Tiedekuntahallituksen kokous

5.10.2015 | Rosa Haapala ja Essi Halonen

Kokouksessa käsiteltiin luonnontieteellisen tiedekunnan budjettitoteumaa näin vuoden puolessa välissä sekä yliopiston muuttuvaa strategiaa. Ihan kaikkea en täysin ymmärtänyt, mutta tärkein pointti oli kai, että tänä vuonna luonnontieteellinen tiedekunta tekee nollatuloksen. Strategian muutosta on vaikea kommentoida, kun en tiedä millainen se aiemmin on ollut, mutta tämä uusi ainakin kuulosti hyvältä. Strategian muutoksella ilmeisesti pyritään tehostamaan tutkimusapurahojen saantia, joten olisi tärkeää, että uusi strategia on edellistä parempi. Kokouksen päätyttyä oli yllättävän positiivinen olo taloudellisesta tilanteesta, sillä nyt tosiaan vaikuttaa siltä, että luonnontieteellinen tiedekunta tekee nollatuloksen. Kovia säästöjä on toki jouduttu tekemään ja varmasti joudutaan vielä tulevaisuudessakin tekemään, mutta ilman niitä ei taida luonnontieteellisen tiedekunnan olla mahdollista selvitä.

Vaihtareitten kanssa pidettiin suomalainen ilta missä he saivat maistella karjalanpiirakoita munavoin kera, salmiakkia ja voisilmäpullia. En tiennyt onko voisilmäpullat ihan perinteinen suomalainen juttu, mutta kukaan ei ollut vastaavia maistanut ja ne olivat kaikkien suosikki, joten onnistunut kokeilu. Vaihtarit tykkäsivät niinkin paljon, että pyysivät saada reseptin ja yksi kokeili tehdä voisilmäpullia jo heti samalla viikolla. Muuta en ole heidän kanssa ehtinyt tehdä, kun on nuo karvakakarat hoidettavana ja opiskellakin pitäisi ehtiä. Karvakakarat kyllä mielellään auttavat niin kuin Nöpö tuossa yksi päivä reaalifunktio kurssin laskuja laskiessa ojensi avustavan tassun näppäimistölle ja onnistui kääntämään läppärin näyttöasetukset 90 astetta oikealle. Eipä ne funktiot sen vaikeammilta tai helpommilta näyttänyt, mutta hiiren käyttö hankaloitui huomattavasti. Myös Piki on yrittänyt auttavaa hammasta tarjota päättelemällä, että puolitettu 50 € seteli on kaksin verroin rahaa… Koiraa pitää yrittää mahdollisimman paljon viedä eri paikkoihin tämän ikäisenä, minkä vuoksi päivät on kiireisiä. Kouluhommia hidastaa myös kummasti kaulan päällä makoileva päiväunista nauttiva kissa.

Syksyn ensimmäinen lehti päätyi jo painoon ja ilmestyy ihan parin päivän sisällä. Seuraavaa saa jo ruveta pikkuhiljaa väsäämään. Sponsoreita en lehteen saanut, mutta täytyy yrittää tähän seuraavaan sitten saada. Toisaalta ei taida juuri olla väliä tuleeko sponsori lehteen vai vuosijuhlille, joten voisi olla helpompi keskittyä vuosijuhlien sponsoreiden hommaamiseen. Valenssin talous pysyy pystyssä ilman lehtisponsoreita nyt kun kopiokoneesta on vihdoin päästy eroon. Hupsista keikkaa meinasi taas siinäkin käydä, kun en viime vuonna tilannetta hoitaessani ymmärtänyt, että huoltosopimuksesta vastaava henkilö ei ole sama kuin vuokrasopimuksesta vastaava. Huoltosopimus katkesi jo vuosi sitten elokuussa ja oletin, että tieto vuokrasopimuksen päättymisestä sopimuskauden loppuessa on asianomaisten tiedossa, mutta eipä ollutkaan. Hiuskarvan varassa oli, että kopiokone olisi vielä viideksi vuodeksi jäänyt riesaksi, mutta onneksi huoltosopimuksesta vastaava tuki minua asiassa ja saatiin vuokrasopimus päättymään. Ainejärjestötoiminnassa on toisaalta hyvä, että lähes vuosittain vaihtuu jäsenet hallituksessa tai vähintäänkin tehtävä niin silloin tulee uusia ideoita ja jaksetaan paremmin järjestää tapahtumia. Valitettavasti ongelmia syntyy tällaisissa yli vuoden kestävissä jutuissa niin kuin tässä kopiokonejutussa, sillä tieto tuli ensin nykyiselle puheenjohtajalle ja sitten välikäden kautta minulle. Tämän jälkeen minä lähdin hoitamaan juttua. Mahtoi olla huoltosopimuksesta vastaavalla vaikeuksia pysyä perässä kuka on laivan kapteeni. Vielä hankalammaksi tilanne olisi mennyt, jos olisin jo sattunut valmistumaan aiemmin enkä olisi ollut tavoitettavissa, mutta onneksi loppu hyvin kaikki hyvin tällä kertaa.

Vaikka ilmat ikävästi kylmenee minusta on kiva katsoa lehtien kellastumista ja putoilua puusta. Hämärtyvät illat ovat jotenkin mukavasti salaperäisiä. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille.

-Rosa