Matkailua, lepraa ja kantasoluja

11.3.2015 | Toni Sandvik

Olen matkustellut elämäni aikana vähänlaisesti, joten pyrin tässä vaihdon aikana ottamaan ilon irti reissumahdollisuuksista. Viime viikon viikonloppu menikin vaihtariporukalla kahdessa suurimmassa Tšekin kaupungissa, Prahassa ja Brnossa. Molemmat kaupungit ovat vanhoja ja pitkän historiansa takia rakennuksia on kaikenlaisia uusista ikivanhoihin. Opin myös, että Tšekissä juodaan maailman eniten olutta, joka oli hyvin edullista (ravintolassa vesi oli kalliimpaa). Onnistunut reissu siis kaikin puolin! Nähtävyyksien kiertely päivisin ja juhliminen iltaisin tosin jätti vain vähän aikaa lepäämiselle, mutta sitä ehti murehtia matkan jälkeenkin.

Matkustelun vastapainoksi opinnoissa on riittänyt töitä, sillä lukukausi alkoi viime viikolla (täällä kevätlukukausi on Sommersemester eli kesälukukausi, koska se alkaa maaliskuussa ja päättyy kesäkuun lopulla). Viime kirjoituksessa mainitsin myös opinnäytetyön, joka pitäisi nyt saada rutistettua valmiiksi. Kaikki sivut mukaan luettuna materiaalia on jo viitisentoista sivua, joten aivan lähtökuopissa en enää ole. Lopullinen pituus on pitkälti itsestäni kiinni, mutta arvioisin kaiken oleellisen sanomiseen menevän noin parikymmentä sivua.

Opinnäytetyön eli puhekielessä kandin pääpaino on itse sisällössä, joten sivumääristä puhuminen on vähän harhaanjohtavaa. Suurin osa ajastakaan ei mene kirjoittamiseen, vaan lähteiden metsästämiseen, niiden ymmärtämiseen ja niihin viittaamiseen. Näistä ainakin itselleni on haastavinta ollut tuo ymmärtämisvaihe, sillä artikkelit ovat monesti ensisilmäyksellä vaikeaselkoisia ja niitä oppii vasta ajan kanssa lukemaan sujuvammin. Usein on käynyt myös niin, että jossain artikkelissa on mainittu jokin termi, joka selkenee vasta toisen artikkelin kautta.

 

Kandia kirjoittaessa suurin haaste ja oppimisen tavoite on mielestäni se, että pystyy tekemään itselleen järkevän aikataulun sen kirjoittamiselle ja pysyy aikataulussaan. Urakka ei ole mitenkään mahdoton, mutta se täytyy jakaa pienempiin osiin ja työtä täytyy tehdä pitkäjänteisesti. Pitkälti siis samoja taitoja, mitä yliopistossa tarvitaan muutenkin – luennoilla ei monestikaan ole läsnäolopakkoa ja kursseja saa opintojen edetessä valita oman suunnitelman mukaisesti, mutta jokainen on itse vastuussa omasta opiskelustaan. Apua on tottakai saatavilla, jos sitä kysyy, mutta pitää olla omasta puolestaankin aktiivinen. Siispä olen järjestänyt aikaa myös kandin kirjoittamiselle, vaikka kaikkia jännittäviä bileitä ja tapahtumiakin olisi tarjolla. Täysin ei tietenkään tarvitse erakoitua, kunhan muistaa kohtuuden.

Omana aiheenani on Mycobacterium leprae ja Schwannin solut. En kirjoita tähän koko viidentoista sivun litaniaa, mutta tiivistettynä kyse on siitä, että leprabakteerin ensisijaisena kohteena on hermosolujen ympärille myeliinituppia tuottavat Schwannin solut, joihin kehon oma puolustusjärjestelmä ei pääse käsiksi. Itse asiassa lepran oireet johtuvat kehon omasta puolustautumisesta bakteeria vastaan, eivät bakteerista itsestään. Nämä perusasiat ovat pohjana sille mielenkiintoiselle juonenkäänteelle, miksi valitsin juuri tämän aiheen: viime vuosina on huomattu, että leprabakteeri myös ohjelmoi Schwannin soluja palaamaan takaisin kantasolun kaltaisiksi. Toisin sanoen bakteeri muovaa isäntäsolustaan itselleen sopivamman, jotta se pystyisi lisääntymään ja leviämään helpommin!

 

Opinnäytetyön ohella kurssiin kuuluu myös niin kutsuttu popularisointiosuus eli omasta aiheesta tehty tieteen yleistajuistaminen. Yleistajuistaminen kiinnostaa minua muutenkin, sillä monille asioille tällä alalla löytyy termit pelkästään englanniksi ja suomennoksetkin ovat monesti lainasanoista koostuvaa jargonia. Tiedettä kun pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman helposti ymmärrettävästi – kuka siitä hyötyy, jos ainoastaan alan asiantuntijat ymmärtävät omaa puhettaan?

Toteutan popularisointiosuuden blogikirjoituksena (en tänne, koska olen jo aiemmin luvannut kirjoittaa sen vierailevana kirjoittajana oulun biokemian opiskelijoiden ylläpitämään Biopeople-blogiin: http://biople.blogspot.com). Sieltä voi siis lähiaikoina lukea lisää aiheesta!

-Toni