Puolivälin porteilla
22.12.2014 | Ville Kallio
Nyt on sitten yksi virstanpylväs saavutettu. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto on kasassa ja todistus kourassa. Ehkä voisi jopa hieman tuulettaa, vaikka tämä onkin vasta eräänlainen puolivälin etappi ja se isoin urakka on vielä edessä. Tai miten sen nyt ottaa.
18.12.2014 oli viimein se päivä, kun reilun neljän vuoden uurastamisesta sai viimein jotain konkreettista todistusaineistoa. Tutkintoa varten tarvittavat kurssit olivat olleet kyllä kasassa jo pitkän aikaa, mutta kuten olen kertonut aiemmin, tuon kandidaatin tutkielman parissa oli hieman synnytystuskia. Lopulta sekin sitten syntyi yllättävän helposti, kun sai sopivan draivin päälle; toisin sanoen puoliväkisin se tutkielma tuli tehtyä.
Nyt nuo Kemin kromiitin kanssa vietetyt pitkät päivät ovat takanapäin, mutta oven takana kolkuttaa jo seuraava ikuisuusprojekti eli pro gradu. Tarkemmin en ole vielä miettinyt sille aihetta, mutta josko tuossa joululoman aikana jotain putkahtaisi mieleen. Muuta opiskeluihin liittyvää puuhasteltavaa loman aikana on kultakurssin materiaaleihin perehtyminen tammikuun yleistä tenttipäivään varten. Luulisi, että tässä 3 viikossa ehtii, kunhan ei ala taas vetkuttelemaan ja tekemään turhanpäiväisyyksiä.
Kandin tutkielman jälkeen itselläni ei nyt joulukuussa ole ollut muuta opiskeluihin liittyvää kuin viime perjantain ilmastonmuutos-kurssin tentti. Se meni varsin mukavasti ja mukavat neljä noppaa tarttui matkaan.
Viime keskiviikkona (17.12.) oli pitkästä aikaa pientä sosiaalista aktiviteettia allekirjoittaneen kämpälle. Reilu kymmenkunta henkeä kokoontui pohtimaan jouluoluiden syvintä olemista pruuvailujen merkeissä. Pruuvi oli kyllä erittäin onnistunut, sillä aiempiin kertoihin nähden osallistujia oli selkeästi enempi. Yleensä noita sosiaalisia tapahtumia on saman viikon aikana niin paljon päällekkäin, että osanottajakatoa ilmenee lähes joka kerta. Tällä kertaa taisivat nuo asiat mennä harvinaisen hyvin nappiin.
Mitäs muuta allekirjoittaneelle sitten kuuluu kuin kandiksi valmistumista ja oluen pruuvailua? Viimeisen kuukauden aikana on tullut kunnostauduttua pitkästä aikaa elokuvissa käymisen suhteen. Kävin katsomassa Christorpher Nolanin kehutun Interstellarin ja täytyy myöntää, että elokuvaelämyksenä se oli ihan omaa luokkaansa. Sen verran eeppistä meininkiä oli, että elokuvan jälkeen täytyi jopa pari kertaa vetää syvään henkeä ja hieman koota itseään. :) Mikään varsinainen scifi-fani en ole, mutta avaruusmatkailu on totta kai aina kiinnostavaa, varsinkin jos siihen liittyy ajan kanssa ”kikkailua”. Voin kyllä suositella elokuvaa kaikille ja omalla listallanikin elokuva menee kärkikymmenikköön.
Luntakin tässä viimein saatiin. Kyllähän noita harmaita ja pimeitä kurakelejä jo riittikin. Joulukin tuntuu enemmän joululta kun on värimaailma kunnossa. Olisihan se ollutkin jos edellisvuoden tapainen rapa-talvi olisi toistunut. Vaikka eihän sitä tiedä, millaiselta sää vaikuttaa vuodenvaihteen jälkeen. Tämä on tätä ilmastonmuutosta, johon ei varmaan auta kuin yrittää sopeutua parhaansa mukaan.
Ei kai tässä sitten muuta tähän hätään. Junassahan tässä istutaan ja odotellaan koska saavutaan lakeuksille. Ensi kerralla sitten uusi vuosi ja uudet kujeet.
Mukavaa joulunaikaa ja räiskyvää uutta vuotta!
– Ville K.
Ei kommentteja artikkelille “Puolivälin porteilla”
