”Tervetuloa Oulun yliopistoon terveystieteiden laitokselle! Teidät on hyväksytty yliopistoon ja opinnot alkavat ensi syksynä.” Terveystieteiden laitoksella voi opiskella pääaineena hoitotiedettä tai terveyshallintotiedettä. Vaihtoehtona on myös terveystieteiden opettajan koulutusohjelma. Akateemiselle uralle, minä?
Kiva hyrinä alkaa tuntua sisuksissa, tämä on jännitystä ja innostusta. Opiskelijaelämä vaatii uudelleen järjestelyä arjessa, mutta kyllä tästä selvitään. Edessä on askel kohti uutta akateemista uraa ja kohti uusia oppimisen haasteita. Ensin suoritan terveystieteiden kandidaatin tutkinnon 180 opintopistettä ja sen jälkeen maisteriopinnot 120 opintopistettä – minusta tulee maisteri!
Akateemisesti koulutetulla on töitä terveydenhuollon johtotehtävissä, opettajana, tutkijana, projekti- ja asiantuntijatehtävissä, ylihoitajana tai vaikkapa perusturvajohtajana. Tässähän voi luoda uraa vaikka mihin, kun vain uskaltaa haastaa itsensä.
Tiedeyhteisö – mikä se on?
Alan selailla tarkemmin kirjekuoressa tulleita papereita. Tiedeyhteisö – mikä se on? Minä olen nyt osa tiedeyhteisöä ja tieteentekijöitä. Voin siis osallistua tieteenalani kehittämiseen ja syventyä mielenkiintoni mukaisesti terveystieteiden kiehtovaan maailmaan. Olen aina halunnut kuulua johonkin tiedeyhteisöön ja tämä on nyt juuri sitä. Minulle avautuu mahdollisuus lisätä ymmärrystä terveydenhuollon muutoksista, rakenteista, moniammatillisesta johtamisesta tai vaikkapa hoidon vaikuttavuudesta. Olen osa tulevaisuuden vaikuttajia terveystieteen moninaisella kentällä. Voin lähteä etsimään vastauksia siihen, mikä minua on askarruttanut työelämässä.
Minusta tulee terveystieteilijä
Nyt olen opiskelija Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella ja muistelen tuota opintojen alkuvaihetta hymyssä suin. Pääsykokeeseen meno jännitti toukokuussa, siinähän piti vastata neljästä kysymyksestä vähintään kolmeen. Opiskelin huolella pääsykoekirjat, jotka antoivat esimakua siitä, mitä tuleva opiskelu pitää sisällään. Onneksi tänä päivänä terveystieteen laitokselle pystyy lähettämään hakupaperit sähköisesti yliopistohaku.fi-sivuston kautta.
Nyt minusta on tullut opintojen edetessä kriittinen tiedon hakija ja hyödyntäjä, pystyn keskustelemaan oman tieteenalani käsitteistöllä ja hyödyntämään tieteellistä koulutustani käytännön haasteissa. Käytän kymmensormijärjestelmää kuin entinen sihteeri ja olen oppinut hakemaan tietoa paikoista, joita en tiennyt edes olevan olemassa. Luvalla sanoen, en ole katunut lähtemistäni akateemiselle uralle. Uusia ihania tuttavuuksia sekä tulevaisuuden työuran verkostoja, uusia avartavia kokemuksia ja paljon uutta tietoa on tullut näiden kuluneiden opintovuosien aikana.
Opetusmenetelmien monipuolisuus haastaa meitä opiskelijoita jokaisella opintojaksolla. Opintojaksojen teemojen reflektointi on auttanut syventämään omaa oppimista. Tiedeyhteisössä voi todellakin viihtyä ja saada aikaan uusia innovaatioita vietäväksi käytäntöön. Tuleekohan minusta sittenkin tutkija? Näkemyksen laajentuminen ja uusien mahdollisuuksien puntaroiminen on antanut unelman jostain ihan uudesta ja erilaisesta: ehkä lähdenkin ulkomaille, kansainvälistä touhuahan tämä on joka tapauksessa.
Päässäni ajatukset risteilevät jo opinnäytetyössä. Pro Gradu – hieno nimi lopputyölle, jonka aihetta pohdin jo kuumeisesti.
