Solmu on kouluille ja kaikille matematiikasta kiinnostuneille tarkoitettu ilmainen matematiikkalehti. Se perustettiin joulukuussa 1996 Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella Nokian ja Taloudellisen Tiedotustoimiston alkurahoituksella. Opetusministeriö on avustanut Solmua LUMA-rahoilla ja Suomen Kulttuurirahasto on tukenut erillisiä projekteja, joista mainittakoon lehden erikoisnumerona julkaistu Marjatta Näätäsen kirja Matematiikka, naiset ja osaamisyhteiskunta. Solmussa on myös EU-rahoituksen turvin tehty monikielinen matematiikan verkkosanakirja käsitepuineen. Vuodesta 2000 lähtien on Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukenut Solmua.

Toiminnan tavoitteena on lisätä matematiikan harrastusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti lukion ja peruskoulun oppilaiden keskuudessa. Lehdessä julkaistaan koulumatematiikkaa sivuavia ja sitä syventäviä kirjoituksia sekä matematiikan merkitykseen liittyviä ja sitä popularisoivia kirjoituksia. Lehden paperikopio ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja se lähetetään sitä pyytäneille kouluille. Lehden pääasiallinen jakelukanava on kuitenkin verkko, eikä lehteä voi tilata resurssiemme vähäisyyden takia. Lehden kaikki ilmestyneet numerot ovat Solmun nettisivulta ladattavissa pdf-tiedostoina.

Solmun nettisivuilla on myös paljon aihepiireittäin arkistoituja kirjoituksia, joita ei ole paperilehdessä julkaistu. Laajoja artikkeleita on mm. unkarilaisvaikutteisesta alkuvaiheen opetuksesta ja Montessorin opetustavasta. Kaikkiaan näitä vapaasti tulostettavia tiedostoja on satoja, ja lisää tulee koko ajan. Solmussa on myös keskusteluryhmä, Matematiikan Atrium, jossa voi käydä keskusteluja matematiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Keskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä.

Alakoulun matematiikkadiplomit

Matematiikkadiplomisivulta voi tulostaa suuren suosion saavuttaneet alakoulun diplomitehtävät I–VI ja diplomit. Yläkouluun tarkoitetut diplomitehtävät VII–IX ovat tulossa. Diplomisivulla on lisäksi monia syventäviä oheiskirjoituksia, jotka madaltavat peruskoulun ja lukion välistä kuilua matematiikassa. Solmussa 1/2012 on Marjatta Näätäsen laaja kirjoitus matematiikkadiplomeista.

Solmun oppimateriaalit

Solmun sivulla on myös kasvava määrä oppimateriaaleja mm. Matti Lehtisen kirjoittama Matematiikan historia, aksiomaattista algebraa ja geometriaa, matemaattista fysiikaa ja lukuteoriaa. Siellä ovat myös Kalle Väisälän Algebran oppi- ja esimerkkikirja I ja Keskikoulun geometria. Kaikki materiaalit vapaasti hyödynnettävissä koulukohtaisten erikoiskurssien toteutuksissa ja itseopiskelussa.

Valmennustoiminta

Solmussa on alasivu matematiikan olympiavalmennukseen liittyville asioille. Siitä löytyvät valmennustehtävät, tiedot kilpailuista, leiritoiminnasta ja kerhoista. Mukana on myös laajat paketit vapaasti tulostettavaa valmennusmateriaalia algebrasta, geometriasta, kombinatoriikasta ja lukuteoriasta.  Ne ovat tietenkin kaikkien matematiikasta kiinnostuneiden vapaasti käytettävissä.

Miten Solmua tehdään?

Solmua tehdään pääosin talkootyönä ja näihin talkoisiin ovat tervetulleita kaikki matematiikasta kiinnostuneet henkilöt. Osallistumistapoja on monia. Lehteä voi tehdä tunnetuksi tuttavapiirissään, Solmun nettisivun voi linkittää Facebook-sivulleen ja oppilaitoksensa sivulle. Solmulla on myös oma Facebook-ryhmä. Solmun sivulla olevaa Solmu- ja verkkosanakirjajulistetta voi levittää oppilaitosten ilmoitustauluille. Lehteen voi myös lähettää kirjoituksia. Toimituskunta – sen kokoonpano selviää lehdestä – arvioi ne, päättää julkaisusta ja antaa palautettakin. Matemaattisten kirjoitusten lisäksi tervetulleita ovat myös matematiikan merkityksestä sitä soveltavilla aloilla kertovat kirjoitukset. Sellaiset ovat omiaan antamaan perspektiiviä koulunkäyntiin ja saattavat jopa antaa virikkeitä ammatinvalintaan.

Lopuksi

Solmu on siis todellinen koulumatematiikan tietopankki sisältäen kaiken mahdollisen alakoulun diplomitehtävistä matematiikan olympiavalmennukseen. Lehden toimituskunta toivoo, että opettajat monistaisivat Solmua ainakin matematiikasta kiinnostuneille oppilaille lukioissa ja peruskoulussa. Suurissa kouluissa voisi jopa viritellä Solmuun liittyvää harrastus- ja kerhotoimintaa. Sellaiseen osallistuvat oppilaat huolehtisivat oppilaitoksessaan lehden monistamisesta ja levityksestä, tietenkin opettajan myötävaikutuksella. Solmu-kerho seuraisi aktiivisesti Solmun nettisivua ja Facebook-ryhmää, keskustelisi lehden artikkeleista ja antaisi niistä palautetta vaikkapa Solmun keskusteluryhmään, jossa on palautteelle oma alasivu.

Toimituskunta toivoo myös, että matematiikan aineenopettajiksi opiskelevat ottaisivat Solmun osaksi päivittäistä opiskeluaan. Solmun didaktisista kirjoituksista on varmasti hyötyä tulevaan ammattiin valmistumisessa ja matemaattisilla kirjoituksilla voi olla jopa aineenhallintaa vahvistava vaikutus. Ja tietenkin oppimistapahtumiin liittyvistä oivalluksista voi kirjoittaa tarinoita Solmussa julkaistaviksi.

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa