Mitä valo on? Millä tavoin se meihin vaikuttaa?

2.11.2015 | Anu Tuomela

Mitä valo on? Valosta puhutaan, kun tarkoitetaan näkyvää valoa. Näkyvä valo taas on yksi osa sähkömagneettista säteilyä. Tuo näkyvän valo on kuitenkin vain pieni osa sähkömagneettisen säteilyn spektriä. Esimerkiksi lepakot käyttävät suunnistamiseen ultraviolettivaloa. Mikroaaltouunit tarvitsevat toimiakseen mikroaaltoja, radiot taas radioaaltoja. Nämä kaikki ovat sellaista sähkömagneettista säteilyä, jota ihmissilmä ei pysty erottamaan. Sähkömagneettisesta säteilystä ihminen kykenee erottamaan nimensä mukaisestikin ainoastaan näkyvän valon.

Mistä valo tulee? Useimmiten ensimmäiseksi mieleen tulee aurinko. Tottahan se on. Lähin tähtemme eli Aurinko lähettää sähkömagneettista säteilyä kohti Maata. Auringon lähettämä sähkömagneettinen säteily, mukaan lukien näkyvä valo, on planeettamme elinehto. Ilman aurinkoa ei olisi valoa eikä myöskään elämää maapallolla. Itseasiassa valonsäteet, jotka kulkeutuvat maahan ovat jo itsessään pala historiaa: ne ovat lähteneet auringosta noin kahdeksan minuuttia sitten. Aurinko ei kuitenkaan ole ainoa kappale, joka lähettää valoa. Valoa voivat lähettää myös monet muut kappaleet, jotka saavat jostakin tarpeeksi energiaa valon lähettämiseen ja joilla on tietyt kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Esimerkiksi LED-valot lähettävät valoa ja saavat tarvittavan energiansa verkkovirrasta. Monet syvän meren eliöt tuottavat valoa voidakseen suunnistaa paremmin pimeässä. Energiaa eliöt saavat ravinnostaan, joka mahdollistaa tietyn kemiallisen reaktion tapahtumisen ja sitä kautta valon tuottamisen.

Miten valo sitten vaikuttaa meihin? Ihmisiin valo vaikuttaa monilla mielenkiintoisilla tavoilla. Syksyn pimetessä moni ihmisistä kokee lievää väsymystä ja jopa ahdistusta siitä, että kesä on ohi ja aurinko ei enää porota täydeltä taivaalta. Monet ostavat kotiinsa ja työpaikoille kirkasvalolampun, jotta he pysyisivät pirteämpänä ja saisivat väsymyksen taltutettua. Itseasiassa tutkitusti silmien altistuessa näkyvälle valolle aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän, melatoniini-hormonin määrä vähenee. Melatoniini auttaa siis meitä nukahtamaan ja usein ihmisiä neuvotaankin nukkumaan verhot suljettuina, jotta valo ei pääsisi vaikuttamaan melatoniinin tuotantoon ja häiritsemään sitä kautta unta.

Syksyn pimeät illat tuovat kuitenkin mukanaan myös mahdollisuuksia. Monet alkavat sytyttelemään koteihinsa kynttilöitä ja istuskelemaan kotonaan takkatulen ääressä. Kynttilät ja takkatuli auttavatkin monia meistä rentoutumaan. Mielenkiintoista on, että tässä tapauksessa kynttilät ja takkatuli toimivat ihmisille täysin erilaisena valonlähteenä – rentouttaen monia ihmisiä kiireellisen päivän jälkeen.

Valolla on siis meihin ihmisiin ja jopa meidän tunteisiin monia positiivisia vaikutuksia. Toisaalta valon puute voi vaikuttaa ihmisen tunteisiin myös negatiivisella tavalla. Lisäsin alle kaksi kuvaa samasta paikasta pimeässä ja päivänvalossa. Kummassa tilanteessa kuvaa ottaessa saattaisit ajatella: ”Meinaa alkaa tuulemaan, lähdenkin tästä sisälle”? Entä kummasta tilanteesta taas voisi tulla ajatus: ”Rypsipelto, tekisi mieli juosta sen keskellä”? Varsinkin lapsille pimeä voi tuntua usein myös pelottavalta. Mielikuvitus lähtee laukkaamaan omaa juoksuaan ja pienikin outo ääni saattaa säikäyttää ja pelottaa – kuin kokoajan olisi hieman varpaillaan siitä, mitä voisi tapahtua. Sama paikka valosalla taas tuntuu tutulta ja turvalliselta, eikä mitään pelättävää ole.

Sekä valo, että valon puute siis voi selkeästi vaikuttaa ihmismieleen. Itseasiassa valon värilämpötila vaikuttaa myös ihmisen tunteisiin. Pienissä kyläkaupoissa ja myös tietyissä suuremmissa marketeissa voi huomata valaistuksen olevan keltainen – saman värinen, kuin takkatulesta ja kynttilöistä lähtevä valo. Tämä saattaa useissa kaupoissa olla täysin tietoinen valinta. Keltainen valo voidaan mieltää ”miellyttävän kotoisaksi”, jolloin asiakkaat ovat kaupassa kuin kotonaan, tehden näin huomaamattaan enemmän ostoksia. Useissa kaupoissa valaistus on kuitenkin puhtaan valkoinen, mikä on kyllä melko neutraali, mutta saattaa joillekin ihmisille tuoda puhtauden tunteen. Tämä taas on voi olla kaupankäynnin etu.

Lisäsin yläpuolelle kaksi kuvaa samasta tilanteesta, eri värilämpötiloissa. Kummasta kuvasta voisit ajatella minun aloittavan opiskeluun liittyvien tehtävien kirjoittamisen kuvassa näkyvää kirjaa käyttäen? Entä kummasta kuvasta voisit ajatella, että olen kirjoittamassa kirjettä vanhalle ystävälle ja valitsemassa runoa kirjasta, joka kuvassa näkyy? Huomaatko värilämpötilan vaikuttavan ajatuksiisi? Toinen mielenkiintoinen seikka, mitä kuvista voidaan huomata on se, että asiat ja esineet myös näyttävät eri värilämpötiloissa erivärisiltä. Vasemman puoleisen kuvan kirja näyttää harmaalta, kun taas oikean puolesessa kuvassa kirja on rusehtava. Itseasiassa katsoessani kirjaa täällä nyt valkoista valoa vasten huomaan sen olevan todellisuudessa vihertävä.

Ajatelkaa, kuinka paljon valo meihin vaikuttaa. Mielenkiintoista, eikö? Kaikille oikein hyvää valon vuotta 2015!

Kuulemisiin,
Anu