Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus auttaa yhdistämään lapsia ja nuoria kiinnostavat pelit ja teknologiat opettajan työn tueksi. Tämä voi näkyä opetusmetodeissa joko hallitsevasti tai vain ajatusmaailman avartumisena.
Kempeleläinen Kaisa Sillanpää aloitti opintonsa Oulun yliopiston teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa vuonna 2001. Päätös lähteä opiskelemaan luokanopettajaksi oli Sillanpäälle helppo: “Halusin työskennellä lasten kanssa ja vaikuttaa heidän elämäänsä. En oikeastaan koskaan edes miettinyt muita vaihtoehtoja. Tämä on kai kutsumusammattini.”
Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston eli VAKAVAn tilastoista (http://www.helsinki.fi/vakava/hakijamaarat%202013.pdf) selviää, että luokanopettajakoulutus on haluttua osaamista. Vuonna 2013 Oulun yliopiston luokanopettajakoulutukseen vaadittuun pääsykokeeseen eli VAKAVA –kokeeseen osallistui 1133 henkilöä. 250 kokeissa onnistunutta kutsuttiin soveltuvuuskokeeseen ja heistä opiskelijaksi hyväksyttiin 107 henkilöä.
Sillanpää haki juuri teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen, koska arveli pääsevänsä sinne todennäköisemmin kuin perinteiseen. Lukiossa opiskeltu pitkä matematiikka toi lisäpisteitä ja painavana syynä oli myös toive löytää erilaista ajattelu- ja lähestymistapaa luonnontieteisiin tulevaa opettajan työtä varten.
Oulun seudulle työllistyminen opintojen jälkeen oli Sillanpään haave.Hän hankki opintojen aikana työkokemusta tehden opettajien sijaisuuksia eri kouluilla. Kartutettu työkokemus oli valttia työnhaussa, sillä Sillanpää työllistyi heti valmistuttuaan. Tällä hetkellä hän toimii ensimmäisen luokan opettajana tutussa Kempeleen Kirkonkylän yhtenäiskoulussa, jossa hän aloitti myös oman koulutaipaleensa.
Työn touhussa teknologia vaihtui musiikkiin
Sillanpää valmistui teknologiapainotteisesta luokanopettajakoulutuksesta vuonna 2005 neljä vuotta opiskeltuaan. Opiskeluajoista hän muistaa kontaktiopetuksen suuren määrän ja läsnäolopakon useille kursseille. Harjoittelujaksoja oli vuosittain ja niistä oli paljon hyötyä tulevaa työtä ajatellen.
Sillanpää erikoistui opinnoissaan musiikkiin, erityspedagogiikkaan ja esi- ja alkuopetukseen. Nämä taidot ovat merkinneet työelämässä teknologiapainotteisuutta enemmän, koska Sillanpää on tavoitellut näihin osaamisalueisiin liittyviä töitä. Hän on työskennellyt 0.-6.-luokilla luokanopettajana ja eritysopettajana. Teknologiapainotteinen luokanopettajakoulutus ei siis rajaa pois muita erikoistumisen mahdollisuuksia.
Opintojen teknologiapainotteisuus on näkynyt Sillanpään työuralla ennakkoluulottomuutena kokeilla, yrittää ja erehtyäkin. Hän hälventää oppilaiden pelkoa teknologiaan toteamalla: “Pitää ymmärtää, että oikeastaan teknologia ei ole sen ihmeellisempää. Nykyään kaikki liittyy jossain määrin teknologiaan, mutta se on vain osa kokonaisuutta.”
Luokanopettajien tulevaisuus
“Teknologiapainotteisen puolen opiskelukaverit ovat työllistyneet oman tuntumani mukaan hyvin, mutta en osaa sanoa onko työllistymisessä eroa suhteessa perinteiseen luokanopettajakoulutukseen”, Sillanpää pohtii.
Sillanpää arvioi opettajien työllistymistä: “ Oman kokemuksen mukaan luokanopettajat työllistyvät ainakin Oulun alueella tällä hetkellä melko hyvin, mutta aineenopettajien osalta paikkoja on enemmän auki Etelä-Suomessa. Eritysopettajille töitä löytyy hyvin koko Suomessa.”
Eri ammateista tietoa tarjoavan Ammattinetin (http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/94_ammatti) kuvaus tukee tätä arviota. Sen mukaan opettajat työllistyvät hyvin koulutustaan vastaavaan työhön. Etenkin eritysopettajien kohdalla on pulaa työvoimasta. Ammattinetti kertoo, että opetusalan työttömyys on 3-8 prosenttia ja opettajat ovat kysyttyjä työntekijöitä myös muilla aloilla.
Millainen on hyvä opettaja?
Opettajat Suomessa 2010 -julkaisussa kuvataan opettajan ammattitaidon ulottuvuuksia seuraavasti:
“Opettajan ammattitaitovaatimukset voidaan jäsentää neljään eri osa-alueeseen: opetettavan aineen tai aineksen sekä siihen liittyvä sisältötietous, oppimisen ja opetuksen asiantuntemus, sosiaaliset ja eettiset valmiudet sekä käytännön koulutyön monipuolinen osaaminen.”
Sillanpää kuvailee työtään: “Opettajan työ on vaativaa, mutta palkitsevaa.” Hänen mielestään tärkeitä opettajalta vaadittavia ominaisuuksia ovat organisointikyky, sosiaalinen luonne ja asioiden ennakointitaito. Opettajan on hyväksyttävä, että työpäivän alussa ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Tämä vaatii myös heittäytymiskykyä.
Tärkeää on myös taito kuunnella, sillä opettajan on tultava toimeen sekä oppilaiden, että heidän vanhempiensa kanssa.”Taito kuunnella ja johdatella asia sopiviin uomiinsa korostuu etenkin silloin, jos vanhempien kanssa ollaan täysin eri linjoilla lapsen asioista”, uskoo Sillanpää.
Opettajan työ antaa myös paljon etenkin silloin, kun kokee onnistuneensa. ”Parasta tässä työssä on nähdä, kuinka oppilas kehittyy. Erityisesti silloin, jos hänellä on vaikeuksia jossain opittavassa asiassa tai elämässä muuten. On mukavaa oppia itsekin uutta oppilaiden ja heidän taustojensa kautta”, kertoo Sillanpää.
Etenkin alakoulun opettajan työtä kuvataan usein enemmän kasvattamiseksi kuin opettamiseksi. “Kasvatustyötähän tämä on, etenkin luokanopettajan työ”, toteaa Sillanpää ja tarkentaa: “Kasvatus toteutuu siinä opetuksen lomassa arjen eri tilanteissa.”
Hänen mielestään kasvatustyö vaihtelee suuresti oppilaiden kasvaessa. On eri asia opettaa ja kasvattaa 7-vuotiasta vasta koulunsa aloittanutta, kun teini-iän kynnyksellä astelevaa 12-vuotiasta. Tämä tuo luokanopettajan työhön suurta vaihtelua.
