Kesätöissä Kokkolassa

2.7.2014 | Sara-Juulia Tervola

Minut valittiin sinnikkään haun jälkeen Kokkolan kaupungin ympäristöpalveluille Ympäristötyöntekijäksi. Työhaastatteluun mennessäni olin miettinyt, että kunhan pääsisin edes keittämään heille kahvia, niin olen tyytyväinen. Jokainen päivä onkin ollut sen vuoksi mielekäs­ motivaatiota nimittäin on! Opin joka päivä uusia asioita, ja on mukavaa, kun voin käyttää opiskeluissa esille tulleita asioita hyväkseni.

Ainejärjestötouhuista, GIS- ja Ympäristönsuojelun hallinto ja lainsäädäntö- kurssista on ollut tähän mennessä kaikista eniten hyötyä karttojen laatimisen ja lupamenetelmien puitteissa. Maantieteilijä istuu siis melko hyvin tällaiseen ympäristöalan työnkuvaan!

Opiskelijapiireissä moni oli aika nyrpeänä kertoessani, että olen päässyt oman alan hommiin. ”Miten sä muka sinne oot päässy?”.

Minäpä kerron: Tein hakemuksen, joka sisälsi koko osaamiseni. Jätin turhemmat viikon pituiset kesähommat pois, ja korostin niitä seikkoja, joita uskoin työnantajan arvostavan eniten. Laitoin sähköpostia perään hakemukseni jälkeen, ja soitto tuli hakemuksen jättämisestä kahden viikon päästä. Siskoni on samassa kerroksessa töissä ympäristöpalveluiden kanssa, ja oli käynyt huikkaamassa ”hyvästä hakijasta”. Näin hakemukseni pääsi luettavaksi, ja ansioni taisivat miellyttää. Olin puhelimessa miellyttävä ja ystävällinen, olihan se vasta työhaastattelun alkusoittoa. Työhaastatteluun olin varautunut kysymyksillä, sekä tutustumalla tulevaan työnantajaan heidän nettisivuiltaan. Varmistin myös palkan, jota toisen vuoden maantieteilijän olisi hyvä jo taidoistaan pyytää, vaikkakin unohdin sen aivan tyystin haastattelun ollessa käynnissä.. (”Mitä sä haluaisit palkaksi?” ”ööö–”) :D

Lähtökohtana ennen haastattelua heitin kyllä lähimmille opiskelukavereillenikin, että kunhan pääsen edes keittämään heille kahvia! Ja innostukseni taisi paistaa koko työhaastattelun läpi. Onnekseni sain tietää jo työhaastattelun päätteeksi olevani tervetullut heille kesätyöntekijäksi. MINÄ? JES! Enkä vain keittelemään kahvia, sillä tähän mennessä olen saanut tehdä lintulaskentaa ja -kartoitusta, koota ympäristöesitettä sekä kirjoitella kaivosselvitystä. Ympäristötyöntekijä Tervola kuittaa! Loppukesästä on luvassa kenttäkurssi Oulangalla, josta kirjoittelen sitten taas.

Helteistä heinäkuuta!

-Sara