöttää lähellä. Näyttöömme sisältyy tänä vuonna prosessin ohjaus ja käynnissä pito. Me suoritamme sen kaulaamalla wienertaikinan linjastolle, ja tekemällä siitä valmiita tuotteita. Näyttöpäivä on Jatan viimeinen työpäivä, jonka jälkeen hän lähtee viettämään kahden viikon hyväksilukulomia, koska on suorittanut osan topista jo kesällä kesätöitä tehdessä. Minullakin on vielä syysloma edessä. Siirsin sen viimeiselle työviikolle, jotta saan lomailla hetken ennen koulunpenkille palaamista.
Piristäviä ajatuksia kouluun palaamisessa ovat kaverit ja pian alkavat wanhojen tanssiharjoitukset. Tansseista on puhuttu jo ensimmäisen vuoden alussa, ja on uskomatonta, että koulu on jo näin pitkällä! Wanhojenpäivä tuntuu vieläkin kaukaiselta ajatukselta, mutta luultavasti tanssiharjoitukset lähentävät sitä ajatusta huimasti.
Ei kommentteja artikkelille “Opiskelija vai työntekijä?”
