Biologian laitos järjesti 19.11.2012 YVA-seminaarin joka oli avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa oli viisi puhujaa, joista jokainen oli tekemisissä YVA-asioiden kanssa, mutta eri tavalla.

Yleistä YVAsta

YVA tarkoittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jonka avulla pyritään vähentämään tai estämään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa. Näin pyritään siihen, että ratkaisuihin voidaan vielä vaikuttaa ja pohtia vaihtoehtoisia lähestymistapoja. YVA on siis suunnittelun apuväline ja sen tulokset on otettava huomioon hankkeen lupaharkinnassa.

Lainsäädännössä on määritelty hankkeet joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hankkeen suunnittelijan on huolehdittava tarvittavien ympäristöselvitysten tekemisestä. YVAa ohjaa ja valvoo yhteysviranomainen eli ELY-keskus (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). YVAan saavat osallistua kaikki, joihin hanke voi vaikuttaa. Jos siis arvele, että tietty hanke voi aiheuttaa haittavaikutuksia ympäristölle, voit ottaa yhteyttä oman alueesi ELY-keskukseen.

YVA ja ELY-keskus

Seminaarin ensimmäinen puhuja oli töissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella ympäristösuunnittelijana, eli hän kertoi YVAsta yhteysviranomaisen näkökulmasta. Yhteysviranomaisen tehtäviä YVAssa ovat seuraavat:

– ohjaa ja valvoo YVA-lain täytäntöönpanoa toimialueellaan
– sovittaa yhteen arviointimenettelyä muiden lakien mukaisiin menettelyihin
– hoitaa YVA-menettelyn tiedotukset ja kuulutukset
– järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet
– tarkistaa arviointiohjelma ja arviointiselostuksen sekä antaa niistä lausuntonsa
– huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten seuranta järjestetään
– huolehtii muista säädetyistä tehtävistä

Pohjois-Pohjanmaalla YVA-hankkeita oli vuosina 1994–2012 yhteensä 82 kappaletta, eli vajaa viisi kpl vuosittain. Näistä päättyneitä on 59 kpl ja tiedossa tai vireillä olevia marraskuussa 2012 oli 23 kpl.

YVA-prosessi kulkee seuraavalla tavalla:

1. (Päätös, sovelletaanko YVAa)
a. Epäselvissä tapauksissa
2. Arviointiohjelma eli arvioinnin työsuunnitelma saapuu yhteysviranomaiselle = menettely alkaa
3. ELY kuuluttaa arviointiohjelman, järjestää yleisötilaisuuden ja lähettää lausuntopyynnöt
a. Kaikilla oikeus antaa mielipide
4. ELY antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta
5. Arviointiohjelmalausunto nähtäville (kunnat, kirjastot, ELY), tiedoksi asianomaisille viranomaisille ja lausunnonantajille sekä sähköinen tiedotus
6. Hankevastaava (=käytännössä konsultti) suorittaa ympäristövaikutusten arvioinnin
7. Arviointiselostus eli arvioinnin loppuraportti saapuu yhteysviranomaiselle
8. ELY kuuluttaa arviointiselostuksen, järjestää yleisötilaisuuden ja lähettää lausuntopyynnöt
a. Kaikilla oikeus antaa mielipide
9. ELY antaa lausuntonsa arviointiselostuksesta (=YVA-menettely päättyy)
10. Arviointiselostuslausunto nähtäville (kunnat, kirjastot, ELY), tiedoksi asianomaisille viranomaisille ja lausunnonantajille sekä sähköinen tiedotus

On hyvä huomata, että YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeesta. Käytännössä kaikki ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaativat hankkeet tarvitsevat YVAn lisäksi muita lupia ja suunnitelmia. YVA-menettely on siis edellytyksenä lupapäätöksille, joista säädetään muissa laeissa ja asetuksissa.

Luonnonsuojelijan näkökulma

Seuraava puhuja lähestyi aihetta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Hän on tutkija, mutta myös aktiivinen luonnonsuojelija. Hän kertoi muutamia karmeimpia esimerkkejä YVAn epäonnistumisesta. Siikajoen tuulivoimapuistohankkeesta tehdyssä YVAssa ei ilmeisesti oltu oikein tiedetty mitä tutkia ja mistä, joten esim. kasvillisuutta oli tutkittu vääristä paikoista. Haukiputaan tuulivoimapuistohankkeen YVAssa oli tarkkailtu lintujen muuttoa, mutta havainnointipaikat olivat niin kaukana, ettei lajeja ole niin kaukaa edes mahdollista tunnistaa. Iin Polvisuon turvetuotantohankkeen YVAssa oli tehty linjalaskenta kuulon perusteella suolajien tunnistamiseksi. Laskenta oli tehty kulkemalla suon reunoja pitkin. Kuulon perusteella siis tunnistettiin vain laulavat koiraat ja luultavasti iso osa lajeista jäi havaitsematta, koska laskenta suoritettiin suon reunalla. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys oli tehnyt oman kartoituksen myöhemmin ja havainnut enemmän sekä lajeja että yksilöitä.

