Vihdoin kesä”loma”

22.6.2012 |

Kuukausien puurtamisen jälkeen sain vihdoin kasvatustieteen loputkin suoritukset tehtyä ja nyt on sitten pedagogiset opinnot suoritettu! Samoiten tämän kevään opinnot on takana ja voin rauhassa keskittyä työn tekoon.

Vaikka kesätöissä olenkin, tuntuu tällä hetkellä kuin olisin lomalla! Kasvatustieteiden loppukiriin kuului kohdallani Pohjoismaiden välinen Alka-kurssi. Tästä Suvi jo viime blogissaan kirjoittikin. Kurssi oli kerrassaan upea kokemus niin sisällön kuin henkilöidenkin puolesta! Viikon aikana oppi tuntemaan Pohjoismaita pintaa syvemmältä ja opin myös asioita, joista on taatusti hyötyä myöhemmällä työurallani. Niin Pohjoismaihin kuin opettamiseen liittyen.

Vapusta asti arkipäiväni ovat menneet kuitenkin pääsääntöisesti töissä lukuun ottamatta muutamaa Alka-kurssin päivää. Työpaikkani on ollut Rokua Geopark, jossa olen harjoittelijana heinäkuun loppuun asti. Töiden ohella olen kirjoitellut kasvatustieteen rästihommia ja vetänyt Suomen Urheiluilmailuopiston lähijakson, johon liittyen tarkastettavakseni tuli n. 80 koetta, joissa jokaisessa keskimäärin kolmisen sivua kysymyksiä.. Niitä korjatessa vierähti mukavasti parin viikon ilta-ajat. Kun nyt kesäkuun puolivälissä vihdoin sain koulutyöt valmiiksi, tuntuu, kuin olisi jäänyt lomalle! Yhtäkkiä illat ovatkin vapaa-aikaa eikä tarvi koko ajan stressata siitä, mitä pitäisi tehdä ja milloin on seuraava dead line. Vastaava tilanne on kohdallani ollut viimeksi viime elokuun alkupuolella. Uskomaton fiilis!

Oulujärvi on Suomen viidenneksi suurin järvi. Pitkine hiekkarantoineen ja aavoine selkineen se on yksi Geoparkin tärkeimmistä matkailualueista. Kuva: Mikko Kiuttu

Kesätyöt tai tarkemmin harjoittelu Geoparkissa on sujunut oikein mukavasti ja työ on ollut todella mielenkiintoista. Rokua Geopark on osa kansaivälistä, Unescon suojelemaa geopark-verkostoa. Siihen kuuluu geologialtaan ainutlaatuisia kohteita kaikilta muilta mantereilta paitsi Afrikasta ja Etelämantereelta. Afrikkaankin geopark-hanke on jo vireillä, ja kaikkiaan verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 90 kohdetta.

Rantavallit kertovat Itämeren rantavaiheiden sijainnista ja ovat osa jääkauden jälkeistä perintöä. Kuvassa rantavalleja Rokuanvaaran kupeessa. Kuva: Leo Koutaniemi

Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin geopark ja se hyväksyttiin verkoston jäseneksi vuonna 2010. Alueen ydin ja parhaiten tunnettu osa on Rokuanvaara, mutta kokonaisuudessaan alue ulottuu Muhoksen Laukansillalta aina Oulujärven Niskanselän itäpuolelle kaikkiaan yli 1300 km2 laajuisena. Geoparkin selkärankana on Hailuodon-Ilomantsin harjujakso, joka muodostaa myös Rokuanvaaran. Rokua Geoparkin aluetta hallitsee viimeisimmän jääkauden jälkeensä jättämä perintö, joka on valittu myös Geoparkin teemaksi. Alueen historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmaksi..

