Talvipäivänseisaus on aina joulukuussa, yleensä 21. tai 22. päivänä. Se on yksi neljästä tähtitieteellisen vuoden merkkipäivästä, sillä siitä alkaa tähtitieteellinen talvi. Vuonna 2012 talvipäivänseisaus on perjantaina joulukuun 21. päivänä.

Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta heti talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pidentyä aluksi hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevätpäiväntasauksen aikaan maaliskuussa päivä on jo yhtä pitkä yön kanssa. Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä myös pitenee nopeimmin, jopa 6 minuuttia vuorokaudessa.

Maa kiertää Aurinkoa omalla elliptisellä radallaan. Maan kiertonopeus vaihtelee sen mukaan, kuinka lähellä Maa on Aurinkoa. Nopeimmillaan Maan kiertonopeus on tammikuussa, jolloin se on lähimpänä Aurinkoa eli perihelissä. Kauimpana Auringosta Maa on heinäkuussa, jolloin sen sanotaan olevan aphelissä. Samalla Maan kiertonopeus on pienimmillään. Maan kiertonopeuden erilaisuudesta johtuu myös se, että kesä on pohjoisella pallonpuoliskolla lähes viikon eteläisen pallonpuoliskon kesää pitempi.

Maa ei ole kiertoradallaan suorassa vaan Maan akselin kaltevuus on kiertoradan tasoon nähden 66,5 astetta. Vaikka Maan kiertonopeus muuttuu, sen akselin kulma pysyy muuttumattomana. Kiertoradan muodosta ja akselin kallistuskulmasta johtuvat myös muun muassa vuodenaikojen vaihtelut, kun pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuoroin kääntyneenä kohti Aurinkoa tai poispäin siitä.

Talvipäivänseisauksen aikaan Aurinko on zeniitissä, eli se paistaa kohtisuorassa Kauriin kääntöpiirille. Tällöin pohjoisella napakalotilla eli napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. On kaamos. Kaamoksen kesto vaihtelee sijaintipaikan mukaan siten, että pohjoisemmassa kaamos on pitempi. Esimerkiksi Sodankylässä kaamos kestää vain neljä päivää, kun taas Nuorgamissa se kestää lähes kaksi kuukautta. Todellisuudessa kaamoksen raja on kuitenkin napapiiriä pohjoisempana, koska valo taittuu ilmakehässä.

Talvipäivänseisaus johtuukin siis Maan kiertoradan muodosta ja Maan akselin kaltevuudesta. Samat asiat aiheuttavat myös kesäpäivänseisauksen sekä kevät- ja syyspäiväntasaukset.

Kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on zeniitissä Kravun kääntöpiirillä. Pohjoisella napakalotilla vallitsee yötön yö, eikä Auriko laske horisontin alapuolelle lainkaan. Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan Aurinko on zeniitissä päiväntasaajalla, jolloin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla yhtä pitkiä.

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa