Iloinen puheensorina aloittaa oppitunnin. Koulun läppärit on purettu säilytysrullakosta pulpeteille. Kuudesluokkalaiset puhkuvat innosta, nyt pelataan peliä. Suomalaisyrityksen oppimispeli on tuotu testattavaksi aitoon ympäristöön.
Olemme yhdessä luokan kanssa rantautuneet autiolle saarelle. Tehtävämme on selviytyä yhdessä. Jokainen pelaa itse, välillä äänestetään ryhmässä. Oppilaat ryhmittäytyvät tiimeiksi, taktiikkaehdotuksia sinkoilee luokkahuoneen läpi. ”Mitä? Kuka haluaa rakentaa koulun?” ihmettelee ilmiselvä luokan johtohahmo. Se olin tietysti minä, ainoa aikuinen pelaaja. Luokka nauraa, peli jatkuu. Opettaja näyttää peukkua: tämä on loistojuttu.
Suomen koulujärjestelmä on maailman kuulu Pisa-tuloksillaan. Olemme valtavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena ja siitä pääsevät hyötymään koulutusvientiyritykset. Pisa-tulosten lisäksi vahvana pohjana uuden koulutusviennin rakentamiselle toimivat Suomen ICT- ja pelialat. Tietotekniikan käyttö Suomen omissa kouluissa on kuitenkin edelleen alhaisella tasolla, kertoo Opetushallituksen selvitys. Tietokoneita on kyllä hankittu kouluihin, mutta opettajien usko omiin kykyihin niiden käytössä on heikko, kertoo samainen selvitys. Johtuuko se opettajista vai tarjottavista ratkaisuista?
Yhteiskunta tarvitsee digitaitoisia kansalaisia
Tieto- ja viestintätekniikka on mullistanut elinkeinoelämää sektorista riippumatta luoden täysin uusia palveluita ja tehostaen toimintoja. Yhteiskunta tarvitsee digitaitoisia kansalaisia. Miksi siis tieto tarjotaan koulussa yhä edelleen yhdensuuntaisesti? Miksi opettaja yhä korjaa käsin koepaperipinoja? Miksi syrjäseudulla elävä nuori jää koulumaailmassa edelleen syrjään ikätovereistaan?
Opetusalan ammattilainen vertasi suomalaista luokkahuonetta lentomatkustamiseen: Istu hiljaa paikallasi ja sulje kaikki elektroniset laitteet. Suomalaiseen kouluun tarvitaan digitaalinen vallankumous, joka mobiiliulottuvuuksineen vapauttaa oppilaat pulpeteistaan ja kehittää heistä aktiivisia, vastuullisia, yhteistyökykyisiä kansalaisia ja uteliaita oppijoita − eliniäksi.
Tietoyhteiskunta tulee ulottaa kouluihin toimivina verkkoyhteyksinä, päätelaitteina ja opettajan työtä tukevina palveluina. Opettaja haluaa keskittyä työhönsä ja takkuileva tekniikka ei mahdu 45 minuutin suoritukseen. Vaatimustaso toimivuuden suhteen on korkea ja se on hyvä asia. Maailman parhaalle koulujärjestelmälle kelpaava tuote on melkoinen referenssi maailmalla. Suomen koulutusvienti rakentuu paitsi yritysten kehittämien tuotteiden varaan, myös oman koulujärjestelmämme uudistamiseen.
Kesken pelin oppilaille paljastui yllättäen piilossa olleita toimintoja. 12-vuotias pelaaja sen tietää: ”Jos pelaaja ei tajua, vika on pelinkehittäjässä”. Tämä olisi varmasti hyvä neuvo koko Suomen ICT-alalle.
Kirjoittaja Suvi Sundquist on Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman uusi päällikkö.
Blogi on julkaistu alun perin Tekesin verkkosivuilla www.tekes.fi.
