Biotaloudesta puhutaan nyt niin paljon että minäkin voisin sanoa aiheesta jotain. Monelle sen tavoitteet, laajuus ja merkitys Euroopalle ja suomalaiselle yhteiskunnalle jäävät helposti epäselviksi. Koitanpa seuraavassa selittää mistä tässä asiassa on kysymys.
Mitä biotalous on?
Vaikka ”biotaloudessa” esiintyy sana bio, ei kyse ole Biolanin komposteista tai luomuviljelystä, ja vaikka puhutaan taloudesta, ei kyse ole vain rahaliikenteestä. Kuitenkin sekä kompostit että viljely kuuluvat biotalouden piiriin, ja vaikka taustalla on (todella) paljon kaikenlaista, ovat liiketaloudelliset mahdollisuudet merkittävässä roolissa.
Wikipediasta löytyy hyvä lähtökohta pohtia biotalouden taustaa. ”Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä […] tuotteiden kulutusta.” Avainsanojen takaa löytyvät ne oleellisimmat: uusituvat luonnonvarat, tuotanto sekä jalostus. Lähtökohtaisesti siis kaikki kasvikunnan tuotteiden kasvattaminen, jalostaminen, kierrättäminen ja kuluttaminen on biotaloutta. Juuri monipuolisuus ja laajuus tekevätkin termin hahmottamisesta niin vaikeaa. Olisi varmaan yksinkertaisempaa keksiä mikä EI ole biotaloutta.
Tavoitteena resurssitehokkuus
Pitkässä juoksussa biotaloudessa on kysymys tavoitteesta; Siirtymisestä yhteiskunnan tasolla luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön jossa luonnonvaroja käytetään resurssitehokkaasti, eli ei tuhlata turhuuteen ja käytetään kaikki raaka-aineet mahdollisimman huolellisesti. Ja mitä jää yli, menee rikki tai muuten roskiin päätyy tavalla tai toisella kierrätykseen – joko korjattuna uudestaan käyttöön, osiksi hajotettuna tai viime kädessä kompostiin tai polttolaitokseen.
Yksi oleellinen teema biotaloudessa on pyrkiä vähentämään riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Muutenkin biotalouden tuomat mahdollisuudet perustuvat globaaleihin megatrendeihin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään sekä bioenergiaan ja biotuotteisiin. Näistä esimerkkeinä voisivat olla puusta tuotettavat biomuovit ja nanoselluloosa, energiapuusta tai jätteistä valmistettava biodiesel. Jalostuksella ja tuotteistamisella haetaan biomassalle kovempaa hintaa. Tämä arvonlisäys luo mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja työpaikkoihin.
Biotaloudessa on potentiaalia!
Euroopassa on huomattu että biotaloudessa on potentiaalia. Syyskuussa 2010 Euroopan komissio kertoi eurooppalaisen biotalouden kooksi yli 2 000 miljardia euroa ja se työllisti jo silloin noin 22 miljoonaa eurooppalaista. Suomessa on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja: metsää, peltoja ja vettä, joiden pohjalta meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää biotaloutta. Itse asiassa Suomessa on enemmän tätä ns. biokapasiteettia kuin muualla Euroopassa.
EU ja eurooppalaiset yritykset rahoittavat vuosina 2014–2020 toteutuvaa Bridge2020 biotalouden tutkimusohjelmaa lähes 4 miljardilla eurolla. Tämän panostuksen ja muun tutkimuksesta syntyvän uuden liiketoiminnan avulla tavoitellaan Euroopassa 130 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Myös Oulun yliopisto on liittymässä tähän verkostoon.
Oulu yliopistossa toimii biotalouden tutkijayhteisö, jonka tavoitteena on poikkitieteellisen yhteistyön keinoin aktivoida biotalousliiketoimintaa ja lisätä yliopistossa tehtävää korkeatasoista alan tutkimusta. Yhteisön kotisivuilta voi seurata biotalouden ajankohtaisia uutisia ja saada tietoa biotalouden opetuksesta ja tutkimuksesta.
