Mitä on ekologinen velka ja miten se liittyy Suomeen? Mitä tekemistä ilmastonmuutoksella ja ympäristöoikeudenmukaisuudella on keskenään? Onko korkea kulutuksen taso edellytys onnelliselle elämälle? Mitä me voimme Suomessa tehdä muuttaaksemme maailmaa oikeudenmukaisemmaksi?
Näitä kysymyksiä pohditaan Ekologinen velka -oppitunneilla, ammattikasvattajien koulutuksissa ja yhdessä nuorten kanssa tehtävillä kaupunkikävelyillä. Näistä toiminnoista ja monipuolisesta materiaalipankista koostuu Globaalia ympäristökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita -hanke, jota Maan ystävät ry koordinoi.
Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorten ymmärrystä muun muassa ekologisesta velasta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja vastuullisesta kuluttajuudesta sekä edistää tasa-arvoisempaa vuorovaikutusta globaalin Etelän ja teollisen Pohjoisen välillä. Tarkoitus on antaa tarpeeksi aikaa ja tilaa myös tekemiselle ja keskustelulle. Yhtenä ajatuksena meillä on hankkeessa ollut myös se, mitä me sen toteuttajat voimme oppia nuorilta esimerkiksi siitä, mikä osuus kuluttamisella on heidän elämässään tällä hetkellä.
Globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen
Hankkeessa käytetyt käsitteet globaali Etelä ja teollinen Pohjoinen ovat etenkin niin sanottujen kehittyvien maiden ympäristö- ja kansanliikkeiden käyttämiä ja ne tarkoittavat karkeasti ottaen maailman köyhiä ja rikkaita valtioita. Etelään kuuluvat Afrikan ja keski- ja Etelä-Amerikan valtiot ja suurin osa Aasian valtioista, Pohjoiseen taas Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtiot ja osa Aasian valtioista. Suomi on siis osa Pohjoista. Näitä käsitteitä käyttämällä liikkeet irtautuvat yhdenmukaistavasta kehitysajattelusta, joka yhä yleensä liittyy esimerkiksi kehitysmaan käsitteeseen.
Mitä on ekologinen velka?
Ekologinen velka viittaa toisaalta siihen, että ihmiskunta kuluttaa liikaa luonnonvaroja niiden uusiutumiskykyyn ja riittävyyteen nähden. Tämä ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, ketkä kuluttavat liikaa ja millaisia rakenteita tämän ylikulutuksen takana on. Pohjoinen hyödyntää jatkuvasti erittäin paljon muun muassa Etelän tarjoamia halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Hyvin usein tämä prosessi johtaa monien Etelän ihmisten elinolojen huononemiseen ja ympäristötuhoihin.
Ekologista velkaa voi ajatella tulkintakehyksenä, jonka avulla voidaan pohtia esimerkiksi ympäristönkäyttöä ja sen oikeudenmukaisuutta, ilmastonmuutoksen seurauksia eri ihmisryhmille eri puolilla maailmaa ja näiden kysymysten suhdetta kulutukseen ja tuotantoon. Kaikkiin näihin liittyy myös kysymys siitä, mihin suuntaan yhteiskuntia eri puolilla maailmaa halutaan muuttaa. Ekologisen velan käsite tarjoaa tulkintakehyksen, johon voi tuoda erilaisia tavaroita, tarinoita ja suurempiakin asiakokonaisuuksia, ja pohtia näiden vaikutuksia ihmisten elämään ja elinympäristöihin. Olennainen osa ekologisen velan ajatusta on se, että kulutustasoa Pohjoisessa on vähennettävä.
Näitä kysymyksiä pohditaan vielä kuluvan kevään aikana yhdessä nuorten ja ammattikasvattajien kanssa kouluvierailuilla, kaupunkikävelyillä, koulujen teemapäivillä ja ammattikasvattajien koulutuksissa. Ajatuksena on paitsi tarjota uutta tietoa ja innostaa ihmisiä toivottavasti toimimaan asioiden muuttamiseksi, myös keskustella ja kyseenalaistaa. Toivomme olevamme osa prosessia, joka herättää kiinnostuksen hankkia lisää tietoa ja myös toimia epäkohtien korjaamiseksi.
Globaalia ympäristökasvatusta – ekologinen velka jäsentämässä tasa-arvoisempia Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita -hanke on yksivuotinen ja se toteutetaan aikavälillä elokuu 2011 – toukokuu 2012 Ulkoministeriön kehityskasvatushanke -tuella. Hankkeessa tarjotaan materiaaleja ja koulutuksia ammattikasvattajille ja toteutetaan nuorille suunnattuja kouluvierailuja ja kestävän kulutuksen kaupunkikävelyjä. Maan ystävien yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Uusi Tuuli ry, Luonto-Liitto ry, Emmaus Aurinkotehdas ry ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hankkeessa työskentelee kaksi osa-aikaista työntekijää.
