Rokkaava matemaatikko

13.9.2012 | Topi Suviaro

Uskoisin, että näin alkaa melko monen opiskelijan taival varsinkin uudelle paikkakunnalle muuttaessa, kuten kävi myös meikäläiselle. Koillismaan tuntureilta Kuusamosta ponnistan ja Ouluun olen nyt muuttanut matematiikan opiskelun merkeissä. Vuodesta 1992 olen maan kamaralla taapertanut enemmän tai vähemmän nopeasti eteenpäin liikkuen. Oulu oli ensimmäisenä mieleen tullut ja helppo vaihtoehto opiskelukaupungiksi, moni paikka täällä oli tullut jo tutuksi vuosien varrella. Täällä on kuitenkin tullut joka kesä käytyä kavereita tapaamassa ja muutenkin. Matkaakaan ei ole kuin sen reilut 200 kilometriä Kuusamosta, joten täällä on helppo pyörähtää jos on jotain asiaa, mitä ei pysty pikkukaupungissa hoitamaan. Muutaman hetken harkitsin myös Helsinkiin lähtöä, mutta Oulu vei mennessään. Ja onhan sitä sitten varaa lähteä etelämmäs jos tuntuu siltä, että ”Uuleopori” käy jo liian pieneksi paikaksi.

Miksi sitten päädyin matematiikkaa opiskelemaan? Eri opiskeluvaihtoehtojen punnitseminen alkoi oikeastaan jo yläasteen puolella. Harkinnassa on ollut ainakin poliisi, sairaanhoitaja, ensihoitaja, sähköteekkari, fyysikko, matemaatikko, nuoriso-ohjaaja, opettaja.. Joitain näistä tuli mietittyä vakavammin, hartaammin ja pidempään, toiset pakenivat melkein samalla hengenvedolla aivoista ulos kun olivat tajuntaan hiipineetkin. Lukiossa matikka rupesi sitten kiinnostamaan kaikista eniten ja sitä tulikin opiskeltua suurin piirtein kaikki kurssit mitä tarjolla vaan oli. Oikeastaan jo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessa tiesin, että matematiikkaan on eniten panostettava korkeakoulua ajatellen.

No mitä minä sitten teen kun en ole koulussa, töissä tai toimita tyhjää naamakirjassa?

Suurimman osan ajasta ja ajatuksista vie kaikennäköinen puuhastelu musiikin parissa. Historia ulottuu jonnekin viiden ikävuoden tietämille, ensikosketukset soittamiseen hankittiin silloin sekalaisilla rytmisoittimilla ja keittiöstä anastetuilla kattiloilla. Siitä siirryin sitten kitaraan 10-vuotiaana ja myöhemmin myös koskettimet tulivat mukaan. Bändisoittaminen varsinaisesti starttasi yläasteen jälkeen lukiossa, kun liityin kaverini yhtyeeseen koskettimiin. Siinä veivattiin sitten puolitoista vuotta kunnes yhtye siirtyi telakalle tai lopetti, kenelläkään ei liene varsinaista käsitystä asiasta. Tosin viime talvena nostettiin em. yhtyeen raunioilta vielä kolmen kaverin kokoonpano jossa soitin kitaraa, mutta tällä hetkellä yhtyetoiminta meikäläisen osalta on suvantovaiheessa. Aivan uusi juttu alkoi puolivahingossa reilu vuosi sitten popimman musiikin merkeissä, tällä hetkellä projekti on biisintekovaiheessa ja keikkoja aletaan haalimaan ensi vuoden puolella toivottavasti, kunhan materiaalia ja pelimannia on kasassa riittävästi.

Laulu- ja soitinyhtyeissä metelöinti on ollut minulle yksi parhaista sosiaalisen kanssakäymisen muodoista, mutta ei sovi unohtaa myöskään 5 vuotta kestäneen aktiivisen uintiharrastuksen parissa kerättyjä kokemuksia. Kilpaileminen ei ollut missään vaiheessa erityisen vakavaa, itsensä voittaminen oli lähinnä suurin mittari, mutta parhaiten muistan uintiajat kavereiden kanssa tehdyistä kisareissuista ympäri Pohjois-Suomen. Seuratoiminta uinnin parissa tuli kuvioihin joskus 5. luokan tietämillä ja lukion ensimmäisellä taisin luopua aktiivisesta harrastamisesta. Säännöllisen epäsäännöllinen lenkkeily pyöräilyn ja juoksun sekä talvella hieman hiihtämisenkin merkeissä on jäänyt elämään ja liikunta on kyllä verraton ajanviete ja auttaa pitämään niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvässä kunnossa.

Tässäpä oli hieman perustietoa rokkaavan matemaatikon historiasta ja arjesta. Pyrin kirjoittamaan kohtalaisen säännöllisesti tänne kuulumisia niin opiskeluun kuin muuhunkin elämään liittyen. Jotka tämän postauksen olette lukeneet, niin stay tuned ja kertokaa kavereillekin! :)

Ps. Tämän tekstin lopettamisen jälkeen lähdin kauppareissulle ja sieltä kotipihaan kurvatessani selvisi syy miksi fillarin vaihteisto käyttäytyi jo päivällä omituisesti ihan niin kuin se olisi ollut säädetty miten sattuu. Vaijerin viimeinenkin säie päätti rapsahtaa poikki ja tuloksena on huomisaamulle reissu läheiseen pyöräliikkeeseen uuden vaijerin oston merkeissä. Ilmeisesti mun harrastuksiin kuuluu siis myös polkupyörän ajoittainen fiksaaminen..