Skeittarifyysikko
16.1.2012 | Miro Ruopsa
Olen 23-vuotias toisen vuoden fysiikan opiskelija täällä Oulussa, vaikkakin valmistuin lukiosta Vantaalla Tikkurilan lukiosta.

Se miksi hain Ouluun opiskelemaan liittyi lähinnä siihen, että n. 20 vuotta olin asunut pääkaupunkiseudulla ja muuttaminen muualle kiehtoi. Lukion loppuvaiheilla kiinnostuin tähtitieteestä ja sen takia päätin, että haluan opiskella fysiikkaa. Tosin tällä hetkellä luulen, että suuntaudun muulle fysiikan osa-alueelle ja luen pedagogisia opintoja laajentaakseni uramahdollisuuksiani.
Olen pienestä asti ollut innostunut kaikenlaisesta urheilusta ja olenkin harrastanut tennistä, sulkapalloa, salibandyä, skeittausta ja lumilautailua. Nykyään pääasialliset harrastukseni ovat lähinnä extreme-urheilulajeja kuten skeittaus, lumilautailu ja satunnainen seinäkiipeily. Eläimet ovat myös aina olleet lähellä sydäntäni.
Vähintäänkin lukiosta asti olen ollut kiinnostunut kaikenlaisesta tieteestä oli se sitten fysiikkaa, psykologiaa tai mitä tahansa muuta. Tästä johtuen luulen, että fysiikassa ei minua niinkään viehätä mikään suuri asia muihin tieteisiin verrattuna. Joskus viehätti se kummallisuus, että mikä on universumi, miksi me olemme täällä, mistä kaikki sai alkunsa ja sen sellaiset. Fysiikkaa pidemmälle lukiessani olen ymmärtänyt, että näihin kysymyksiin ei todennäköisesti kuitenkaan koskaan saada vastauksia.
Ennen kuin hain lopulta Oulun yliopistoon opiskelemaan, pidin puolentoista vuoden tauon opiskelusta. Tänä aikana tein siivoojan hommia ja vietin aikaa ystävien kanssa. Puolisen vuotta ennen pääsykokeita lopetin työni ja lähdin noin puolentoista kuukauden matkalle Kaakkois-Aasiaan ystäväni kanssa. Kiertelimme ympäri Thaimaata, teimme pienen visiitin Laosiin ja vietimme viimeisen lomaviikkomme Sri Lankassa. Palatessani Suomeen käänsinkin heti katseeni pääsykokeisiin ja saadakseni hieman opiskelurauhaa menin pariksi kuukaudeksi Tallinnaan asustelemaan äitini luokse, joka työskenteli silloin siellä. Hakupapereita lähettäessäni hain myös tietojenkäsittelylinjalle Ouluun, mutta lopulta hyväksynnät saadessani valitsin fysiikan.
Opiskelujen ohessa olen ollut myös aktiivinen kiltatoiminnan suhteen. Ensimmäisenä vuonna toimin Sigma-killan liikuntavastaavana ja toisena vuonna siirryin tiedottajan roolin. Todennäköisesti hoidan myös webmasterin asemaa ainakin niin pitkään, kunnes joku muu osoittaa kiinnostustaan siihen. Vaikka nimikkeet ovatkin mitä ovat, niin autan tietysti kiltaa myös muunlaisessa organisoinnissa. Toimin toisen vuoden syksyllä ja keväällä myös laskupäiväavustajan roolissa yliopistolla.
Olen luonteeltani erittäin analyyttinen ja vihaan tunnepohjaista argumentointia yli kaiken. Osittain tästä johtuu, että olen myös perin hiljainen persoona etenkin ihmisten mielestä, jotka eivät vielä tunne minua hyvin. Analysoin asioita liikaa, mutta minkäs minä luonteelleni voin. Blogikirjoittaminen kuitenkin sopii mainiosti itselleni, sillä saanpa ainakin analysoida asioita niin paljon kuin jaksan. Kun yritän tarkkaan miettiä, miten kuvailisin itseäni syvällisesti, niin huomaan hakeutuvani koko ajan umpikujaan. Jätän siis syvällisen analyysin sikseen, sillä siihen ei riittäisi parikaan A4:sta.
Kaiken kaikkiaan opiskelu Oulussa on ollut mukavaa, sillä opiskeluyhteisö on täällä niin tiivis ja yliopisto tarjoaa hyvän modernin opiskeluympäristön.
Mukavia opiskeluja!
T: Miro
2 kommenttia artikkelille “Skeittarifyysikko”
Onnea ja menestystä uudelle blogin pitäjälle! Esittelysi on mielenkiintoinen, jään innokkaana odottamaan juttujasi. tv. Marita
Marita | tiistaina 17. tammikuuta klo 10:52 #Hei Mirri, ihanan ihana kirjoitus! Mummosi ja minä kiitän, vaikka mummosi ei ole vielä tätä lukenutkaan. Luetutan huomenna, kun menen käymään! Olet tullut Taittosiin! T: Kati-täti
Kati | perjantaina 24. helmikuuta klo 00:27 #