Nimittäin, Rokua Geoparkin geologinen historia ulottuu lähes kolmen miljardin vuoden päähän. Oulujärven alueella on kalliopaljastumia, joiden ikä on 2,6-2,7 miljardia vuotta. Alueen kallioperän seuraavasta kehitysvaiheesta noin kahden miljardin vuoden takaa on myös näkyviä paljastumia esimerkiksi Oulujoen Pyhäkoskella ja Muhoksen Isterinkoskella. Ne kertovat vaiheesta, jolloin Keski-Suomen halki kulki Japanin saarikaaren tyyppinen, Alppejakin korkeampi tuliperäinen vuoristo. Viimeinen varsinainen kallioperägeologinen kehitysvaihe oli reilu miljardi vuotta sitten, jolloin syntyi ns. Muhos-muodostuma. Tämä paikoin yli 500 metrin paksuinen hiekkakivimuodostuma toimi jääkauden sulamisvaiheessa Rokuanvaaran raaka-ainelähteenä. Voimakkaat sulavesivirrat kuljettivat hiekkaa Muhos-muodostumasta ja kasasivat sen jäätikön edustalle valtavaksi hiekkalaakioksi, Rokuanvaaraksi.

Pyhäkosken voimalaitos on Suomen suurimpia ja Oulujoen suurin vesivoimalaitos. Voimalaitokset edustavat Geoparkin tuoreinta kulttuurihistoriaa. Kuva: Mikko Kiuttu

Myöhemmin hiekkaista maaperää ovat muovanneet Itämeren rantavaiheet ja jäätiköltä puhaltaneet voimakkaat tuulet. Ilmaston lämmetessä alueelle levisi kasvillisuus ja hieman myöhemmin myös ihmisasutus. Jääkauden muovaama alue yhdessä miljardien vuosien ikäisten geologisten muodostumien kanssa on toiminut pohjana ainutlaatuisen kulttuurin kehittymiselle, jonka tunnetuimmat vaiheet ovat esihistoriallinen asutus, terva- ja koskikalastusaika ja viimeisimpänä Oulujoen voimalaitosaika. Satojen vuosien ajan aluetta on myös viljelty ja erityisesti Oulujärven ja Oulujoen rannoille on kehittynyt kansainvälisestikin arvokkaita kulttuurimaisemia.

Rokua Geoparkin tehtävänä on tuoda alueen luonto- ja kulttuuriarvot esiin ja parantaa niiden myötä alueen asukkaiden tuntemusta ja arvostusta omaa kotiseutuaan kohtaan. Geoparkin tehtävänä on myös kestävän matkailun kehittäminen alueella, mikä toisi alueelle lisää elinvoimaa paikallisten yritysten hyödyntämisen kautta. Geopark on myös tärkeä alue koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä.

Vuonna 1634 valmistunut Muhoksen tukipilarikirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkko on yksi Rokua Geoparkin kulttuurikohteista. Kuva: Henri Luoma

Omat tehtäväni Rokua Geoparkissa liittyvät etupäässä alueen ”esittelytyökalun” eli interaktiivisen panoraamakartan kehittelyyn. Kartan on määrä olla valmis julkaistavaksi Rokua Geoparkin verkkosivuilla heinäkuun lopulla. Lisäksi teen yhteistyötä Metsähallituksen kanssa ympäristökasvatusasioissa ja suunnittelen alueen markkinointia ja kestävää hyödyntämistä useiden muiden toimijoiden kanssa. Työ on ollut siis moniulotteista ja todella mielenkiintoista!

Tarkemmin Rokua Geoparkista ja omista tehtävistäni siellä voi lukea myöhemmin ilmestyvästä kolumnista. Sitä ennen voitte tutustua Geoparkiin osoitteessa: http://www.rokuageopark.fi/.

Hyvää juhannusta kaikille! :)

-Mikko

Panoraamakartasta ollaan muokkaamassa Rokua Geoparkin uutta esittelytyökalua. Kuva: HS Visual art, Hannu Sievilä

Ei kommentteja artikkelille “Vihdoin kesä”loma”

Kirjoita kommentti