Mikä minusta tulee isona?
4.4.2012 | Eija Moilanen
Tämä on varmasti tuttu kysymys tähän aikaan vuodesta monelle nuorelle.

Yliopistoon haku päättyy 3.4.2012. On monenlaisia aloja ja paikkoja mihin mennä. Lähteäkkö kauas kotoa vai jonnekin ihan lähelle. Toisilla voi jo omassa kotikaupungissaan olla yliopisto.
Itse hain tosiaan Ouluun opiskelemaan vuonna 2003. Miksi sitten tein niin? Silloin seurustelin ja mietimme hieman yhdessä mihin hakisimme. Hän oli hakemassa Ouluun ja minä en vielä tiennyt. Hain kyllä muuallekin, mutta pääsin kuitenkin Ouluun. Silloin halusin diplomi-insinööriksi. Miksikö? En halunnut lukemaan pelkkää matematiikkaa enkä tosiaan ajatellut, että minusta tulisi koskaan opettaja. En ollut edes haaveillut siitä pienestä pitäen niin kuin monet varmasti tekevät. Kävin vuosia tietotekniikan opintoja. Pääsin kesätöihin tuotantoon ensimmäisen kerran toisena opiskeluvuotena 2005 . Se oli silloin kivaa. Sitten pääsin myös vuosina 2006 ja 2007, ja 2008 pääsin esimieheksi. Silloin näin sen, että tämä ei ole ehkä kuitenkaan se minun juttu. En ollut ehkä sinut sen maailman kanssa. En kyllä siltikään kadu, että lähdin sitä lukemaan.
Lähdin ottamaan selvää sivuaineista ja hakemisesta muualle. Olin mielessäni miettinyt hakemisesta matematiikan opettajaksi. Yritin myös hakea kasvatustieteelle sisälle, mutta opintojen ja luottamustoimien yhteydessä se oli ihan mahdotonta. Sinne ei ole mikään helppo päästä. Sitten huomasin syksyllä, että voin hakea lukemaan sivuaineena kasvatustieteitä. Niin luin ne vuoden 2008-2009 aikana. Sitten hain matematiikalle, kun kaveri vinkkasi, että sinne pääsee suoraan niillä matikoilla, mitä oon lukenut. Niin pääsin sitten sisään. Sitten lähdin kysymään opintoneuvojalta voisinko jo samana syksynä hakea aineenopettajalinjalle. Hän sanoi, että hae ihmeessä. Hain ja pääsin sisälle. Nyt sitten opiskelen matematiikan aineenopettajaksi. Minulle tulee myös opetettaviksi aineiksi fysiikka ja tietotekniikka. Ehkä myös kemia jossain vaiheessa, mutta nyt en sitä ehtinyt opiskella, koska se olisi vaatinut liikaa aikaa.
Nuorten pitää aika ajoissa päättää mitä haluaa isona tehdä. Suosittelen kaikkia kuitenkin mahdollisimman pian lukion jälkeen hakemaan jonnekin. Sillä mitä kauemmin olet poissa opiskelumaailmasta, sitä nopeammin kaikki unohtuu. Suosittelen myös valitsemaan sellaisen alan mikä vähänkin kiinnostaa. En itse kadu kuitenkaaan, että lähdin lukemaan tietotekniikkaa. Siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Olen myös lukenut koulutusteknologian opintoja sivuaineena tänä vuonna. Uskon, että mitkään opinnot eivät mene hukkaan.
Seuraavaksi muutama sana pääsykokeista. Pääsykokeisiin kannattaa valmistautua. Kannattaa ottaa selvää mitä niissä on ennen kysytty ja katsoa hieman apuja sieltä. Kannattaa myös etsiä onko jostain työkokemuksesta ja muista asioista hyötyä. Itse sain lukion fysiikan opettajalta vanhoja pääsykokeita yliopistoon ja sain häneltä myös apua niihin. Uskon, että yliopistoon tuleminen kannatti.
Ei kommentteja artikkelille “Mikä minusta tulee isona?”