Edellä mainituista esimerkeistä tuli selkeästi esiin se fakta, että usein tai ainakin joskus, ympäristöselvityksen tekijä ei ole pätevä tekemään hänelle annettua työtä. Jos lähtee selvittämään esimerkiksi tietyn alueen linnustoa, täytyy selvityksen tekijällä olla hyvä lajintuntemus ja myös paikallistuntemus. Tämän lisäksi tulee hänellä olla kokemusta siitä, millaisin menetelmin lajisto saadaan parhaiten selville.

Tässä esityksessä tuotiin esille myös se, että YVA-raporteissa on usein selkeitä asiavirheitä. Esimerkiksi Siikajoen tuulivoimapuistohankkeen alueesta oli kirjoitettu seuraavaa: ”Tuulivoimapuistoalueen ympäristö on suurimmalta osin mäntymetsää, joka on korkeimmillaan noin 30–40 metristä”. Alueen korkeimmat puut olivat kuitenkin puhujan oman vankan kokemuksen mukaan korkeimmillaan noin 25 metriä. Nämä kerrotut virheet saivat ison osan yleisöstä, itseni mukaan lukien, nauramaan. Kuitenkin ne saivat myös pohtimaan, millaisissa käsissä ympäristöselvitykset todella ovat. Puhujan mukaan selkeimpiä kehitystarpeita ovatkin 1) Menetelmien kehitys ja harmonisointi, 2) Tutkimuspanostuksen selkeä kuvaus, 3) Vertailuaineistojen käyttö ja 4) Paikallistuntemuksen varmistaminen.

Luontokartoitukset soilla

Seuraavaksi Metsähallituksen työntekijä kertoi soiden luontokartoituksista. Hänen mukaansa YVAn suurin merkitys tulisi olla siinä, että jo hankkeen alkuvaiheessa osallistetaan alueen ihmisiä ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja tasavertaisesti. Hän kertoi, että tulevaisuudessa maakuntakaavat ohjaavat turvetuotannon sijoittumista ja että tavoitteena on, että turvetuotanto ym. merkittävästi soita muuttava käyttö osoitetaan kaavassa vain jo muuttuneille soille.

Ympäristölupia tulee hakea monille hankkeille, jotka eivät vaadi YVA-käsittelyä. Mikäli hanke kohdistuu Natura-alueelle, pyritään Natura-arvioinneilla selvittämään heikentääkö hanke merkittävästi niitä perusteita, joilla alue on otettu Natura-verkostoon. Suokartoitukset työllistävät luontokartoittajia, koska soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet nopeasti. Luonnontilan muutokset soilla ovatkin usein peruuttamattomia.

Soiden luontokartoituksissa ilmakuva on usein hyvä lähtökohta. Sen avulla voidaan kohdistaa maastotyöt oikeisiin ja tärkeimpiin kohtiin. Usein maastotyöt teetetään konsulteilla, mutta Metsähallituksen työntekijän mukaan konsulttityössä on monenlaisia heikkouksia. Maastotöihin on varattu liian vähän aikaa, selvitys on liian suppea, eikä ole huomioitu sitä, miten hanke vaikuttaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa.

YVA biologin työssä

Myös neljäs puhuja oli Metsähallituksella töissä. Hän toimii meribiologina ja on antanut asiantuntijalausuntoja YVA-menettelyissä. Hänen mukaansa ympäristöselvitysten teossa puolueettomuus ja objektiivisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. YVA-prosessin ymmärtämiseksi on myös tehty useita oppaita, joihin kannattaa tutustua mikäli on tekemisissä YVAn kanssa. Myös tällä puhujalla oli huonoja kokemuksia konsultin työstä. Hänen mukaansa: ” Ainakin yksi konsultti on sitä mieltä, ja sanoo sen myös ääneen, että YVAssa ei ole tarkoitus kerätä uutta aineistoa vaan koota kokoon olemassa oleva data – vaikkei sitä olisi olemassakaan. Lisäksi konsultit eivät usein ole halunneet saada alueen aiempaa dataa, vaikka sitä on tarjottu”.

Konsultin näkökulma

Seuraavaksi tuli puhumaan konsultti Pöyryltä. Monella seminaariin osallistujalla oli varmasti jo tietynlainen käsitys konsultin työstä kuunneltuaan aikaisemmat puheenvuorot. Tämä konsultti vaikutti kuitenkin erittäin asiantuntevalta. Hän kertoi tekemästään työstä tuulivoimalapuiston YVA-menettelyssä. Hän oli tutkinut tuulivoimalapuiston vaikutusta lintujen muuttoon. Konsultti kertoi, että hänellä on vahva paikallistuntemus ja lajintuntemus, ja se on hänen mielestään erityisen tärkeää, jotta vaikutuksia voidaan tutkia.

Puheenvuoronsa lopuksi konsultti heitti ilmaan hyvän kommentin: ”Jotta saataisiin hyviä konsultteja, pitää asiantuntevien ihmisten alkaa työskentelemään konsultteina”. Tämä lienee totta ja todella tärkeää YVA-menettelyn parantamisen kannalta. Jos konsultit olisivat päteviä tekemään luontokartoituksia ym., olisivat varmasti myös selvitykset parempia ja kokonaisvaltaisempia.

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa