Lomailutunnelmia ja kesäsuunnitelmia

30.5.2014 |

Toukokuu alkaa pikku hiljaa olla paketissa, viimeistä viikkoa viedään. Neljäs opintovuosi geotieteitä hienosti takana ja kesäloma edessä. Jonkinlaista välitilinpäätöstä myös tästä blogihommasta voisi tehdä.

Viikonloppuna oli taas tarjolla jännitysnäytelmää kerrassaan, kun Suomi kohtasi Venäjän jääkiekon MM-finaalissa. Lopputuloksesta voidaan sitten olla useaa eri mieltä, mutta varmaankin aika monella jäi hieman paha maku suuhun tuosta ottelusta, varsinkin tuomaritoiminnasta. Itse en katsonut alkusarjan peleistä kuin USA-ottelun viimeisen erän, jossa Leijonien peli näytti olevan varsin hukassa. Ajattelin siinä sitten, että taisipa olla huonoin Leinoja-turnaus vuosiin. Kumma kyllä, sieltä pohjamudista vielä noustiin (joskin Sveitsin tarjoamalla vipuvarrella) ja päästiin peräti finaaliin saakka. Viimeiset kolme Suomen peliä olivatkin todellista hienoa katseltavaa. Olisihan se kulta-mitali ollut hieno piste turnaukselle, mutta tällä kertaa hopea-mitalikaan ei tunnu kovin pahalta. Venäjän saama kulta kyllä tuntuu tavallista himmeämmältä, tavan vuoksi, millä se saavutettiin. Toisenlaisella tuomaroinnilla lopputulos olisi voinut olla täysin päinvastainen, tai sitten ei.

Viimeiset kolme viikkoa, vapusta lähtien, tässä on tullut kärvisteltyä oikuttelevan selän kanssa. Pahimpina aikoina ei ole paljoa huvittanut poistua neljän seinän sisältä. Sisulla on kuitenkin pahimman yli selvitty ja nyt tuntuu, että aurinko tänne allekirjoittaneenkin risupesään paistaa. Eihän tässä vielä ns. täysin terveen ihmisen kriteerejä täytä, mutta sen verran kumminkin on jo parempaa suuntaa menty, että jonkinlainen toivon kipinä elää. Mitään isompaa ”vikaahan” tuolla selässä ei ole ainakaan ”asiantuntijoiden” mukaan, vaan paremminkin jotain toiminnallista ongelmaa, mikä on vuosien mittaan sinne syntynyt. Tuon häiriön seurauksena sitten hermoja jää välillä nalkkiin lihas- ja luurakenteiden väliin. Kaipa tässä jossain vaiheessa vielä ihan välttävään kuntoon tulee, kunhan saa asianmukaista ohjeistusta mitä kannattaa tehdä. Nyt kun ei kesätöitäkään ole ”riesana”, niin voi paremmin keskittyä myös kropan kunnossapitoon.

Viime viikon kesäiset kelit ajoivat allekirjoittaneen kirjaimellisesti ulos, sillä sisätiloissa ei helteillä kovin mukavaa ole. Kokeilin hieman kepillä jäätä ja pienistä selkäkivuista huolimatta kävin useampana päivänä pyörälenkillä. Oulun alueella on kyllä aivan ensiluokkainen pyörätieverkosto, ainakin pituuden suhteen. Kunnossapitokin on ihan ok, joskin vuosittain talven jälkeen noita routavaurioita ja pomppuja alkaa olla yhä enemmän ja enemmän. Vaikka topografialtaan Oulun alue on varsin alavaa jokisuistoaluetta, löytää täältä silti ainakin kesäaikaan varsin hienoja paikkoja, kuten meren rannasta ja Oulujoen varrelta. Ehkä kerron noista paikoista lisää joskus myöhemmin, jahka pääsen kunnolla kunnostautumaan tuon pyöräilyn suhteen.

