Excursiolla Norjassa, OSA 1

16.7.2012 | Suvi Saarnio ja Mikko Kiuttu

Seuraavaksi piti sitten kirjottaa Oslon yliopistoon lyhyt motivaatiokirje ja kesäkuussa oli sitten itse excursio, joka suuntautui Oslosta luoteeseen, Jotunheimin vuoristoalueelle. Minun lisäksi Norjaan lähti Oulusta kaksi muuta maisterivaiheen opiskelijaa ja yksi jatko-opiskelija. Lensin yksin Osloon maanantaina 18.6. ja eihän se ihan putkeen menny. Mun rinkka nimittäin ei tullut Osloon asti. Aika vaikeat fiilikset oli Norjassa pelkkä mekko päällä ja lämpimät vaatteet rinkassa teillä tietämättömillä ja seuraavana päivänä olisi pitänyt lähteä vuorille! Se päivä kului siis rinkkaa murehtiessa ja Osloa tutkiessa. Onneksi rinkka oli kuitenki ilmestyny hostellille myöhään illalla ja sain sen tiistaina aamulla käyttöön!

Tiistai 19.6.

Norjan excursio alkoi tiistaina aamulla kahdeksalta Oslon yliopistolta. Osa excursiolle osallistuneista oli jatko-opiskelijoita jotka olivat olleet noin viikon pituisella mallinnuskurssilla ja muut osallistuivat pelkästään exculle. Ensimmäinen pysähdys tapahtui noin tunti sen jälkeen kun olimme lähteneet Oslosta. Pysähdyimme Ringerikessä paikassa jonka nimi oli ”Kuningattaren näköala”. Siellä excun järjestäjät kertoivat punertavasta kalliopaljastumasta (kuva 1) joka oli tärkeä osa jäätikköteorian syntyä. Samanlaista kiveä oli löytynyt myös Tanskasta ja se oli saanut tutkijat miettimään miten kivi on päätynyt Tanskaan kun samanlaista kiveä oli vain Norjassa. Lopulta tutkijat päätyivät siihen, että jäätikkö on kuljettanut kiviainesta Norjasta Tanskaan ja näin tämä kalliopaljastuma oli tärkeässä osassa jäätikköteorian synnyssä. Kuvassa 2 näkyvien järvien toisella puolella on vanhaa kallioperää ja matala järvialue on ollut meren peitossa, joten siihen on muodostunut hyvä maaperä maatalouden näkökulmasta.

Pidimme lounastauon kauniin järven rannalla pienen harjun tuntumassa (kuva 3). Seuraavan pysähdyksen aikaan olimmekin jo vuoristoalueella. Siellä näimme hyvän esimerkin tuulen vaikutuksesta kasvillisuuteen (kuva 4). Kallion oikealla puolella kasvillisuutta on vähemmän ja kallio on lähes paljasta verrattuna vasempaan puoleen. Näimme myös hienon debris flown (kuva 5). Debris flow on nopea maanvyörymä joka koostuu kiviaineksesta ja vedestä. Kuvassa 6 näkyy lumen vaikutus kivien jäkäläkasvustoon. Tummaa jäkälää esiintyy vain sellaisissa osissa kiveä joka ei ole lumen alla ollenkaan tai vain lyhyen aikaa. Kivistä näki siis selvästi minkä verran lunta yleensä on kyseisellä alueella talvisin.

Pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaa kohti yöpymispaikkaa (Raubergstulen). Matkalla ohitimme todella lumisen alueen (kuva 7). Matkan järjestäjät kertoivat että lunta oli nyt enemmän kuin yleensä kesäkuussa. He kertoivat että kevät ja alkukesä on ollut viileämpi kuin viime vuosina ja siksi lumi on säilynyt pitempään. Ennen yöpymispaikkaan saapumista pysähdyimme myös kauniin järven rannalla (kuva 8).

Jatkoa seuraa blogitekstin toisessa osassa!

-Suvi