Miltä näyttää Mandelbrotin fraktaalikuvio vuoristorinteessä? Millaisen kuutamomaiseman voi tuottaa tietokoneen avulla? Kuusamolaisen Pentti Hentilän tauluissa matematiikka yhdistyy kiehtovalla tavalla grafiikkaan.

Hentilä on aloittanut tietokonekuvien tekemisen jo 1990-luvulla ja tauluja syntyy edelleen. Hentilän taulut voivat kuvata esimerkiksi kukkaa, maljakkoa, paperiserviettiä tai kuutamoista talvista vuorimaisemaa. Taulujen joukossa on myös fantasiamaisemia, vaikkapa jostain Jupiterin kuusta, jossa on metaanijärviä ja jostain muusta aineesta muodostuvia lampia. Mielikuvitukselliset kuutamomaisemat muistuttavat todellisia maisemia, mutta ovat kuitenkin matemaattisesti tuotettuja eikä niillä ole esikuvaa luonnossa. Osa tauluista on puhtaammin matemaattisia, puhdasta grafiikkaa. ”Niistä ei selvästi näe, mitä ne esittävät. Mutta eihän grafiikan tarvitse aina esittää mitään reaalista. Voihan olla niinkin, että se, mitä jokin kuva esittää, on katsojan silmässä”, Hentilä pohtii.

Mietiskelyä ja tietotekniikkaa

Ohjelmat, joita Hentilä käyttää kuvien tekemiseen, hän on kehittänyt itse. Matemaattisina virikkeinä taulujen teolle ovat olleet Schaum’s Outline Series-sarjasta teokset Advanced Calculus, Vector Analysis ja Complex Variables. ”Nämähän ovat semmoisia korkeamman matematiikan perusteoksia”, Hentilä selittää. Ohjelmien pituus eri taulujen kohdalla vaihtelee, mutta mitkään niistä eivät ole kovin pitkiä. Ohjelmat ovat kuitenkin vaatineet paljon ajattelutyötä. ”Kalevassa haastateltiin kerran erästä Oulussa asuvaa puolalaista pianistia. Hän sanoi, että sävellystyöstä hän tekee noin viisi prosenttia pianon ääressä ja sitten loput 95 prosenttia muualla mietiskelemällä. Tämä taulujen tekeminen on vähän samanlaista”, Hentilä kuvailee.

Ohjelmoinnin harrastamisen Hentilä aloitti 1990-luvun alussa Commodore 64:llä. Hentilän taulut on tehty käyttäen Basic-kielen eri versioita, kuten Basic, GW-Basic ja nykyään Visual-Basic. Tietokoneiden kehitys 1990-luvulta tähän päivään on ollut huimaa ja tämä kehitys on vaikuttanut myös tietokonetaiteen tekemisen mahdollisuuksiin. ”Tietokoneiden kehittyminen on tuonut värejä lisää. Alussa värejä Commodore 64:n aikana oli vain yksi, musta. GW-Basic-kieli toi käyttöön jo 16 väriä. Visual-Basic antaa käyttöön kaikkine sävyineen 256(red)*256(green)*256(blue) = 16777216 eri värisävyä. Ja onhan ne tulostimetkin kehittyneet”, Hentilä tiivistää.

Hentilän tauluja on ollut vuosien varrella esillä mm. Kuusamon pääkirjastossa ja Oulun yliopistolla.

Taidetta opetustyön lomassa

Pentti Hentilä on valmistunut Filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta pääaineenaan matematiikka. Hän on toiminut Oulun yliopistossa assistenttina ja matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opettajana Nilon koulussa Kuusamossa. ”Taulujen tekeminen on ollut paljolti ajatustyötä, esimerkiksi autoa ajaessa tai yleensä, milloin ajatukselle on vapaat siivet. Välillä on kyllä ollut taukovaiheita. Yläasteen opettajan työ on vienyt veronsa. Eläkkeellä kerkesin olla reilut kaksi vuotta, ennen kuin sain tehtyä ensimmäiset taulut, kun on ollut niin paljon muutakin mukavaa tekemistä: kielten opiskelua, sähköpianon soiton opiskelua, lukemista, kesällä polttopuun tekemistä, marjan poimimista jne.”, Hentilä paljastaa.

Myös matematiikan havainnollistaminen opetuksessa grafiikan avulla on kiinnostanut Hentilää: ”Kemin iltalukiossa ollessani tein funktioiden kuvaajia Commodore 64:n avulla, tulostin ja sitten monistin oppilaille. Tein myös Commodore 64:n avulla muutaman videofilmin VHS-nauhalle, esimerkiksi Pythagoraan lauseesta, sinistä, piistä ja prosentista. Taulujen käyttämistä suoraan opetuksen apuna vaikeuttaa kuitenkin se, että tauluissa käytetään yliopistotason matematiikkaa.”

Tämä artikkeli kuuluu kategorioihin Artikkelit, Puheenvuorot.
Saat kommentillesi kasvot rekisteröitymällä Gravatar-palvelussa.

Jaa Facebookissa