Opettajan pätevyys lähestyy

17.4.2012 |

Opetusharjoittelu on sitten vihdoin takanapäin! Vielä pitäisi rynnistää loput kasvatustieteet, ja sitten pitäisi siltä osin olla pätevä opettaja! No, pääaineen opintoihin menee toki vielä aikaa, mutta yksi vaihe opiskeluissa alkaa olla mennyttä aikaa.

Harjoittelu loppui tosiaan ennen pääsiäistä. Vaikka päättyminen olikin pienen juhlan aihe, tietyllä tavalla se oli myös haikeaa. Opetusharjoittelu oli kuitenkin mukava jakso opiskelussa, ja sen aikana oikeasti kehittyi opettajana. Kun tämän jälkeen lähtee oikeaan työelämään, pitää pärjätä omillaan eikä kukaan ole kertomassa, miten asia olisi järkevintä tehdä. No, täytyy yrittää opiskeluiden loppuaikana haalia sijaisuuksia ja käydä vielä niitten avulla harjoittelemassa omaa opettajuutta. Ja tietty se on myös sellainen asia, joka kehittyy pitkin työuraa.

Kasvatustieteissä on siis menossa nyt viimeiset kurssit. Kasvatusfilosofia alkoi juuri, ja pedagoginen seminaari sekä ainedidaktiikka ovat vielä kesken. Pedagogisessa seminaarissa tehtävänä on esitellä muille oma pedagoginen käyttöteoria. Se tarkoittaa käytännössä, millainen opettaja haluaa olla, millaisia opetusmetodeja suosii ja minkälainen oma oppimis- ja ihmiskäsitys on. Aika haastava ja filosofinenkin aihe, ja jotenkin tuntuu, että sellaisen kirjoittamiseen ei ole vielä kypsä. Opetuskokemus on kuitenkin niin pieni, että kaikki tietämys pohjautuu pitkälti teorioiden varaan. Ja kuten tiedämme, teoriat ovat teoriaa ja käytäntö on jotain muuta.. :)

Ainedidaktiikassa jäljellä on seminaarityön kirjoittaminen ja esittäminen. Olen Suvin kanssa samassa ryhmässä ja aiheenamme on kenttäopetusmenetelmät maantieteen ja biologian opetuksessa. Työn pitäisi olla valmis jo viikon kuluttua, ja laajuudeltaan se vastaa kandidaatin tutkielmaa.. Kiirettä siis pukkaa kirjoittamisen kanssa! Kunhan se on tehty, niin kasvatusfilosofian jaksaa tehdä vaikka silmät kiinni yötä myöten, sen verran lähellä kasvatustieteiden opintojen loppu jo häämöttää :) Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, homman pitäisi olla paketissa vappuun mennessä. Jäljelle jää enää Alka-kurssi toukokuun lopulla, mutta se ei ole enää pelkkää opiskelua. Siitä kirjoittelemme Suvin kanssa sitten lähempänä tarkemmin.

Siksikin tavoitteena on saada opiskelut suoritettua vappuun mennessä, koska kesätyöt alkavat vapun jälkeen. Sain harjoittelupaikan Rokua Geoparkista, mitä voisin verrata lottovoittoon. Yliopisto ei maksa opettajaopiskelijoille harjoittelutukea, jolloin harjoittelupaikkaa on vaikea saada. Nyt saan palkan koko kolmen kuukauden ajaksi Geoparkilta. Paikka on myös siten tärkeä minulle, että tein oman kandin tutkielmani samaan aihepiiriin liittyen kuin minkä ympärille koko Geopark-verkosto on rakennettu. Lisäksi gradussani tutkimusalueena tulee olemaan Rokua :)

Pääsiäinen vierähtikin sitten Ruotsissa harrastushommissa. Kävimme siellä aaltolentoleirillä. Aaltolentäminen tarkoittaa lentämistä vuoristossa muodostuvissa virtauksissa. Kun ilmamassa törmää maaston kohoamaan, tietyissä olosuhteissa se alkaa aaltoilla kohoaman jälkeen. Kun aallon pituuden välein on lisää esteitä, aaltoliike kertautuu ja voi muodostua aaltoja, jotka kohoavat lähes kymmenen kilometrin korkeuteen! Aallon toisella puolen ilma siis kohoaa (virtaa) ylöspäin, ja niissä kohdin on purjelentokoneilla mahdollista keräillä korkeuksia.

Aallossa 4400 metrin korkeudessa.

Aaltolentoleiri järjestettiin Kebnekaise-tunturin lähellä noin 50 km Kiirunan kaivoskaupungista länteen. Tällä kertaa kohdalle sattui kohtalaiset kelit, ja pääsin käymään parhaimmillaan 4400 metrin korkeudessa maanpinnasta. Kenttä oli n. 500m merenpinnan yläpuolella, joten merenpintaan mitattuna oma korkeuteni oli lähes 5 km. Se on siis korkeammalla kuin Mont Blanc, Euroopan korkein vuori. Se tarkoittaa myös sitä, että koneessa on käytettävä lisähappea, sillä ilma on jo sen verran ohutta, että ulkoilmaa hengittämällä hapenpuutos voi olla todellinen uhka. Myös vaatetukseen oli kiinnitettävä huomiota, sillä yli neljän kilometrin korkeudessa pakkasta oli jo reilut 40 celciusastetta.. Reissu oli jälleen mahtava kokemus, toivottavasti oheisista kuvista välittyy edes osa tunnelmasta :)

Tsemppiä kaikille kevääseen!

-Mikko

Kebnekaisen huippu hennon lakipilven peitossa. Huipun edessä näkyy hyvin pari jäätikköä.
Tunturimaisemaa etelään Sarekin suuntaan kuvattuna.
Tunturimaisemaa iltavalossa kuvattuna. Kebnekaise häämöttää pilvien takaa.
Kebnekaise, jonka takana Norjan puolta pilviverhon peitossa.
Olosuhteet vuoristolentämisessä voivat olla arktiset.

Ei kommentteja artikkelille “Opettajan pätevyys lähestyy

Kirjoita kommentti