Aika ja paikka
Keskiviikkoisin 25.1.-14.3.2012 klo 18-19, Tiedekeskus Tietomaa, Oulu
Sisältö
Oulun Tietomaassa järjestetään keskiviikkoluentoja, joiden aiheena kevätkaudella 2012 on matematiikka. Luennot ovat osa matematiikka-aihetta, johon sisältyvät muun muassa koululaisryhmille suunnattu Bagdad- ja
äärettömyys-näyttely sekä keskiviikkoiltojen Matematiikkakahvilatoiminta ja matematiikkateemapäivät.
Luennot ovat maksuttomia ja luennoille mahtuu 210 kuulijaa. Luennot pidetään klo 18-19. Luentojen jälkeen luennoille osallistuneet saavat tutustua Tietomaan teemanäyttelyihin viimeisen aukiolotunnin ajan maksutta.
Kevään 2012 vahvistetut luennot:
25.1. Keijo Väänänen: Matematiikka ja tietoturva
Sisältö: Tietoturva on hyvin monitahoinen asia. Luennossa tarkastellaan lähinnä sitä, miksi ja miten matematiikkaa voidaan käyttää tässä yhteydessä, erityisesti viestien salauksessa ja sähköisessä allekirjoituksessa. Kyseessä on tietoturvan tärkeä osa-alue, joka mahdollistaa esimerkiksi verkkokaupan. Esityksestä käy ilmi, miten äärimmäisen teoreettisena pidetty matematiikan alue on osoittautunut hyvin sovelluskelpoiseksi modernin tietoliikenteen ongelmia tarkasteltaessa.
1.2. Matti Lehtinen: Suomi matematiikan maailmankartalla
Pisa-maineella turvaneuvostoon kertoo Kaleva kuuden palstan otsikossa 3. tammikuuta. Mutta jos siirrytään PISA-tutkimusten mittaamista arkilaskennon ja luetun ymmärtämisen piireistä vakavamman matematiikan pariin, kuva ei ole aivan näin ruusuinen. Kovempaa osaamista mittaavissa kansainvälisissä matematiikan koululaiskilpailuissa Suomen menestys on enintään tyydyttävä. Eikä kansainvälisissä matematiikan hakuteoksissa tai oppikirjoissa usein tule vastaan suomalaisia matemaatikkonimiä.
Todella matematiikan kaikkien aikojen ensimmäisessä luokassa lienee vain yksi pohjoismaalainen, norjalainen Niels Henrik Abel. Mutta ei Suomi kuitenkaan ole matematiikan alalla ollut vain muualta tulevan
tiedon vastaanottaja. Oulunkin seuduilta on lähtenyt yksi matematiikan kansainväliseen terminologiaan pysyvästi kiinnittynyt nimi: Tyrnävän kappalaisen poikana 1854 syntyneen Hjalmar Mellinin mukaan on nimetty yhä tunnettu Mellinin integraalimuunnos. Esitelmässä kuvaillaan lyhyesti eräiden muidenkin matematiikan maailmassa noteerattujen suomalaisten työtä ja pyritään arvioimaan sen merkitystä osana matematiikan kehitystä.
8.2. Peter Hästö: Geometriaa arkkitehtuurissa
22.2. Esa Läärä: Tilastotiede – tietoyhteiskunnan perustiede
Tilastoja pidetään usein vain kuivina numerojonoina, ja niiden parissa askarointia lähinnä tylsänä puuhana. Niinpä tilastotiede ei monellekaan koululaiselle näyttäydy kovin mielenkiintoisena oppiaineena. Tämä harmaa imago on vahvassa ristiriidassa sen kanssa, kuinka kiinnostavasta ja tärkeästä alasta oikeasti on kysymys 2000-luvun tietoyhteiskunnassa.
Tilastotiede on matemaattinen tiede, jonka sovellukset ovat piilevänä läsnä monilla jokapäiväisen elämämme alueilla. Se on oppi menetelmistä, joilla hallitaan vaihtelua ja sattumaa mitä erilaisimmissa ilmiöissä ja kysymyksissä, kohteena esim. säätila ja ilmastonmuutos, pörssikurssit ja työttömyys, sairauksen syyt ja hoidot, biotunnisteet ja kanta-asiakaskortit, tai eläkeikä- ja kuntarakenneuudistukset.
Todennäköisyyslaskentaan perustuvien matemaattisten mallien avulla pyritään runsaasti vaihtelua eli ”kohinaa” sisältävästä havaintoaineistosta eli datasta suodattamaan sen sisältämä olennainen informaatio. Näin tieto kohdeilmiöistä lisääntyy ja vastaukset tarkentuvat, mikä tarjoaa tukevamman pohjan mm. taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle suunnittelulle ja päätöksenteolle.
Tavanomaisten luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen lisäksi tilastolukutaito on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kansalaistaito, jonka asianmukainen opettaminen ansaitsisi nykyistä suuremman panostuksen eri kouluasteilla.
14.3. Maarit Järvenpää: Fraktaalien matematiikka
Luennon sisältö tarkentuu myöhemmin.