Näin toipilaalle reilu 20 km lenkki kerralla ajettuna tuntuu olevan paljon, vaikka se ei normaalisti ole kuin alkulämmittely. Hieman kaiholla muistelen aikoja, jolloin 50 km oli minimi-mitta pyörälenkille… Nyt kun neljänä päivänä peräkkäin olen pyörälenkillä käynyt, tuntuu tuo alaselkä jotenkin ärtyneen. Lienee viisasta pitää pientä breikkiä, ettei taas riko paikkoja. Onneksi tuo hellejakso tuntuu nyt päättyneen ja ilma hieman viilennyt. Ei harmita, vaikka viettäisikin enemmän aikaa sisätiloissa. :)

Viime viikon keskiviikkona tuli pyörähdettyä Pohjoinen Teollisuus 2014 -messuilla. En voi sanoa olevani mikään aktiivinen messuilla kävijä, mutta kun tuolla nyt sattui olemaan joitakin kaivosteollisuuden edustajia (itse asiassa koko tapahtumassa oli melko vahva kaivosteema), niin ajattelin käydä katselemassa ja kuulemassa lähitulevaisuuden työmahdollisuuksista. Tämä vuosi on kyllä ollut melko nihkeä töiden saannin kannalta, mutta jonkinlaista valoa tunnelin päässä näkyy. Ensi vuonna saattaakin tilanne olla jo huomattavasti parempi, mikäli vireille oleviin projekteihin saadaan tarvittavaa lisärahoitusta.

Tätä blogiakin on tullut nyt viitisen kuukautta kirjoitettua. En tiedä, moniko tätä käy lukemassa, mutta kirjoitteleehan tätä ihan omaksi huvikseenkin. Jonkinlaisesta ”terapiastahan” tämä käy, varsinkin kun välillä pakon sanelemana joutuu hieman ”eristyksissä” olemaan noista sosiaalisista riennoista. En tiedä vielä tarkkaan, millainen ensi kesä tulee olemaan, mutta tarkoitus olisi jonkinlaista päiväkirjaa tämän blogin kautta pitää noista kesän tapahtumista ja jatkaa sitten syksyllä lisää noihin opiskeluhommiin liittyen.

Päivitin tuossa pari päivää sitten HOPSini sekä kandidaatin että maisterintutkinnon osalta. Opintoja on nyt kertynyt 254 opintopisteen edestä, joka tekee keskimäärin reilu 65 opintopistettä vuotta kohti. Olen pysynyt hyvin asettamassani tavoitteessa suorittaa noin 60 pistettä per vuosi. Pakollisia suorituksia olisi tässä vaiheessa enää kandidaatin tutkielma ja pro gradu, plus sitten jostain olisi vähintään 2 extra pistettä napattava, että saa tuon maagisen 300 opintopistettä täyteen. Käytännössä noita pisteitä tulee kuitenkin enemmän. Syksyllä näyttäisi olevan tarjolla monenlaista mielenkiintoista kurssia: Gold deposits, Sedimentary Ore Deposits, Regional ore geology of Fennoscandia, Arkeeisen kallioperän geologia… Osa noista kursseista varmaan tulee olemaan vanhojen asioiden kierrätystä, mutta eipä tuo haittaa, koska ainakin itselläni tuntuu, että sama asia pitää käydä useampaan kertaan läpi, ennen kuin se menee jakeluun. :D

Nyt kesäajalle suunnittelin kandidaatin tutkielman ohella suorittavani pari maaperägeologian kurssia: glasiaaligeologiaa ja sedimentologiaa. Pakollisiahan nuo eivät itselleni ns. kovan puolen geologina ole, mutta noista kursseista saa sen verran maaperäpuolen kursseja kasaan, että se oikeuttaa sivuainemerkintään maisterintutkinnossa.. Mielestäni on hyödyllistä suorittaa molempia suuntauksia (kallioperä- ja maaperägeologiaa) mahdollisimman pitkälle, ettei profiloidu liikaa tietylle osa-alueelle. Profiloituminen on ehkä tyypillistä tutkijan uraa suunnittelevalle, mutta itse en ole oikein koska kokenut olevani akateemista tutkijatyyppiä, vaan enemmänkin jotain käytännönläheisempää suuntausta. Nykyään työmarkkinoilla tuntuu muutenkin olevan kysyttyä monen eri alan osaaminen, ainakin yksityisellä sektorilla.

Glasiaaligeologian materiaalien parissa meneekin nyt sitten varmaan pari seuraavaa viikkoa. Kesäkuun puolivälin paikkeilla on tuo kesätentti-mahdollisuus. Sen jälkeen ajattelin siirtyä kunnolla loma-moodiin ja viettää juhannusta Lakeuksilla, ellei tässä jotain muuta suunnitelmaa keksi.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

– Ville K.

 

Ei kommentteja artikkelille “Lomailutunnelmia ja kesäsuunnitelmia

Kirjoita kommentti