Excursiolla Norjassa, OSA 2

23.7.2012 |

Raubergstulenissa söimme illallisen, jonka jälkeen matkan järjestäjät kertoivat seuraavien päivien ohjelmasta. Lisäksi eräs tutkija kertoi ikiroutaan ja ilmastonmuutokseen liittyvästä tutkimuksesta, jota he tekevät Jotunheimin vuoristoalueella.

Tutkija kertoi, että Norjan vuoristoalueella on vain muutamia sääasemia eikä vuoristoalueilta ole kovin paljon säätietoa. Tutkimuksessaan he keräävät tietoa Raubergstulenin lähellä olevalta alueelta nimeltä Juvashoe ja Ruotsissa olevalta sääasemalta.

Seuraavaksi toinen tutkija esitteli Klimaparkia johon tutustuisimme keskiviikkona. Klimapark on jäätunneli joka on rakennettu Juvfonnen snow patchiin, joka ei siis ole jäätikkö vaan pysyvä luminen/jäinen alue. Tämä ”lumipaikka” siis säilyy vuodesta toiseen ja se kasvaa talvisin kun sataa lunta ja pienenee kesäisin kun on lämpimämpää. Tutkimus Juvfonnen alueella oli aloitettu vuonna 2006 ja snow patchin vanhin kerros on noin 3000 vuotta vanha. Klimaparkin perustamisen syynä oli se, että snow patchin edustalta oli löydetty rauta-ajalta peräisin olevia esineitä. Rauta-ajan ihmiset olivat käyttäneet näitä esineitä metsästäessään poroja snow patchin läheisyydessä. Klimaparkin avulla he haluavat houkutella ihmisiä paikalle jotta he voivat kertoa tarinan rauta-ajalla tapahtuneesta porojen metsästyksestä ja samalla kertoa ihmisille ilmastonmuutoksesta.

Kuva 10: Jäätunneli.

Keskiviikko 20.6.

Aamulla lähdimme bussilla kohti Juvasshoea, jossa oli yksi sääasema. Kiipesimme Juvasshoelle ja siellä tutkija kertoi lisää heidän tutkimuksestaan. Vuonna 2008 perustetulla sääasemalla mitattiin sademäärää, lämpötilaa ja ikiroutaa. Lisäksi paikalla oli kaksi kameraa jotka kuvasivat viereistä jäätikköä ja snow patchia. Kuvamateriaalin avulla on helppo seurata miten sekä jäätikkö että snow patch kasvavat tai pienenevät.

Pääsimme tutustumaan Klimaparkkiin eli jäätunneliin jo ennen kuin se avattiin yleisölle. Jäätunneli oli rakennettu Juvfonne-snow patchiin ja se oli noin 70 metrin pituinen (kuvat 9 ja 10). Jäätunnelin päällä oli enimmillään 20 metriä jäätä ja lunta. Tunnelin sisälle oli asennettu erilaisia valoja ja siellä oli todella upean näköistä. Lisäksi snow patchin edustalta löydetyistä artifakteista oli tehty kopioita ja ne olivat myös esillä jäätunnelissa (kuva 11).

Keskiviikkona iltapäivä ja ilta kului jatko-opiskelijoiden esityksiä kuunnellessa. Melkein kaikkien jatko-opiskelijoiden tutkimuksiin liittyi mallinnus, ja mallintaminen ei ole minulle vielä tuttua joten en näin esityksistä saanut kovin paljoa irti. Aiheet sinänsä kuulostivat mielenkiintoisilta mutta sitten kun he puhuivat mallintamisesta niin olin hieman pihalla.

Kuva 11: Rauta-ajan esineitä.

Torstai 21.6.

Aamulla lähdimme ajamaan takaisin kohti Osloa noin puoli yhdeksän aikaan. Tällä matkalla pysähdyimme huomattavasti vähemmän kuin tiistaina ja ainakin minusta oli vähän tylsää kun tuntui että istuimme vain bussissa koko päivän. Toki teimme muutaman pysähdyksen ja pääsimme ihailemaan maisemia. Yksi pitempi pysähdys tapahtui palsasuolla. Palsasuo on yksi suoyhdistymätyyppi ja palsasoita esiintyy epäjatkuvan ikiroudan alueella. Palsasoissa esiintyy turvekumpuja joissa on routasydän. Lounaspysähdyksen aikaan allekirjoittanut, eli ”hullu suomalainen” kävi pulahtamassa kylmässä joessa.

Kuva 12: Pulahdus jokeen.

Loppukommentit

Excursio oli oikein mukava ja olisi mahtavaa jos tällaisille reissuille pääsisi useammin. Harmillista oli että suuri osa ajasta kului bussissa tai esityksiä kuunnellessa. Olisin pitänyt excusta vielä enemmän jos se olisi sisältänyt enemmän ulkona olemista. Olen kuitenkin todella iloinen ja kiitollinen että pääsin exculle osallistumaan. Tämä reissu sai minut myös kiinnostumaan vielä enemmän arktisten alueiden tutkimuksesta.

-Suvi

Kuva 13: Viimeinen pysähdys ja upea vuorimaisema.

Ei kommentteja artikkelille “Excursiolla Norjassa, OSA 2

Kirjoita kommentti